GRAPHIC _______design
 

 

Torbjörn Norenin väitöskirjasta englanniksi:
 
 

Clostridium is easily resistent

Clostridium difficile kehittää helposti resistenssiä, kertoo T Noren väitöskirjassaan.

Clostridium difficile (C.difficile) on itiöitä muodostava ja toksiineja tuotava suolistobakteeri, jota on runsaasti maaperässä ja vesissä.

Tämän patogeenin strategiana on runsas lisääntyminen suoliston häiriintyneessä mikroflorassa ja kahden toksiinin tuotto, toksiinit A ja B, jotka voivat aiheuttaa kaikenlaista lievästä itsestään rajoittuvasta C.difficile-bakteriin liittyvästä infektiosta (CDAD) vaikeaan, fataaliin pseudomembranöösiseen koliittiin (PMC).
Tyypillisimmillään CDAD seuraa antibioottikuurista, kun on aiheutunut endogeenisen C.difficile bakteerin liikakasvua. Yksilö on voinut saada useita antibioottikuureja ja samalla on sellaisessa lähteessä, jossa esiintyy sekä ympäristössä että hoitohenkilökunnan välittämänä ja useista CDAD-potilaista peräisin olevia erilaisia C.difficile- bakteerin infektoivia itiöitä.

Nykypäivinä ollaan tilanteessa, että bakteeri on lisääntynyt kymmenkertaisesti USA:sa ja Kanadassa ( 1991-2003) ilmeisesti johtuen nykyisestä epidemisesta infektoivasta kannasta NAP1/027. Insidenssi on Kanadassa tänä päivänä 156/100 000 verrattuna Ruotsin insidenssiin vuonna 1995 , mikä oli 50/100 000.

Clostridium difficile, kanta SE17 serotyyppi C
Geeni ermB ja klindamysiiniresistenssi

TAVALLISESSA YHTEISKUNNASSA ESIINTYVÄ KANTA

Oerebron alueella keski-Ruotsissa tutkittiin Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamaa tautia (CDAD) ja havaittiin epidemisenä nosokomiaalisena esiintyvän kannan olevan SE17, seroryhmää C, joka on klindamysiinille resistentti.
Eristetyissä bakteereissa oli useimmissa geeni ermB, mikä liittyi tähän resistenssin ilmenemään. Vuosien 1999- 2000 aikana todettiin yleisesti insidenssiksi 97/100 000 tai jos laskettiin mukaan myös toistuvat episodit 137/100 000. Tämä merkitsi 100 %:n lisääntymistä vuodesta 1995.

SAIRAALAOLOT

Sairaalapotilailla insidenssi oli 1300-kertainen verrattuna yhteiskunnassa esiintyvään ja 78% infektioista katsottiin sairaalaan liittyväksi. Tämä heijastaa 37-kertaista eroa antibioottien käytössä ja samoin resistentin kannan SE17 hallitsevuutta sairaaloista eristetyissä kannoissa. 22% sairaalasta eristetyistä oli tätä kantaa ja yhteiskunnasta eristetyistä oli 6% tätä kantaa. Vain 10% toistuvista infektioista oli uusia infektioita, mikä viittaisi siihen, että CDAD aiheutui näissä pääasiassa endogeenisista kannoista eikä sairaalan välittämistä.

Geeni fusA ja fusidiiniresistenssi Nykyiset raportit standarditerapian METRONIDATSOLIN
pettämisestä on pakottanut etsimään vaihtoehtoisia terapiamuotoja.

FUSIDIINIHAPPO on osoittautunut yhtä tehokkaaksi CDAD-taudin hoidossa. Tämä pystyttiinkin osoittamaan, mutta molemmissa terapiaryhmissä havaittiin, että hoidosta jäljelle jääneet C. difficile- isolaatit korreloivat lisääntyneeseen riskiin saada toistuvia CDAD -episodeja verrattuna niihin, joiden viljelyt olivat negatiiviset. Tärkeintä mainita, että 55 %:lla fusidiinihapolla hoidetuista potilaista bakteeri-isolaattien seuranta osoitti kantojen kehittäneenkin fusidiiniresistenssin. Vastaava, ennen fusidiinikäsittelyä havaittu bakteeri-isolaattien genotyypi ilmensi mutanttien valikointia.

Staphylococcus aureus omaa tunnetun fusA-resistenssi mekanisminsa. Tämä huomioonottaen käytettiin jo valmiiksi tehdyn Clostridium perfringens geenin sekvenssiä ja havaittiin siitä homologinen fusA-sekvenssi, mikä ilmeni referenssikannassa C.difficile 630. Kun nyt verrattiin resistenttien C.difficile -mutanttien fusA geeniä alkuperäisiin luonnollisiin eristettyihin bakteereihin, voitiin identifioida uusi fusA-mutaatio, mikä on geneettinen avain nykyisen C.difficile-bakteerin kehittämään fusidiinihapporesistenssiin.

Muistiin 2007-11-04 13:12 T Norenin väitöskirjan löydöistä. Chlostridium difficile on
kehittänyt nopeat resistenssin muodostuskyvyt ja metronidatsolikin näyttää muuttuvan vähemmän tehokkaaksi.

LÄHDE: Noren Torbjörn. Clostridium difficile. Epidemiology and antibiotic resistance. Oerebro University  2006. ISBN 91-7668-511-X

Päivitys 28.1.2008 lb

Poimittu osoitteesta:

http://lea.byethost7.com/?page_id=534