Probiooteilla C. difficileä vastaan Päivitetty 07.05.2010. Antibioottien käytön yhteydessä otetut probioottiset bakteerit voivat käytännössä ehkäistä Clostridium difficile -bakteerin aiheuttaman suolistotaudin, kertoo uusi amerikkalainen tutkimus (The American Journal of Gastroenterology). Tulokset esitettiin myös International Probiotics Association's World Congressissa Miamissa.  Hengenvaaralliset C. diff -infektiot ovat yleistyneet Suomessa sitä mukaa kun laajakirjoisten antibioottien käyttö on yleistynyt. Uuden raportin valossa antibioottien kera tulisikin aina nauttia maitohappobakteereita. Clostridium difficile ‑bakteeri aiheuttaa suurimman osan aikuisten antibioottiripuleista. Suomessa tilastoidaan vuosittain noin 6000 C. difficile -infektiota. Amerikkalaistutkimukseen osallistui 225 sairaalaan joutunutta potilasta, joille annettiin antibiootteja. Osalle heistä annettiin myös probiootteja, kun osa sai lumetta. Maitohappobakteerien päivittäinen käyttö vähensi annoksesta riippuvalla tavalla merkitsevästi antibiootteihin liittyvää ripulia. Mitä enemmän maitohappobakteereja, sitä vähemmän antibiootteihin ja C. difficileen liittyvää ripulia. Tutkitut henkilöt olivat käyttäneet penisilliini-, kelfalosporiini- ja klindamysiini-nimisiä antibiootteja, joita pidetään kaikkein pahimpina C. difficileen liittyvinä lääkkeinä. Nyt julkaistu tutkimus tukee aikaisempia raportteja, joissa niinikään on saatu myönteisiä tuloksia probiooteilla. Kaikki probiootit eivät ole yhtä tehokkaita, korostavat tutkijat. Muiden tutkimusten mukaan C. diffiin -infektiota. sairastuneiden potilaiden veressä on liian vähän D-vitamiinia. Suomessa tautia esiintyykin suhteellisesti eniten pohjoisessa, missä aurinkoa saadaan vain vähän eivätkä ihmiset ota D-vitamiinia riittävästi ruoan lisänä. Gao XW, Mubasher M, Fang CY, et al. Dose–Response Efficacy of a Proprietary Probiotic Formula of Lactobacillus acidophilus CL1285 and Lactobacillus casei LBC80R for Antibiotic-Associated Diarrhea and Clostridium difficile-Associated Diarrhea Prophylaxis in Adult Patients. The American Journal of Gastroenterology. Abstract Nutraingredients.com http://www.biovita.fi/uusi/news.php?lang=fi&id=1690  Lisää linkkejä asiasta: http://www.nature.com/ajg/ journal/vaop/ncurrent/abs/ ajg201011a.html http://oxisresearch.com/prod_ overview_new.html http://journals.cambridge.org/ action/displayAbstract? fromPage=online&aid=7030088 http://www.biovita.fi/uusi/ products.php?lang=fi&id=69 http://sundqvist.blogspot.com/ 2010/03/d-vitamiini-on- avaintekija.html http://www.biovita.fi/uusi/ news.php?lang=fi&id=1555 http://www.biovita.fi/uusi/ articles.php?lang=fi&id=232 http://www.biovita.fi/uusi/ products.php?lang=fi&id=46

PROBIOOTIT JA SUUN TERVEYS Erpo Pakkala, 27.11.2009, 12:36 Probiootit estävät hampaiden reikiintymistä Probiootit edistävät myös suun terveyttä, mutta eri probioottibakteerikantojen vaikutuksilla on suuria eroja. Tämä käy ilmi FM Anna Haukiojan väitöstutkimuksesta. Haukioja tutki probioottien kykyä asettua suuhun hampaan pintaa kuvaavassa laboratoriomallissa. Hän havaitsi, että eri probioottikannat tarttuivat hyvin erilaisilla tehokkuuksilla. Parhaiten tarttuvat probiootit estivät hampaiden reikiintymistä aiheuttavan Streptococcus mutans -bakteerin tarttumisen siihen. Lisäksi probioottibakteerit muokkasivat sylkipellikkeliä niin, että Streptococcus mutansin tarttuminen siihen väheni. – Toisaalta laktobasillit ja bifidobakteerit eli ne bakteerilajit, joita kaupallisesti käytetyt probiootit ovat - liitetään usein hampaiden reikiintymiseen. Tässäkin työssä havaittiin, että laktobasillit ja bifidobakteerit tuottavat aktiivisesti happoja erilaisista sokereista, eli ne voivat osallistua bakteerien aiheuttaman happohyökkäyksen muodostumiseen, Haukioja sanoo. Probiooteilla voi olla antimikrobisia ominaisuuksia Haukioja havaitsi myös, että syljessä oleva antimikrobinen peroksidaasisysteemi pystyi vähentämään joidenkin probioottibakteerien haitallista hapontuottoa. – Probiooteilla voi olla myös suun oloissa antimikrobisia ominaisuuksia. On mahdollista, että probiootit yhdessä syljen kanssa estävät haitallisten bakteerien kasvua. Bakteerit ja virukset voivat levitä ihmisestä toiseen syljen välityksellä, esimerkiksi pisaratartuntana. Jos probioottibakteerit tehostavat merkittävästi syljen suojaavia ominaisuuksia, niin suussa olevilla probioottibakteereilla voi olla vaikutusta suun lisäksi myös muuhun terveyteen, Haukioja toteaa. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article352104.ece

 

Probiooteista (asidofilus, kefilus-tuotteet, Idoform® tai vastaava) tai saccaromyces(Precosa® tai vastaava) -valmisteista on hyötyä. Probiootit on annettava tuntia ennen peroraalisen antibiootin annostelua.

 

Probiootit voivat estää antibioottiripulin mm.  Lactobacillus casei, Lactobacillus bulgaricus ja Streptococcus thermophilus bakteerit. Tästä linkistä artikkeli: http://www.tohtori.fi/?page=5817524&id=2432955

2.6.2008 Probiotics and Health Claims -International Workshop Speakers: Prof. Seppo Salminen (vas.), Dr. Riitta Korpela, Prof. Alice Lichtenstein, Prof. Barry R. Goldin ja Prof. Hannu Mykkänen. Probiotics and Health Claims Workshop was held on May 30, 2008 at Mauno Koivisto Centre in Turku. Programme Prof. Alice Lichtenstein: Health Claims & Nutrition Profiling in the United States Prof. Seppo Salminen: Health Claims and Functional Foods - a European Perspective Prof. Barry R. Goldin: Probiotics - from History to Future Prof. Hannu Mykkänen: Applications of Probiotics in Nutrition - Case Examples (vaikeuksia avautumisessa 2.8.2008) Dr. Riitta Korpela: Health Claims - Industrial Point-of-View Päivitetty 2.6.2008 Anna Hillgrén http://www.clostridiumdifficile.fi/tutkittuatietoa/-probioticsandhelth/ http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/61345dc704eae28ac2256 8bd00428706/ec39edd014ee75b4c2257456003ae2ba? OpenDocument

Ternimaidosta ja maitohappobakteereista apua infektioiden torjuntaan http://www.clostridiumdifficile.fi/tutkittuatietoa/-ternimaitojamhbinfektioon/

 

Probiooteilla kantakohtaisia vaikutuksia ihmisen immuunijärjestelmään terveillä aikuisilla, väitöstilaisuus 6.6.2008 Helsinki http://www.clostridiumdifficile.fi/tutkittuatietoa/-vaitoskirjaprobiooteista/

 

Näytön paikka Probiooteista saattaa olla apua Clostridium difficilen aiheuttaman ripulin hoidossa Iris Pasternack Duodecim 2008;124:1135  Clostridium difficile ‑bakteeri aiheuttaa suurimman osan aikuisten antibioottiripuleista. Maailmalla on viime vuosina löydetty bakteerikantoja, jotka tuottavat toksiineja moninkertaisesti ja ovat entistä resistentimpiä antibiooteille. Kuolleisuus on ollut niissä jopa 37 %. Clostridium-itiöt leviävät käsitartuntana, ja terveistä aikuisista noin 5 % kantaa bakteeria osana suoliston normaaliflooraa. Parhaiten Clostridium pysyy kurissa, kun suolen normaali bakteerikasvusto on voimissaan. Antibiootit – erityisesti kefalosporiinit ja klindamysiini – kuitenkin tappavat normaaliflooraa, mikä antaa Clostridium-bakteerille mahdollisuuden vallata suolen seinämä. Clostridium-ripuli iskee muutamia päiviä tai jopa kuukausia antibioottilääkityksen aloittamisen jälkeen. Ripulia hoidetaan metronidatsolilla tai vaihtoehtoisesti vankomysiinillä kymmenen päivän ajan.  Ripuli uusiutuu varsin usein kuurin päättymisen jälkeen. Probiootit ovat bakteereita ja hiivoja, jotka muistuttavat suolen omia hyviä bakteereita. Niitä on piimässä, hapankaalissa ja muissa käymällä tai hapattamalla tehdyissä ruoissa. Lisäksi eläviä probioottimikrobeja pakataan kapseleihin. Niiden lääkinnällistä tehoa on tutkittu paitsi suolistosairauksien myös allergioiden, emätintulehdusten, rasvamaksan ja flunssien hoidossa sekä ennenaikaisen synnytyksen ehkäisyssä.   Koska Clostridium menestyy suoliston normaaliflooran hyvinvoinnin kustannuksella, tuntuisi luonnolliselta, että probiooteilla olisi tehoa juuri Clostridium-ripulin hoidossa. Probioottien ajatellaan estävän patogeenien tarttumista suolen seinämään, vastustavan Clostridium-toksiinien vaikutusta, ärsyttävän immuunipuolustusta tai pelkällä kasvullaan estävän haitallisten mikrobien leviämistä.   Tuoreeseen Cochrane-katsaukseen on koottu kaikki aiheesta tehdyt vaikuttavuustutkimukset. Yksi neljästä tutkimuksesta antoi viitettä siitä, että gramma päivässä Saccharomyces boulardii hiivaa lisäsi Clostridium-ripulista toipuneiden määrää metronidatsoli- tai vankomysiinikuurin päätyttyä. Pelkällä lääkehoidolla parantui 55 % potilaista ja lääke-probioottiyhdistelmällä 73 % (suhteellinen riski 1,33; LV 1,02–1,74). Ripuli uusiutui metronidatsoli- tai vankomysiinilääkityksen päättymisen jälkeen 45 %:lla pelkkää lääkettä saaneista ja 26 %:lla lääke-probioottiryhmässä (riskisuhde 0,59; LV 0,35–0,98). Kolmen muun tutkimuksen tuloksissa ei ollut selviä eroja ryhmien välillä. Kahdessa tutkimuksessa käytettiin S. boulardiin sijasta eri Lactobacillus -kantoja. Kirjallisuutta Pillai A, Nelson R. Probiotics for treatment of Clostridium difficile- associated colitis in adults. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008, Issue 1. Art. No.: CD004611. DOI: 10.1002/14651858. CD004611.pub2. IRIS PASTERNACK Stakes/Finohta PL 220, 00531 Helsinki Probiooteista saattaa olla apua Clostridium difficilen aiheuttaman ripulin hoidossa http://209.85.135.104/search?q=cache:QmO_yaTx_BcJ:www. kaypahoito.fi/terveysportti/Dlehti2.tunnista%3Fa%3DY%26t%3 DP%26fname%3Dduo97263.htm+clostridium+difficile&hl=fi& ct=clnk&cd=97&gl=fi&lr=lang_fi&client=firefox-a

 

SUOLISTOBAKTEEREISTA JA PROBIOOTTIHOIDOISTA Yleislääketieteen erikoislääkäri Päivi Mäkeläinen Lyhennelmä luennosta Circlum Farmasian Oy:n 10-vuotisjuhlassa Tampereella 17.03.2007 http://www.violetlight.fi/Luennot_2007/Suolistobakteereista_ja _Probioottihoidoista.pdf