Päätöksenteon tukijärjestelmiä on monenlaisia. Ne voivat olla sähköisiä lähdeteoksia, ohjeita tai varoituksia lääkkeiden yhteisvaikutuksesta. Järjestelmä voi sisältää sähköisen lääkärin lähetteen, se voi olla tiedonlouhintaprosessi tai tekoäly (AI). Toistaiseksi järjestelmät ovat lähinnä lääkärien, hoitajien ja muiden terveydenhuollon toimijoiden käytössä, mutta jatkossa niitä alkavat käyttää myös potilaat ja terveydenhuollon hallinto. Lääkäri-potilas-suhde on viiden viime vuoden aikana muuttunut lääkäri-asiakas-suhteeksi. Suhde muuttuu entistäkin tasa-arvoisempaan suuntaan, kun järjestelmä alkaa sisältää potilaskohtaisia varoitus- ja muistutustoimintoja sekä tietoa potilaan genetiikasta. Diagnosointi ja hoito muuttuu viimeistään silloin, kun potilaat alkavat käyttää samoja järjestelmiä, raportissa kerrotaan. Konekamu pelottaa Monet ovat todenneet, että lääkäriä auttavat ohjelmistot parantavat hoitoa ja mahdollisesti alentavat terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä. Ne myös mahdollistavat erilaisten seurattavien suoritteiden perusteella määräytyvien palkkiojärjestelmien (Pay for Performance, P4P) kehittämisen.
Tukijärjestelmien käyttöönotto on kuitenkin haasteellista. Suurin este on lääkärien itsensä ylläpitämä hoitamisen kulttuuri. Muita haasteita ovat uusien teknologioiden omaksumisen nihkeys ja uusien järjestelmien käyttöönoton vaatimat suuret investoinnit. - Terveyspalvelujen tuottajat arvostavat lääketieteen "taidetta" edelleen erittäin korkealle. Yleisin tukijärjestelmien kritiikki on, että ne eivät ymmärrä medisiinan hienouksia. Niiden kuitenkin on todettu tehostavan hoitoa ja parantavan tuloksia, sanoo raportin kirjoittanut terveysteknologia-analyytikko Christine Chang. Nopeaa muutosta hoitamisen kulttuurissa ei ole odotettavissa. Muutos on kuitenkin tulossa. Se vain vaatii aikaa, terveysalan ihmisten koulutusta ja painetta potilaiden, hoidon maksajien ja sairaalan johtajien taholta. Kerätty tieto ei ole mitään Vaikka raportti ei käsittelekään suoranaisesti Suomen tilannetta, niin moni sen kuvailema asia on tapetilla täälläkin. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on vihdoin saamassa potilaskertomusjärjestelmänsä sähköiseen muotoon. Se on kuitenkin vasta alku. Sähköisten potilaskertomusten varhaiset käyttöönottajat ovat alkaneet lisätä niihin uusia ominaisuuksia, juuri yllä mainittuja kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmiä. Syytä onkin, sillä sähköinen potilaskertomusjärjestelmä ilman lisäpalikoita ei ole muuta kuin valtava läjä paperia, joka on siirretty toiseen muotoon.Hoidon tehostamisen kannalta siitä ei itsestään ei ole hyötyä. Hyötyä alkaa tulla, kun potilaskertomuksiin syötettyä tietoa voi analysoida. Yksi esimerkki toimivasta lisäpalikasta on toiminnanohjaus. Viime keväänä Kysin sisätautien professori Juha Hartikainen sanoi Mediuutisten jutussa toiminnanohjauksesta, että eniten hyötyä potilastiedon analysoinnista on silloin, kun tarkastellaan mitä on tehty ja suunnitellaan sen pohjalta tulevaisuutta. Hoito tehostuu, kun pystyy korjaamaan omaa toimintaansa. |
 |
Kliinisen päätöksenteon tukijärjestelmät (Clinical Decision Support, CDS) muuttavat perusteellisesti sen, kuinka lääketiedettä ja hoitoa jatkossa harjoitetaan. Järjestelmillä tarkoitetaan ohjelmistoja ja tekniikoita, jotka tarjoavat tietoa diagnoosien tekoon ja hoitokeinojen valintaan. Muutosta ennustaa tutkimuslaitos