GRAPHIC _______design
 
 



Antibioottiripuliin löytyi tehokas lääke: ulostesiirre

Sekaisin menneeseen suolistoon löytyy apu läheltä – toisen ihmisen bakteereista. Ulostesiirto hoitaa tehokkaasti antibioottiripulin. Se voi tepsiä muihinkin suolistosairauksiin.

10.8.2013 13:27/HS
Jani Kaaro

Kun suolisto menee sekaisin, suolistobakteerien maailmassa on tapahtunut vallankumous.

Haitalliset bakteerit ovat päässeet lisääntymään hyvien bakteerien kustannuksella, ja haittabakteerit aiheuttavat ripulia, pahoinvointia, vatsakipua ja turvotusta.

Hyvä uutinen on, että luonnonmukainen apu on paras apu ja se löytyy läheltä – toisen ihmisen suolesta.

Ulostesiirrehoito, jossa terve suolistomikrobisto siiretään suolesta toiseen, on osoittautunut pistämättömän tehokkaaksi keinoksi hoitaa antibioottiripulia. Siitä odotetaan jatkossa apua myös muihin suolistosairauksiin.

Hoidossa potilaan suolistoon istutetaan terve bakteerikanta siirtämällä sinne ulostetta terveen ihmisen suolesta.

Ulosteen mukana tulevat hyvät bakteerit asettuvat sairastuneeseen suolistoon, jossa ne alkavat estää haitallisten bakteerien kasvua.

Käytännön syistä luovuttaja on usein lähiomainen, kuten puoliso. Puoliso on usein helpoiten tavoitettavissa ja hänen elämäntapansa ja ruokavalionsa tiedetään. Luovuttajalta tutkitaan mahdolliset tarttuvat virustaudit, kuten hepatiitti ja hi-virus.

Ulostetta ei siirretä sellaisenaan, vaan siitä tehdään liuosta, joka viedään tähystyksen yhteydessä peräaukon kautta paksusuoleen.

Ulostesiirteiden teho on osoitettu parhaiten niin sanotussa antibioottiripulissa. Antibioottiripuli johtuu Clostridium difficile -bakteeritartunnasta ja sen liiallisesta lisääntymisestä suolistossa.

Tämä tila syntyy tyypillisesti antibioottikuurin jälkeen. Kun antibiootit tuhoavat suoliston hyviä bakteereja, C. difficile pääsee tarttumaan ja lisääntymään.

C. difficilestä esiintyy erilaisia muunnoksia, ja niistä pahanlaatuisimman antibioottiripulin saa aikaiseksi bakteerikanta 027. Sen aiheuttamat sairastapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti 2000-luvulla. Siihen sairastuu Suomessa vuosittain noin 8 000 ihmistä. C. difficilen aiheuttamaa vaikeaa sairaalaripulia on Suomessa toiseksi eniten Euroopassa.

Ainoa keino päästä C. difficilestä eroon on ollut taltuttaa se aina vain voimakkaammilla antibiooteilla. Valitettavasti C. difficilelle jokainen uusi antibiootti on ollut vain haaste, joka on luotu voitettavaksi. Tätä nykyä se on vastustuskykyinen suurimmalle osalle antibiooteista.

Tutkijoilla on ollut työpakissaan enää vain pari antibioottia, jotka tehoavat vastustuskykyisimpiin kantoihin. Tehokkaammille keinoille on siis kova tilaus.

Ulostesiirteet eivät ole uusi keksintö. Suomessa alan pioneeri on ollut Mikkelin keskussairaalan vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Niilo Härkönen, joka on hoitanut potilaitaan ulostesiirteillä jo 1990-luvulla.

Vaikka sisätautilääkärit ovat olleet tietoisia ulostesiirteistä, on kestänyt pitkään, että laajempi kiinnostus on herännyt.

Hiljattain suomalaisissa yliopistosairaaloissa suoritettiin ensimmäinen yhteistutkimus, jossa yli 70 antibioottiripulia sairastavaa potilasta sai ulostesiirteen.

Tulokset olivat hämmästyttävät. Jopa 94 prosenttia potilaista parani kolmen kuukauden sisällä. Muutamalla potilaalla ripuli uusiutui, mutta se saatiin kuriin uusimalla siirre.

Tutkimus oli ensimmäinen näin laajasti toteutettu, ja sen tulokset julkaistiin Gastroenterology-lehdessä viime vuonna.

Tutkimus herätti paljon huomiota, ja sen ansiosta ulostesiirteistä kiinnostuttiin monissa muissakin sairaaloissa eri puolilla maailmaa.

Vakuuttavin osoitus ulostesiirteiden tehosta saatiin kuitenkin viime keväänä New England Journal of Medicine -julkaisun tutkimuksesta.

Kyseessä oli ensimmäinen tutkimus, jossa ulostesiirteiden tehoa vertailtiin vankomysiiniin eli antibioottiin, joka viimeisten joukossa tehoaa antibioottiripuliin.

"Ulostesiirteistä on 50 vuoden kokemus ja yli 500 julkaistua tapauskertomusta, mutta tämä on ensimmäinen satunnaistettu koeasetelma", gastoenterologi Alexander Khrouts sanoi Nature-lehden haastattelussa.

Tutkimuksessa oli mukana 43 potilasta, joiden antibioottiripuli oli uusiutunut useasti. Toisin kuin suomalaistutkimuksessa, ulostesiirre vietiin ohutsuoleen nenä-mahaletkun kautta. Verrokkiryhmä sai kahden viikon kuurin vankomysiiniä. Ulostesiirteet saatiin terveiltä vapaaehtoisilta.

Ulostesiirreryhmässä 94 prosenttia potilaista parani, mutta antibioottiryhmässä vain 27 prosenttia.

Tutkijoiden oli tarkoitus laajentaa tutkimusta yli sataan henkilöön, mutta hyvät tulokset pakottivat heidät lopettamaan kokeen, ja siirtämään ihmiset antibioottiryhmästä saamaan ulostesiirrehoitoa. Olisi ollut epäeettistä jatkaa hoitoa tehottomalla antibiootilla, kun ulostesiirre osoittautui niin tehokkaaksi.

Ulostesiirteet eivät kuitenkaan tule täysin ilman ongelmia.

Luovuttajan löytäminen voi olla hankalaa, jos henkilöllä ei ole siihen halukkaita lähiomaisia. Luovuttajan näytteissä voi myös piillä taudinaiheuttajia, joita ei nähdä testeissä. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovat koettaneet kehitellä keinotekoista ulostesiirrettä.

Kanadalaistutkijat esittelivätkin tämän vuoden tammikuussa oman synteettisen ulostejäljitelmänsä Microbiome-lehdessä. Se kehitettiin luomalla kasvatusastialle suolta jäljittelevä "mikroilmasto", ja viljelemällä siinä luovuttajalta saatuja suolistobakteereja.

Tutkimuksen haastavin osuus oli löytää luovuttaja, jonka suolistomikrobisto olisi ihanteellinen. Kriteerit olivat tiukat: luovuttajalla ei saanut olla kroonisia sairauksia, hän ei saanut käyttää alkoholia, huumeita tai tupakkaa ja painoindeksin piti olla normaali. Lisäksi luovuttajan piti olla henkilö, joka ei ollut koskaan elämässään syönyt antibiootteja.

Tutkijat kävivät läpi satoja ehdokkaita ja päätyivät lopulta naiseen, joka oli elänyt suurimman osan elämästään Intian maaseudulla.

Ulostejäljitelmää kokeiltiin kahteen antibioottiripulia sairastavaan naiseen, joista molemmat olivat oireettomia kolmessa päivässä. Tutkijoiden mukaan jäljitelmä kiertää monet oikeaan ulosteeseen liittyvät ongelmat. Lisäksi se on tasalaatuista, helposti valvottavissa ja sitä voidaan tuottaa suuria määriä.

Antibioottiripulin hoito voi kuitenkin olla vasta päänavaus ulostesiirteiden mahdollisuuksille. Siirteistä olisi hyötyä muidenkin tautien hoidossa. Eräs mielenkiintoinen kohde ovat tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja haavainen paksusuolentulehdus. Niiden hoitoon on olemassa kokonainen patteristo lääkkeitä, mutta niillä on sivuvaikutuksia. Pitkään jatkuessaan lääkehoito on ongelmallista.

Hyksiin Meilahden sairaalan gastroenterologi Perttu Arkkilan mukaan ulosteensiirtoa on kokeiltu myös tulehduksellisen suolistosairauden ja ärtyvä suoli -oireyhtymän hoitona. Tulokset ovat olleet lupaavia.

Arkkilan mukaan tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia hoidon tehosta ja turvallisuudesta, ennen kuin hoito voidaan ottaa yleisempään käyttöön näissä sairauksisssa. 

http://www.hs.fi/tiede/Antibioottiripuliin

+l%C3%B6ytyi+tehokas+l%C3%A4

%C3%A4ke+ulostesiirre/a13760331

19549?ref=hs-art-top-8

 

 

 

Ulosteensiirron menetelmistä ja hyödyistä

Clostridium difficilessä, mutta myös Colitis ulcerosa- ja Crohnin tautipotilaille.   

 

ULOSTEENSIIRTO

Ulosteensiirto on toimenpide, jolla pyritään palauttamaan paksusuolen normaali bakteerikanta, joka on syystä tai toisesta muuttunut patologiseksi aiheuttaen potilaalle vaivoja.

Toimenpiteen suoritus
Ulosteen luovuttajan on oltava perusterve eikä piileviä tarttuvia sairauksia saa olla.  Viimeisestä antibioottikuurista pitää mielellään olla ainakin vuosi. Yksikin antibioottikuuri voi muuttaa paksusuolen bakteerikannan poikkeavaksi ainakin vuoden ajaksi, mahdollisesti jopa pysyvästi.
Desilitran verran ulostetta liotetaan veteen, keittosuolaan tai maitoon. Liuos kaadetaan tiheän siivilän tai harsotaitoksen läpi jotta saadaan roskat ja kuidut pois ja liuos on ohutta ja juoksevaa. Käytetyn liuoksen määrä on 200 – 500 ml.

 
Ulosteliuos siirretään potilaaseen kolmella eri tavalla

1.Gastroskopian avulla
Tähystin viedään pitkälle duodenumiin ja liuos ruiskutetaan toimenpidekanavan kautta suoleen. Tämän jälkeen voidaan antaa pari lasia Colonsteril-liuosta, jotta ulosteliuos kulkeutuu nopeammin paksusuoleen.

Toimenpiteen edut
Melko vaivaton ja nopea tehdä. Tarvittaessa  se on aika helppo uusia. Ulosteliuos saadaan koko paksusuolen alueelle. Vältetään paskusuolitähystys, jos suoli on pahasti tulehtunut.

Toimenpiteen haitat
Tarvitaan laitteisto ja skopisti. Toimenpide on tehtävä joko sairaalan poliklinikalla tai lääkäriasemalla. Se maksaa jonkin verran. Toimenpiteestä on joskus aiheutunut aspiraatiopneumonia, joten toimenpide ei ole aina turvallinen ja sitä on vältettävä ainakin huonokuntoisille vuodepotilaille.

2. Colonoskopian avulla
Tehdään normaali suolen tyhjennys tai jos potilaalla on selvä ripuli ei tyhjennystä aina tarvita. Tähystin viedään cecumiin ja ruiskutetaan liuos sinne toimenpidekanavan kautta.

Toimenpiteen edut
Mahdollistaa paksusuolen perusteellisen tutkimuksen. Ulosteliuos saadaan koko paksusuolen alueelle. Toimenpide on turvallinen.

Toimenpiteen haitat
Tarvitaan laitteisto, skopisti sekä asianmukaiset tilat, kuten poliklinikka tai lääkäriasema. Maksaa enemmän kuin gastroskopia eikä niin helposti uusittavissa kuin gastroskopia.

3. Peräruiskeiden avulla
Laitteiston saa apteekista tai luontaistuotekaupasta. Potilas on pitkällään, mieluummin hieman pää alaspäin. Ulosteliuosta pussissa noin 500ml, joka peräsuoleen viedyn letkun kautta saadaan suoleen. Potilas kääntää asentoa ajoittain kyljeltä toiselle, jotta liuos saataisiin mahdollisimman pitkälle suoleen. Pitkällään on hyvä olla ainakin tunnin verran jotta liuos pysyy mahdollisimman pitkään suolessa.

Toimenpiteen edut
Voidaan toteuttaa kotioloissa eikä tarvitse oikeastaan ollenkaan sairaanhoitohenkilöstöä. Laitteisto on halpa. Toimenpide on helppo uusia peräkkäisinä päivinä tarpeen mukaan.

Toimenpiteen haitat
Ulosteliuosta ei aina saada riittävän pitkälle suoleen, joten vaikeissa tapauksissa teho voi olla riittämätön. Paksusuoli jää tutkimatta kuten myös gastroskopiamenetelmässä.

Pohdinta
Ulosteensiirron tärkein indikatio on uusiutuva tai kroonistunut Clostridium difficile –ripuli tai pseudomembranoottinen koliitti. Nämä ovat lähes aina antibioottihoidon komplikaatioita. Pahimmat antibiootit tässä mielessä ovat clindamysiini, kefalosporiinit ja uudet kinolonit. Tällainen ripuli hoidetaan yleensä metronidatsolilla tai vankomysiinillä ja lisänä Precosa –niminen hiivavalmiste, josta näiden antibioottien kanssa yhteiskäytössä voi olla apua. Osalla potilasta ripuli uusii lääkehoidon loputtua. Ensimmäisen residiivin jälkeen toinen residiivi on uhkaamassa 20-50% tapauksista. Tämän jälkeen on vaarana taudin kroonistuminen, jolloin yllä mainituilla hoidoilla ei enää ole mahdollista parantaa potilasta. Tässä vaiheessa on aiheellista tehdä ulosteensiirto.
Jos potilasta hoidetaan kuukausia tehottomilla hoidoilla, johtaa tämä yleistilan laskuun ja laihtumiseen. Paksusuoli voi myös vaurioitua pysyvästi ja tästä johtuen voidaan myöhemmin joutua tekemään potilaalle paksusuolen poistoleikkaus.
Ulosteensiirtoa on käytetty hyvällä menestyksellä antibioottiripulien hoitoon ainakin viimeisen 50 vuoden ajan.


Helsingin Kirurgisessa sairaalassa käytettiin ulosteperäruiskeita yleisesti antibioottiripulin hoitona 1960-luvulla (henkilökohtainen tiedonanto gastrokirurgian dosentti Hannu Myllärniemi, 2008).

Professori Thomas Borody Sidneystä on käynyt maailman kirjallisuutta läpi vuodesta 1958 vuoteen 2003 ja löytänyt 17 julkaisua ulosteensiirrosta. Potilaita oli 150, joista 84:llä oli uusiutunut tai kroonistunut Cl.difficile –ripuli ja pseudomembranoottinen koliitti. Paranemisprosentti näissä julkaisuissa oli 86-92% yhden toimenpiteen jälkeen.
Thomas Borodyn klinikalla Sydneyssä on tehty tähän mennessä yli 950 ulosteensiirtoa (henkilökohtainen tiedonanto professori Thomas Borody, 2008).
Sisätautien professori Arnold Berstad Haukelandin yliopistosairaalasta Bergenistä aloitti ulosteensiirrot 1995 ja ne ovat edelleen rutiinikäytössä uusiutuneessa ja kroonistuneessa Cl.difficile –ripulissa (henkilökohtainen tiedonanto professori Arnold Berstad, 2008). Heillä on vakituinen luovuttaja, jonka ulostetta on pakasteessa isompia määriä, mistä sitä käytetään tarpeen mukaan. Ulosteensiirto on Norjassa yleisesti hyväksytty ja laajassa käytössä (henkilökohtainen tiedonanto professori Arnold Berstad, 2008).
Muina indikaatioina ulosteensiirrolle ovat olleet tulehdukselliset suolistosairaudet lähinnä Colitis ulserosa, mutta myös joitakin Crohnin tautipotilaita on hoidettu. Suurin osa Colitis ulserosa –potilaista tulee paremmaksi toimenpiteen jälkeen ja 10% paranee (henkilökohtainen tiedonanto professori Thomas Borody, 2008). Pisimmät seuranta-ajat parantuneiden potilaiden kohdalla ovat olleet yli 13 vuotta ja potilaat ovat olleet vailla mitään koliittilääkitystä. Pysyvät paranemiset on varmistettu tähystämällä ja näytepaloilla.
Potilailla, joilla on vaikeahoitoinen Colitis ulserosa saattaa olla myös havaitsematta jäänyt Cl.difficile –infektio ja ulosteensiirrolla saadaan suoliston tilanne korjattua ja tavanomainen koliittilääkitys riittää tämän jälkeen pitäämään potilaan kunnossa ((henkilökohtainen tiedonanto professori Thomas Borody, 2007).
Ärtynyt paksusuolioireyhtymä on länsimaissa yleinen. Noin 12 % väestöstä kärsiin tämän tyyppisistä vaivoista. Ulosteensiirrolla on saatu joitakin hyviä tuloksia varsinkin ummetuspainotteisessa Colon irritabilessa.


Omat kokemukset
Hoidin ensimmäisen potilaan ulosteensiirrolla uusiutuneen Cl.difficile –ripulin vuoksi vuonna 1996 (julkaistu Duodecimissä). Tämän jälkeen on Mikkelin keskussairaalassa hoidettu puolisen tusinaa potilasta täällä indikaatiolla. Yksityisvastaanotolla olen hoitanut kaksi ulkopaikkakuntalaista potilasta, jotka eivät päässeet ulosteensiiirtoon kotipaikkakunnallaan. Kaikki potilaat ovat parantuneet Clostridium difficilestä eikä uusiutumia ole tullut. Yksi toimenpide yleensä riittää, mutta pari kertaa olen uusinut toimenpiteen 1 – 2 viikon kuluttua, kun potilaalla on vielä suoliston käymistä.
Kaksi potilasta on hoidettu kroonisen, hankalan Colon irritabilen takia ulosteensiirrolla ilman selvää hyötyä. Kaikki toimenpiteet on tehty totaalikolonoskopian yhteydessä. Colitis ulserosa –potilaita en ole hoitanut tällä menetelmällä. Olen kuitenkin ollut yhteydessä pääkaupunkiseudulla asuvaan nuoreen koliittipotilaaseen, joka toteutti kotonaan professori Borodyn protokollan mukaan hoidon ulosteperäruiskeilla viitenä peräkkäisenä päivänä. Potilaan tauti oli hyvin hankala vaatien tiheitä kortisonikuureja. Toimenpiteen jälkeen hän kertoi, että  suoli ei ole ollut vuosiin näin hyvässä kunnossa. Hän kuitenkin jatkoi Asacol lääkitystä (henkilökohtainen tiedonanto, 2006).

 
Onko ulosteensiirto todella tarpeen Suomessakin?
En itsekään tiennyt, miten huono tilanne Suomessa on vallinnut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Internet on tuonut muutoksen. Potilaat ovat löytäneet minut sitä kautta (julkaisu, 1996). Puhelinsoittoja tulee lähes joka viikko eri puolilta Suomea. Kertomus on aina samanlainen. Soittajaa tai lähiomaista on hoidettu kuukausia uusiutuvan Cl. difficile –ripulin takia antibiooteilla. Ripuli jatkuu tai uusii heti, kun lääkitys on loppunut. Potilas on laihtunut jopa kymmeniä kiloja ja yleiskunto on erittäin heikko. Mitään toivoa ei näytä olevan. Vastaan aina samalla tavalla. Ulosteensiirto on tehtävä mahdollisimman pian. Se on erittäin tehokas ja turvallinen hoito, mikä ei pelkästään lopeta ripulia, vaan estää myös uusiintumat.
Cl.difficile –asia on nyt räjähtänyt käsiin, kun uusi äkäinen 027 –kanta on saapunut maahan sairastuttaen kymmenet ja varmaan sadat potilaat. Tauti leviää helposti potilaasta toiseen laitoksissa ja mortaliteetti on vaihdellut 10 - 50% välillä. On selvää, että uusiutuvien ja kroonistuvien tapausten määrä myös kasvaa.
Yksi hoitamani potilas on helmikuun lopulla 2008 aloittanut Clostridium difficilestä internetiin keskustelupalstalle, vatsa ja ruuansulatusvaivat –osioon, vertaistukena toimivan keskustelun, mikä on jo luettu 37.000 kertaa. Hätä ja huoli on potilaiden ja heidän omaistensa joukossa suuri. Suomalaista lääkärikuntaa vaivaa tietämättömyys ulosteensiirrosta sekä myös erittäin vakava asennevika, mikä estää käyttämästä hoitoa.
Nyt meidän on nopeasti päästävä samalle tasolle Norjan kanssa, missä ulosteensiirto on yleisesti hyväksyttyä ja laajassa käytössä.


Mikkeli 15.3.2008

Niilo Härkönen, vatsaontelokirurgi

Lähteet/kirjallisuutta
1.       Uusiutuneen pseudomembranoottisen koliitin hoito ulosteensiirrolla
N. Härkönen, Duodecim 112: 1803 – 1804, 1996
2.       Treament of Ulcerative Colitis Using Fecal Bacteriotherapy
Thomas J. Borody, Eloise F. Warren etc., J. Clin Gastroenterol, 2003 : 37 (1) : 42 - 47 (KTS. alla englanninkielinen liite)
3.       Bacteriotherapy Using Fecal Flora
Thomas J. Borody, Eloise F. Warren etc., J. Clin Gastroenterol Vol 38 Number 6th July, 2004
4.       Muuttuva Clostridium difficile –infektio
Risto Vuento ja Outi Lyytikäinen, Suomen Sairaalahygienialehti, 2006; 24 : 11 – 14
5.       Incidence of Clostridium difficile infection in inflammatory bowel disease
Rodemann J, Reske K etc., J. Clin Gastroenterol Hepatol 2007; 5 : 339 – 344


 

Some videos in English

Fecal Bacteriotherapy (Human Probiotic Infusion) for Clostridium difficile infection; Prof. Thomas Borody, Centre for Digestive Diseases, Sydney Australia; ABC TV Catalyst, 14 July 2011. 

http://www.youtube.com/watch?v=tDcia_uqf3k

 

Aired from an episode of the doctors.

Several videos including the video above

http://www.youtube.com/watch?v=oKnaFRZZNmc&list=PL49665F9EC0F8888D&index=2

 

 

VARSINAISSUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TURUNMAAN SAIRAALA LIIKELAITOS
Hinnat 2010

FCO1
Kolonoskopia ja ulosteensiirto 335€
FCO2
Kolonoskopia ja ulosteensiirto + esilääkitys 385€
AFCO1
Kolonoskopia ja ulosteensiirto 401€

Hinnasto alla pdf-muodossa vuoden 2010 PDF-tiedostossa.

------------------------------------------------------------

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toimii TYKS-SAPA-liikelaitos, johon kuuluvat Kliininen neurofysiologia, Patologia, TYKSLAB,
Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen Lääkehuolto ja Varsinais-Suomen Välinehuolto.

Tuotamme ja järjestämme sairaanhoidollisia palveluita alueen terveydenhuollon tarpeisiin. Sairaanhoitopiirille ja sen jäsenkuntien terveydenhuollon toimintayksiköille käytämme palveluiden hinnoittelussa omakustannuspohjaisia yhtenäisiä hintoja.

Kiireellisinä, esim. päivystysaikana tuotettujen palveluiden hinnat voivat olla kiireettömiä korkeampia.- Toivomme voivamme entisestään lujittaa yhteistyötämme. Olemme halukkaita kuulemaan kaikista
ehdotuksistanne palvelumme parantamiseksi.

Nyt vuoden 2012 tilastossa ei vaikuta olevan mainittu ulosteensiirtoa ainakaan vuoden 2010 koodeilla....

Alla PDF-hinnasto 2012


 
 

Treat ulcerative colitis using faecal bacterioterapia.

 
 

 

Suomen Lääkärilehti 30.1.2009

Uusiutuva C.difficile paranee ulosteensiirrolla, Eero Mattila

 
 

Luovuttajan tutkimuksia ennen ulosteensiirtoa


 Lisää tietoa osoitteessa http://www.clostridiumdifficile.fi/cd-lkkeetjahoito/

Clostr diffic -inf E M 13 5 08.pdf