ONGELMA TIEDOSSA Minna Pihlava, 12.8.2010 klo 12:01 Superbakteeria löytyi Suomesta jo viime kesänä Ylilääkäri Antti Hakanen ei ole yllättynyt nyt nousseesta superbakteerikohusta. Hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mikrobilääkeresistenssiyksikössä Turussa. Karbapeneeniresistenttejä bakteerikantoja, joista nyt julkisuuteen noussut uusi, NDM-entsyymiä tuottava superbakteeri on yksi, on tunnettu lähes koko 2000-luvun. Kyseessä ei ole yksi bakteerityyppi, vaan bakteerin geeneissä kulkeva ominaisuus, joka pystyy siirtymään eri suolistobakteerilajeihin. Karbapeneenit ovat laajimmin vaikuttavia tunnettuja antibiootteja. Jos ne eivät tehoa, muutkaan antibiootit kuten penisilliinit tai kefalosporiinit eivät auta. Suomessa ensimmäinen karbapenemaasia eli KPC-entsyymiä tuottava suolistobakteerin kantaja löytyi viime kesänä. Tapauksesta on kirjoitettu muun muassa THL:n julkaisemassa Tesso-lehdessä. Yhteensä niitä on Hakasen mukaan löytynyt kourallinen. Suomen sisäistä leviämistä ei ole tapahtunut. – Tilanne on tältä osin hallinnassa, Hakanen sanoo. KPC tai NDM eivät useimmissa kantajissa aiheuta käytännössä mitään vaikutuksia. Jos bakteeri aiheuttaa tulehduksen ja sitä kautta verenmyrkytyksen, siihen ei välttämättä ole mitään hoitokeinoa. Tämän vuoksi KPC ja muut karbapeneemiresistentit suolistobakteerit ovat erittäin merkittävä terveysuhka. Ainoa keino torjua näitä bakteereja on rajata niiden leviäminen. Skarppauksen paikka MRSA-bakteerin vuoksi terveydenhuoltoon on luotu toimintatavat sairaalabakteeria varten. Hakasen mukaan toimintatapoja ei ole nyt tarpeen kokonaan muuttaa, mutta terveydenhuollon henkilöstön pitää nyt olla entistä huolellisempi. Erityisesti KPC:n mahdollisuus tulee ottaa huomioon ulkomaisista sairaaloista tulevissa potilassiirroissa. – MRSA-bakteeri on SM-sarjaa, mutta KPC:ssa on kyse MM-sarjasta, Hakanen vertaa. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article486008.ece?v=t  Tässä linkkejä viimeisimpiin uutisiin: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/08/superbakteeri_huolestuttaa_laakareita_1905908.html Ylen Ajantassa haastattelu alla olevasta linkista kohdassa 0.16.35 jälkeen. http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1206896&language=fi Tv:ssä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Antti Hakanen sekä lääkeyhtiö GlaxoSmithKlinen asiantuntijalääkäri Taneli Puumalainen pohtivat maailmalla leviävien antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien uhkaa. http://areena.yle.fi/video/1206771 http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/08/belgiassa_supersairaalabakteerin_aiheuttama_kuolema_1902766.html http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2010/08/sairaalabakteerin_riski_on_suuri_kaakkoisrajalla_1899759.html http://yle.fi/alueet/kymenlaakso/2010/08/thl_kehottaa_valttamaan_sairaalakontakteja_venajalle_1899612.html Aasiasta levinnyt "supersairaalabakteeri" huolestuttaa lääkäreitä julkaistu 11.8.2010 klo 08:12, päivitetty 11.8.2010 klo 16:50 Kuva: BBC Britannian sairaaloihin on levinnyt lääkkeille erittäin vastustuskykyinen sairaalabakteeri. Lääkärit pelkäävät, että bakteeri voi aiheuttaa maailmanlaajuisen terveysongelman, kertoo BBC. Bakteeri muodostaa NDM-1-entsyymiä. NDM-1 pääsee muiden bakteerien, kuten esimerkiksi koli-bakteerin sisään ja vahvistaa kantajabakteerin vastustuskykyä antibiooteille. NDM-1 on äärimmäisen vastustuskykyinen voimakkaimmillekin antibiooteille. Britanniassa tapauksia on ollut toistaiseksi noin 50. Osa tapauksista on ollut lieviä, mutta osa on johtanut potilaan menehtymiseen. NDM-1:ä on toistaiseksi kyetty hoitamaan antibioottien yhdistelmällä. Britannian terveysviranomaiset pelkäävät, että entsyymi muuntuu niin, että se voisi hyödyntää myös sellaisia bakteerialustoja, jotka itsessään ovat antibiooteille vastustuskykyisiä. Tuolloin taudinaiheuttajaa olisi käytännössä mahdotonta hoitaa olemassa olevilla lääkkeillä. Huolestuttava merkki on, että infektioiden on jo todettu siirtyneen potilaasta toiseen. Infektion saaneiden potilaiden tiukka eristäminen sekä hoitohenkilökunnan ja hoitovälineiden desinfiointi ovat hoidon avainasioita. Lähes kaikissa Britanniassa havaituissa tapauksissa yhteisenä nimittäjänä on ollut sairastuneen matka Intiaan tai Pakistaniin. Sairastuneet ovat olleet siellä sairaalahoidossa, usein saamassa plastiikkakirurgiaa. NDM-1-infektioita on tavattu myös Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Hollannissa. Terveysviranomaiset toivovat, että ongelman hoitamiseksi aloitetaan pikaisesti uusia tutkimuksia tehokkaiden lääkkeiden kehittämiseksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Lancet -tiedelehti. THL: Suomessa syytä olla tarkkana Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kerrotaan, että Suomessa on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota sairaalabakteerien havaitsemiseen laboratoriokokeissa. - Diagnostiikka suomalaisissa laboratorioissa on tämän suhteen kunnossa. Tämä uutinen kuitenkin vahvistaa sitä, että tilanteen kehittymistä on koko ajan syytä seurata, sanoo THL:n ylilääkäri Antti Hakanen. Hakasen mukaan sairaalabakteerit leviävät maasta toiseen yleensä potilassiirtojen yhteydessä. Toisista maista siirrettävät potilaat pitääkin testata tarkkaan ja tarvittaessa aluksi eristää. Myös vastaanotoille tulevilta potilailta pitäisi muistaa kysyä, ovatko nämä olleet sairaalahoidossa ulkomailla. Hakanen sanoo, että terveysmatkailua halvempiin maihin harkitsevien pitäisi ottaa myös nämä riskit huomioon. - Kun ihminen lähtee ulkomaille hoidattamaan erilaisia vaivoja, niin yllätyksellisenä tuliaisena tai kaupanpäällisenä voi tulla vaikkapa sairaalabakteeri, Hakanen sanoo. Toisaalta hän painottaa, että sairaalabakteerin pelko ei saa estää hoitoon hakeutumista, jos sairastuu ulkomailla. Britanniasta nyt löydetyn kaltaiset, erittäin vastustuskykyiset suolistobakteerit ovat joka tapauksessa huolettaneet lääkäreitä jo useamman vuoden. Varsinkin kun lääkekehittely laahaa jäljessä. - Koko ajan on ilmassa uhkakuva, että meillä jonain päivänä on hyvin hanakasti leviävä, voimakkaasti tautia aiheuttava, täysin vastustuskykyinen bakteeri. Se luonnollisesti vaikuttaisi erittäin merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmään sen kaikilla tasoilla, Antti Hakanen kuvaa. YLE Uutiset Alkuperäinen uutinen: http://www.bbc.co.uk/news/health-10925411 http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2010/08/aasiasta_levinnyt_quotsupersairaalabakteeriquot_ huolestuttaa_laakareita_1894446.html

 

TAYS INFEKTIO numero 5 / 15.6.2010.

Hypervirulentti Clostridium difficile 027–kanta leviää Pirkanmaalla. Infektiolääkäri Reetta Huttunen, infektiolääkäri Janne Laine, infektiolääkäri Jukka Lumio ------>->->

18-11-08->

>>>>>>European antibiotic awareness day -> 18 November 2009->

>Suomessa Clostridium difficilen hoidosta on julkaistu tapausselostus Duodecimissä jo vuonna 1996. Lue täältä->

Äidinmaidon sokerit suojaavat vauvan suolistoa Julkaistu 05.08.2010 08.00 Tutkimuksen mukaan äidinmaidon imeytymättömät osat suojaavat vauvan suolistoa. Äidinmaidon imeytymättömien sokeriyhdisteiden koostumus on suotuisa bifidobakteerien lisääntymiselle suolistossa. Lisäksi ne torjuvat haitallisia bakteereja. Jopa viidennes äidinmaidosta on imeytymätöntä ainesta, joka muodostuu pitkäketjuisista oligosakkarideista. Pitkään ajateltiin, että niillä ei ole merkitystä vauvalle. Tuore amerikkalaistutkimus kuitenkin osoittaa, että imeytymätön aines sisältää yllättävän monenlaisia oligosakkarideja, jotka suojaavat vauvan suolistoa haitallisia mikrobeja vastaan. Äidinmaidon pitkäketjuiset oligosakkaridit vaikuttavat kahdella tavalla. Ne ruokkivat hyödyllistä Bifidobacterium longumin alalajia. Toisaalta monet haitalliset bakteerit ja virukset kiinnittyvät ihmisen soluihin solun pinnan sokereiden kautta. Vauvan elimistössä niitä kiinnittyy suolistossa myös äidinmaidon sokereihin, jolloin ne eivät pääse sairastuttamaan vauvaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijalääkäri Jarmo Salo kertoo, että tutkimusmenetelmien kehittyessä äidinmaidon koostumusta ja sen vaikutusta ulosteen bakteeriflooraan pystytään tutkimaan aiempaa tarkemmin. – Nyt pystytään jo analysoimaan ulosteen koostumusta bakteerilajeittain. The New York Times –lehden artikkelin mukaan tutkijat toivovat äidinmaidon pitkäketjuisten sokereiden suoliston mikroflooraa suojaavien ominaisuuksien tuntemisesta olevan apua myös vaikkapa keskosten, keisarileikkauksella syntyneiden ja vanhusten vastustuskyvyn parantamisessa. Keskosten normaaliflooraa pyritään ohjaamaan suotuisaan suuntaan maitohappobakteerien avulla jo nykyäänkin. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. Tällä viikolla vietetään maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälistä imetysviikkoa. Suomessa imetysviikkoa vietetään perinteisesti lokakuussa, viikolla 42. Hertta Vierula http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=9211/type=1

 

Probiooteilla C. difficileä vastaan Antibioottien käytön yhteydessä otetut probioottiset bakteerit voivat käytännössä ehkäistä Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman suolistotaudin, kertoo uusi amerikkalainen tutkimus (The American Journal of Gastroenterology). Tulokset esitettiin myös International Probiotics Association's World Congressissa Miamissa.  Hengenvaaralliset C. diff -infektiot ovat yleistyneet Suomessa sitä mukaa kun laajakirjoisten antibioottien käyttö on yleistynyt. Uuden raportin valossa antibioottien kera tulisikin aina nauttia maitohappobakteereita.        Päivitetty 07.05.2010 Clostridium difficile ‑bakteeri aiheuttaa suurimman osan aikuisten antibioottiripuleista. Suomessa tilastoidaan vuosittain noin 6000 C. difficile -infektiota. Amerikkalaistutkimukseen osallistui 225 sairaalaan joutunutta potilasta, joille annettiin antibiootteja. Osalle heistä annettiin myös probiootteja, kun osa sai lumetta. Maitohappobakteerien päivittäinen käyttö vähensi annoksesta riippuvalla tavalla merkitsevästi antibiootteihin liittyvää ripulia. Mitä enemmän maitohappobakteereja, sitä vähemmän antibiootteihin ja C. difficileen liittyvää ripulia. Tutkitut henkilöt olivat käyttäneet penisilliini-, kelfalosporiini- ja klindamysiini-nimisiä antibiootteja, joita pidetään kaikkein pahimpina C. difficileen liittyvinä lääkkeinä. Nyt julkaistu tutkimus tukee aikaisempia raportteja, joissa niinikään on saatu myönteisiä tuloksia probiooteilla. Kaikki probiootit eivät ole yhtä tehokkaita, korostavat tutkijat. Muiden tutkimusten mukaan C. diffiin -infektiota. sairastuneiden potilaiden veressä on liian vähän D-vitamiinia. Suomessa tautia esiintyykin suhteellisesti eniten pohjoisessa, missä aurinkoa saadaan vain vähän eivätkä ihmiset ota D-vitamiinia riittävästi ruoan lisänä. Gao XW, Mubasher M, Fang CY, et al. Dose–Response Efficacy of a Proprietary Probiotic Formula of Lactobacillus acidophilus CL1285 and Lactobacillus casei LBC80R for Antibiotic-Associated Diarrhea and Clostridium difficile-Associated Diarrhea Prophylaxis in Adult Patients. The American Journal of Gastroenterology. Abstract Nutraingredients.com http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1690   Lisää linkkejä asiasta: http://www.nature.com/ajg/ journal/vaop/ncurrent/abs/ ajg201011a.html http://oxisresearch.com/prod_ overview_new.html http://journals.cambridge.org/ action/displayAbstract? fromPage=online&aid=7030088 http://www.biovita.fi/uusi/ products.php?lang=fi&id=69 http://sundqvist.blogspot.com/ 2010/03/d-vitamiini-on- avaintekija.html http://www.biovita.fi/uusi/ news.php?lang=fi&id=1555 http://www.biovita.fi/uusi/ articles.php?lang=fi&id=232 http://www.biovita.fi/uusi/ products.php?lang=fi&id=46

Kohtuullinen käsihygienia ei riitä sairaalassa julkaistu 5.5.2010 klo 15:44 Sairaanhoitajat tarkistavat UV-valossa, kuinka käsihuuhteen levitys onnistui. Video on nähtävissä alla olevasta linkistä http://yle.fi/alueet/oulu/2010/05/kohtuullinen_kasihygienia_ei_riita _sairaalassa_1658537.html?autoplay=true  Sairaanhoitajia ja lääkäreitä muistutettiin keskiviikkona käsihuuhteen riittävän käytön tärkeydestä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Maailmanlaajuiseen käsihygieniatapahtumaan osallistui 8200 sairaalaa ympäri maailman.

 

Tappajaripuli surmasi Päijät-Hämeessä julkaistu 24.03.2010. klo 17:17, päivitetty 24.03. klo 17:19 Antibioottihoidon seurauksena iskenyttä ripulia hoidetaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa antibiooteilla. Kuva: YLE / heikki Ahonen Viime vuonna kaksi henkilöä sairastui bakteerin aiheuttamaan tappajaripuliin. Potilaista toinen menehtyi. Tauti iskee potilaaseen antibioottihoidon jälkeen - usein sairaalassa. Antibiootit muuttavat suoliston bakteerikantaa, jolloin taudinaiheuttaja pääsee tarttumaan. Bakteeri tuottaa suolistomyrkkyä, joka aiheuttaa ripulia. Pahimmillaan sairastunut kuolee. - Antibiootti, joka on tarkoitettu pelastamaan potilaiden henkiä, voi johtaa tähänkin, huokaisee Päijät-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Ville Lehtinen. Kuolemantapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Menehtyneet ovat olleet iäkkäitä ja potilaita, joilla on useita vakavia sairauksia. Infektiolääkäri Lehtinen kertoo, että jopa puolet yli kuukauden sairaalassa olleista potilaista saa ripulia aiheuttavan clostridium difficile –bakteerin. - Heistä vain pieni osa saa taudin. Meillä Päijät-Hämeen keskussairaalassa antibioottiripulia, jotka tämä bakteeri on aiheuttanut, on 10- 15 kappaletta joka kuukausi. Suurin osa pystytään hoitamaan. Uusi ärhäkämpi muoto Kokonaisuudessaan clostridium difficile -bakteeritartunta aiheuttaa alle 5% kuolleisuuden. Erityisen ärhäkkä on uusi 027-kanta. Se tuottaa suolistomyrkkyjä muita saman bakteerin muotoja enemmän. Tämä supertappajaripuli on normaalia vaikeampi. Bakteerin torjuminen on haasteellista. Sen itiöt selviävät pinnoilla kuivissakin oloissa kuukausia, jopa vuosia. Sairaalaoloissa bakteeria kantavien ja ripuloivien potilaiden ympäristöön taudinaiheuttajia leviää laajalle alueelle. - Vaikka kuinka puhdistetaan, nämä itiöt ovat varsin sitkeitä, infektiolääkäri Lehtinen lisää. Kanadasta alkunsa saanut bakteeriaalto on jo rauhoittumassa. Suomessakin tilanne on Lehtisen mukaan kääntynyt parempaan suuntaan. Hänen mukaansa ripuli koetteli erityisesti rannikkoseutuja, pääkaupungin ympäristöä ja Kymenlaaksoa. YLE Lahti / Heikki Ahonen   http://yle.fi/alueet/lahti/article1556951.ece

 

Desinfiointiaineet voivat edistää superbakteerien kehittymistä Julkaistu 28.12.2009 10.25 Desinfiointiaineet voivat auttaa bakteereja kehittymään vastustuskykyisiksi paitsi desinfiointiaineille itselleen myös antibiooteille, todetaan Microbiology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa. Irlannin kansallisen yliopiston tutkijat havaitsivat, että kun Pseudomonas aeruginosa -bakteerin laboratorioviljelmään lisättiin yhä suurempia määriä desinfiointiainetta, bakteeri kehitti vastustuskyvyn paitsi desinfiointiaineelle myös siprofloksasiinille. Pseudomonas aeruginosa -bakteerit kehittyivät siprofloksasiinille resistenteiksi, vaikka ne eivät altistuneet lääkkeelle. Tutkijat osoittivat, että muuntunut bakteeri oli omaksunut entistä tehokkaamman tavan poistaa itsestään desinfiointiaineita ja antibiootteja. Muuntuneella bakteerilla havaittiin myös DNA-mutaatio, joka teki sen vastustuskykyiseksi juuri siprofloksasiinin tyyppisille antibiooteille. Tutkimus osoitti myös, että kun bakteeriviljelmään lisättiin hyvin pieniä määriä desinfiointiainetta, muuntuneet bakteerit selviytyivät hengissä todennäköisemmin kuin muuntumattomat. Tutkimusta johtanut Gerard Fleming huomauttaa tämän merkitsevän sitä, että sairaalapinnoille jääneet, väärin laimennetut desinfiointiaineet voivat edistää antibiooteille resistenttien bakteerien kasvua. – Vieläkin huolestuttavampaa on se, että bakteerit näyttävät pystyvän kehittymään antibiooteille resistenteiksi jopa altistumatta niille, Fleming sanoi BBC:n mukaan. http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=8316/type=1 Lisää tietoa: Effect of subinhibitory concentrations of benzalkonium chloride on the competitiveness of Pseudomonas aeruginosa grown in continuous culture Disinfectants 'train' superbugs to resist antibiotics

Paksunsuolen normaalin bakteerikannan palautus eli ulosteensiirto  toistuvan Clostridium difficilen aiheuttaman ripulin hoidossa Satakunnan sairaanhoitopiirin kokemukset 2003 - 2009   Raija Uusitalo-Seppälä ja Veikko Moilanen http://www.sshy.fi/ PDF avautuu allaolevasta linkistä:

 

->Omaisen kakka voi pelastaa hengen 19.10.2009 klo 05:03

ANTIBIOOTIT Harri Junttila, 19.8.2009 klo15:21 Pohjoismaat käyttävät antibiootteja eri tavoin Pohjoismaista Suomessa käytetään antibiootteja toiseksi eniten. Kaikkein eniten antibiootteja määrätään Islannissa ja vähiten Ruotsissa, paljastuu Straman (Samverkan mot antibiotikaresistens) tilastoista. Asiasta kertoo Apteekkari.fi. Linkki www.apteekkari.fi Islannissa käytettiin antibiootteja lähes 23 määriteltyä vuorokausiannosta tuhatta asukasta ja päivää kohden. Suomessa vastaava luku oli 20 ja Ruotsissa 15. Norja ja Tanska jäivät Suomen ja Ruotsin väliin. Suomalainen antibiootin käyttö poikeaa laajakirjoisten antibioottien kohdalla. Niitä Suomessa käytetään runsaasti muihin Pohjoismaihin verrattuna. Islannissa käytetään puolestaan penisilliiniä kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Ruotsissa käytetään laajakirjoisia antibiootteja alle puolet siitä mitä Suomessa. Muualla Talentumin verkostossa Ruotsalaislääkärit määräsivät turhia antibiootteja | Mediuutiset | 25.5.2009 » Antibioottituhlareille ruoskaa Ruotsissa | Mediuutiset | 21.11.2008 » Pohjoismaat lainaavat Islannille 2,5 miljardia | Arvopaperi | 19.11.2008 » Antibioottien heikkenemisestä Euroopan suurimpia terveysuhkia | Mediuutiset | 18.11.2008 » Suomessa ja Tanskassa syntyy Pohjoismaista vähiten lapsia | Mediuutiset | 9.10.2008 » http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article319213.ece

 

Etelä-Karjala Vaikea bakteeritauti leviää sairaaloissa julkaistu 25.6.2009 klo 06:25, päivitetty 25.6.2009 klo 16:23   Kuva: YLE Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali: http://194.252.88.111/eae-logger/Logger?rt=1&objId=826488&url=%2Falueet%2Fetela-karjala%2Farticle826488.ece&type=areena&pubId=111719&ctxId=1150&cat=&meta=&title=Kuuntele+Marja-Liisa+Kangasniemen+kokemuksia+bakteerista ms Kuuntele Marja-Liisa Rinnekankaan kokemuksia bakteerista http://194.252.88.111/eae-logger/Logger?rt=1&objId=826494&url=%2Falueet%2Fetela-karjala%2Farticle826494.ece&type=areena&pubId=111719&ctxId=1150&cat=&meta=&title=Katso+Kaakkois-Suomen+uutisten+juttu ms Katso Kaakkois-Suomen uutisten juttu Ripulia ja vaikeaa suolitulehdusta aiheuttava sitkeä bakteeritauti on osoittautunut vakavaksi ongelmaksi sairaaloissa. Tavalliset antibiootit eivät tehoa siihen. Clostridium difficile - Itiöitä muodostava suolistobakteeri, jonka kannoista osa tuottaa toksiineja. Toksiinit aiheuttavat suolessa ripulin. - Alkaa usein antibioottihoidosta. Voi levitä myös potilaasta toiseen kosketustartuntana sekä esimerkiksi seinäpinnoilta. - Oireina vesiripuli, usein mahakipuja ja kuumeilua. - Voi uusiutua. - Kuolleisuus taudissa 10-12 prosenttia. Clostridium difficile -bakteeri on levinnyt sairaaloissa nopeasti. Etelä-Karjalassa on havaittu tänä vuonna jo kuutisenkymmentä tapausta, Kymenlaakossa tapauksia on ollut noin 160. Kaikkiaan bakteeria on löydetty Suomessa jo kahdeksasta sairaanhoitopiiristä (HUS, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso, Satakunta, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Pohjanmaa). Kansanterveyslaitos on kirjannut tautitapauksia tälle vuodelle jo 2 500, viime vuonna tartuntatautirekisteriin tehtiin yli 6 000 ilmoitusta. Antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri aiheuttaa epidemioita sairaaloissa, joissa potilaat ovat huonokuntoisia ja saavat usein antibioottihoitoja. Taudista jäi muistoksi reuma Kirkkonummelainen Marja-Liisa Rinnekangas kärsi pitkään Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamasta ripulista. Tauti alkoi antibioottikuurista ja siitä jäi muistoksi reuma. - Suolistotulehduksethan voivat aiheuttaa myös muita esimerkiksi reumatyyppisiä sairauksia ja suolisto vaurioituu toksiinista. Minä kävin tällaisen polun, että kun viimein saatiin Clostridium -bakteeri kuriin, niin sitten seuraavaksi olikin paksusuoli jo vaurioitunut, Rinnekangas kertoo. - Sen jälkeen olen sairastanut reaktiivista artriittia, joka on reuma. Tämä on pitkä kivulias polku, jonka loppua en tiedä, mutta tämä alkoi yhdestä antibioottikuurista. Rinnekankaan kohdalla tautiin tehosi lopulta ulosteensiirto. Nykyisin hoitoa kutsutaan suoliston normaalin bakteerikannan palauttamiseksi. Hoidossa terveestä ihmisestä siirretään suolistobakteereja potilaaseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkoi kirjata bakteerin aiheuttamia tautitapauksia viime vuonna usean vuoden tauon jälkeen. Bakteeria on ollut Suomessa vuosia, mutta sen vaikeammasta lajista eli 027-ribotyypista tehtiin ensimmäinen havainto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa lokakuussa 2007. Kanta löytyi kolmelta ihmiseltä, jotka kaikki kuolivat. YLE Etelä-Karjala / Riitta Väisänen Muualla netissä: Vertaistukisivusto Lisätietoa clostridium difficile -bakteerista http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2009/06/vaikea_bakteeritauti_leviaa_sairaaloissa_824562.html

 

XI gastropäivät 12.-13.2.2009 Marina Congress Center, Helsinki Gastroenterologisia ja –kirurgisia infektiota. XI Gastropäivät, Helsinki 12.-13.2.2009 GASTROENTEROLOGISET INFEKTIOT Torstai 12.2.2009 10.30-10.50 Ulosteensiirto toistuvassa Clostridium difficile-infektiossa – toimiva hoito? / el NiiloHärkönen, MKS Luento löytyy alla mainitusta linkistä: http://www.clostridiumdifficile.fi/ulosteensiirtohoitomuotona/-luento1222009/

Suomen Lääkärilehden PÄÄKIRJOITUS/TIEDE 30.1.2009.

Clostridium difficile -infektioiden hoito Eero Mattila Hus:n ilmaantuvuuslukuihin perustuen Suomessa kuolee vuosittain arviolta 1000 potilasta kuukauden kuluttua löydöksestä. C. difficile ripulia epäiltäessä on suositeltavaa pyytää sekä suora toksiinin osoitus että viljely (8). toksiinia tuottamattomia kantoja ei pidä hoitaa, sillä nämä saattavat suojata oireiselta C difficile infektiolta (9). suora toksiinin osoitus ulosteesta ei ole täysin luotettava, vaan noin kolmasosa toksiineja tuottavista kannoista jää nykytestein suoranäytteestä negatiivisiksi. Siksi kannan toksiinintuottokyky tulee pikatestin jää­dessä negatiiviseksi varmentaa myös viljelylöy­döksestä. Oireettomien potilaiden löydöksiä, tai jo oireettomaksi tulleita sekä hyvin lieväoireisia potilaita ei tarvitse hoitaa lainkaan. Viljely- tai toksiiniseuranta ei ole tarpeellista hoidon jälkeen oireettomilta potilailta.  Ulosteensiirtoa eli suolistoflooran palautusta on käytetty ainakin 20 vuoden ajan uusiutuvan C. difficile -infektioiden hoidossa. Meilahden sairaalassa on toistaiseksi hoidettu 10 potilasta. Tulokset ovat olleet erinomaiset näissä muille hoidoille täysin resistenteissä tilanteissa. kaikki potilaat ovat parantuneet. Hoitomuoto on ollut käytössä myös muissa suomalaisissa sairaa­loissa yksittäisten ongelmatapauksien kohdal­la. Meilahden sairaalassa käytössä olevassa menetelmässä pieni määrä tuoretta uloste­vesisuspensiota (noin 100 ml) ruiskutetaan paksusuolen alkupäähän kolonoskopiateitse. Potilaat on hoidettu ensin oireettomaksi joko vankomysiinillä tai metronidatsolilla, joka on lo­petettu 1-2 vrk ennen toimenpidettä. Ulosteen luovuttajana toimii samassa taloudessa asuva henkilö tai lähisukulainen, ja luovutettava uloste on tutkittu mahdollisimman kattavasti mahdol­listen tartuttavien tautien suhteen. Luovuttajan tulisi olla ns tervevatsainen (ei myöskään colon irritabile oireita) eikä hänellä ole saanut olla an­tibioottikuureja edeltävän 3 kuukauden aikana. käytännössä ulosteensiirto vaatii melko paljon työtä sopivan luovuttajan kartoittamiseksi ja tutki­miseksi sekä aikataulujen yhteensovittamiseksi. Eero Mattila, infektiolääkäri, Hus medisiininen tulosyksikkö, Infektiotautien klinikka Suomen Sairaalahygienialehti 2009 Kts. sahti209PDF-tiedosto alla, jossa alkuperäisenä ko. artikkelit. s.69 ________________________________ Clostridium difficile - haastetta infektioiden torjuntaan Veli-Jukka Anttila . Veli-Jukka Anttila dosentti, osastonylilääkäri Hus/medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksien klinikka Suomen Sairaalahygienialehti 2009 Kts. sahti209PDF-tiedosto alla, jossa alkuperäisenä ko. artikkelit. s.65

 

Clostridium difficile leviää sairaaloissa 25.06.2009 Clostridium difficile -bakteeria on löytynyt Suomessa jo kahdeksasta sairaanhoitopiiristä (HUS, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso, Satakunta, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Pohjanmaa). Etelä-Karjalassa on havaittu tänä vuonna jo noin 60 tapausta, Kymenlaaksossa tapauksia on ollut noin 160. Kansanterveyslaitos on kirjannut tänä vuonna jo 2 500 tautitapausta. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin tehtiin yli 6 000 ilmoitusta. Bakteeri havaittiin ensimmäisen kerran Suomessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä lokakuussa 2007. Kanta löytyi kolmelta ihmiseltä, jotka kaikki kuolivat. Clostridium difficile -bakteeri voi aiheuttaa vaikeaa ripulia antibioottihoidon seurauksena, jos suoliston oma mikrobikasvusto häiriintyy. Normaalistikin useiden ihmisten elimistössä esiintyvä bakteeri aiheuttaa yliotteen saatuaan ripulia, vatsakipuja ja kuumetta. Bakteeri muodostaa toksiineja ja niiden lisäksi itiöitä, jotka voivat elää kuukausia tekstiileissä ja pölyssä. Bakteeri on erittäin tarttuva ja vaikea torjua, joten potilas on eristettävä. Sirpa Kulonen http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7521/news_db=web_lehti2006/type=1

 

Pitkittyneen/vaikea-asteisen Clostridium difficilen sairastaneen potilaan ongelmia: - erikoissairaanhoidon seuranta, tutkimus ja hoito - silmien ummistaminen todellisilta jälkisairauksilta   -> potilainen ennenaikainen invalidisoituminen - taloudellisen ja ammatillisen tuen puute    Tilastotiedot KTL:n 2.1.2009 ilmoittamien lukujen mukaan.

 Oheisena PowerPoint-muodossa alustava kooste tiedustelun yhteenvedosta:

Lisääntyneet Clostridium difficile -ripulit aiheuttavat kustannuksia ja kuolleisuutta Duodecim 2008;124(19):2147-8 Veli-Jukka Anttila ja Päivi Tissari Pääkirjoitus Clostridium difficile -torjuntatoimet nippuun Clostridium difficile on tärkein antibioottiripulin aiheuttaja. Viime vuosina useista maista tulleiden raporttien mukaan siitä johtuvat ripulit ovat yleistymässä ja taudinkuva on vaikeutunut ja kuolleisuus lisääntynyt (Loo ym. 2005, Goorhuis ym. 2007, Ricciardi ym. 2007). Nämä ominaisuudet on liitetty erityisesti taudinaiheuttamiskyvyltään äkäisempään kantaan (PCR-ribotyyppi 027, toksinotyyppi III) (Goorhuis ym. 2007). Kyseiselle kannalle tyypillisiä ominaisuuksia ovat lisääntynyt kyky tuottaa bakteerin erittämiä toksiineja (noin 20-kertainen muihin kantoihin nähden), kyky tuottaa ns. binaaritoksiinia, tehokas itiöiden tuotto ja resistenssi kinoloniryhmän mikrobilääkkeille (Loo ym 2005, McDonald ym 2005). Mainitut ominaisuudet tuovat C. difficile -potilaan aiempaa useammin sairaalahoitoon ja aiheuttavat vakavamman infektion (Barbut ym. 2005, Warny ym. 2005). Tehokas itiöiden tuotanto aiheuttaa todennäköisesti sen, että infektio leviää herkemmin laitosolosuhteissa potilaasta toiseen. Itiöiden suuri määrä voi myös lisätä riskiä infektion uusiutumisesta. Itiöillä on kyky säilyä pitkiäkin aikoja hengissä esimerkiksi WC-tiloissa ja käsissä. Itiöt kestävät alkoholikäsihuuhteita, joten laitosten henkilökunta voi siirtää bakteerin helposti potilaasta toiseen. On myös viitteitä siitä, että itiöt saattavat levitä ilmavirran mukana (Roberts ym. 2008). Kansanterveyslaitos aloitti 027-ribotyypityksen syksyllä 2007. HUS:n alueelta tyypitettiin touko-kesäkuussa 2007 kerättyjä C. difficile kantoja, jolloin löytyi joitakin 027-ribotyypin kantoja. Yksi aineiston potilas menehtyi sairaalassa nopeasti edenneeseen C. difficile -infektioon. Kun tyypityksen tarpeellisuus havaittiin, HUSLABissa otettiin nopeasti käyttöön C. difficile 027 -kantojen tunnettuja virulenssiominaisuuksia mittaava PCR-pohjainen menetelmä. Hypervirulentissa kannassa ovat todettavissa binaaritoksiinikomponentit A ja B, 18 emäsparin deleetio, pistemutaatioita toksiinien tuottoa säätelevässä geenissä tcdC sekä A- ja B-toksiinien tyypilliset monistustuotteet. Marraskuun 2007 alussa päädyttiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tyypittämään HUSLABin menetelmällä kaikki positiiviset C. difficile löydökset. Löydöksistä 027-ribotyypin kantoja on noin 20 prosenttia. Muualta Suomesta on löytynyt 027-ribotyypin kantoja ainakin Varsinais-Suomen, Kymenlaakson ja Satakunnan sairaanhoitopiireistä. HUS:n alueella tehdystä selvityksestä kävi myös ilmi, että 027-ribotyypin kantojen aiheuttama infektio uusiutuu muita kantoja useammin. Kuukauden kuolleisuus on 027-kannoilla noin 5-10 prosenttia suurempi kuin muilla. C. difficile infektioihin liittyvä 30 vuorokauden kuolleisuus oli kaiken kaikkiaan noin 15 prosentin luokkaa. Kuolemaan johtava C. difficile -infektio kohtaa usein iäkkään, monisairaan ja muista syistä elämänsä tien päässä olevan henkilön. HUS:n esiintymislukuihin perustuen Suomessa kuolee vuosittain arviolta 1 000 potilasta kuukauden kuluessa löydöksestä. Vuoden 2008 alussa voimaan tullut tartuntatautiasetuksen muutos edellyttää laboratorioiden ilmoittavan Clostridium difficile -löydökset valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Eristettyjä kantoja puhdasviljelminä taustatietoineen voi lähettää jatkotutkimuksiin Kansanterveyslaitokseen ja yksittäisissä vakavissa C. difficile -infektioissa (tehohoito / kolektomia / uudelleen notto sairaalaan / kuolema) ja epidemiatilanteissa, kun samassa yksikössä todetaan neljän viikon kuluessa kolme tai useampia C. difficile -tapauksia (www.ktl.fi). Ribotyypityksen lisäksi Kansanterveyslaitoksen sairaalainfektio-ohjelmassa (SIRO) on käynnistänyt C. difficile -infektioiden seuranta, johon sairaalat voivat vapaaehtoisesti osallistua. Uusia infektioita torjutaan parhaiten käyttämällä samanaikaisesti monia aseita, jolloin saavutetaan ns. kimppu- tai nippuvaikutus (»bundle effect»). Nippu voidaan koota monesta osasta. Keskeistä on infektion tunnistaminen ja aktiivinen näytteenotto, kun potilaalla on antibioottihoidon aikainen tai jälkeinen ripuli (C. difficile -viljely ja toksiinitutkimus). Nippuun on lisättävä ripuloivien potilaiden eristäminen tai kohortointi sairaaloissa ja pitkäaikaislaitoksissa. Tärkeää on myös ripulipotilaiden ympäristön siivous puhdistusaineilla, jotka tehoavat bakteerin itiöihin. Hoitohenkilökunnan - myös lääkäreiden - tulee muistaa, että käsien desinfektio ei pelkästään riitä vaan ripulipotilaita hoidettaessa kädet on pestävä vedellä ja saippualla ennen desinfektiota. Tässä vaiheessa tärkein antibioottien käyttöön liittyvä ohje on, että turhia ja turhan pitkiä antibioottikuureja tulee välttää. Uusia laitoksia suunniteltaessa on tämäkin infektio syytä ottaa huomioon: tarvitaan lisää yhden hengen huoneita, joissa on oma suihku ja WC. Käytäväpaikoista on päästävä eroon. Näissä toimenpiteissä on nippua kerrakseen. Nipputyyppisestä menettelystä on saatu lupaavia tuloksia C. difficile -infektioiden torjunnassa: uusien sairaalaperäisten tapausten ilmaantuvuus on saatu vähenemään yli puolella (Muto ym. 2007). Karkean arvion perusteella Suomessa kuolee C. difficile -infektion jälkeen noin kaksi kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin liikenneonnettomuuksissa. Infektioiden määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuolemanriskin lisäksi infektio aiheuttaa hankalan ja voimia vievän sairauden, joka pahimmillaan uusiutuu. Yhteiskunnalle C. difficile aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Niput kokoon, on difficile-talkoiden aika.  VELI-JUKKA ANTTILA, dosentti, Infektiolääkäri HUS:n medisiininen tulosyksikkö, infektiosairauksien klinikka PL 340, 00029 HUS PÄIVI TISSARI, LT, erikoislääkäri HUSLAB, kliininen mikrobiologia Kirjallisuutta Barbut F, Decre D, Lalande V, ym. Clinical features of Clostridium difficile-associated diarrhoea due to binary toxin (actin-specific ADP-ribosyltransferase)-producing strains. J Med Microbiol 2005;54:181-5. Goorhuis A, van der Kooi T, Vaessen N, ym. Spread and epidemiology of Clostridium difficile polymerase chain reaction ribotype 027/toxinotype III in the Netherlands. Clin Infect Dis 2007;45:695-703. Loo VG, Pirier L, Miller MA, ym. A predominantrly clonal multi-institutional outbreak of Clostridium difficile-associated diarrhea with high morbidity and mortality. N Engl J Med 2005;353:2442-9. McDonald LC, Killgore GE, Thompson A, ym. An epidemic, toxin gene-variant strain of Clostridium difficile. N Engl J Med 2005;353:2433-41. Muto CA, Blank MK, Marsh JW, ym. Control of an outbreak of infection with the hypervirulent Clostridium difficile B1 strain in a university hospital using comprehensive »Bundle» approach. Clin Infect Dis 2007;45:1266-73. Ricciardi R, Rothenberger DA, Madoff RD, Baxter NN. Increasing prevalence and severity of Clostridium difficile colitis in hospitalized patients in the United States. Arch Surg 2007;142:624-31. Roberts K, Smith CF, Snelling AM, ym. Aerial dissemination of Clostridium difficile spores. BMC Infect Dis 2008;8:7. Warny M, Pepin J, Fang A, ym. Toxin production by an emerging strain of Clostridium difficile associated with outbreaks of severe disease in North America and Europe. Lancet 2005;366:1079-84. Artikkelin tunnus: duo97529 (097.529) © 2008 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim http://www.terveysportti.fi/terveysportti/dlehti2.tunnista?a=Y&t= H&fname=duo97529.htm Alla olevasta PDF-tiedostosta löytyy alkuperäinen artikkeli: