Turha antibioottien käyttö EU:n terveydenhoidon suurimpia ongelmia julkaistu tänään 19.11. klo 00:04, päivitetty tänään 19.11. klo 12:34 Terveysviranomaiset vetoavat terveydenhoidon ammattilaisiin, etteivät he kirjoittaisi aiheettomasti reseptiä antibiootteihin. Kuva: Kuva: Ludovic Di Orio / Goodshoot.com Euroopan tartuntatautiviraston mukaan turha antibioottien käyttö maksaa EU-maille vuosittain 1,5 miljardia euroa. Ihmiset turvautuvat antibiootteihin usein myös virusperäisen flunssan yhteydessä, vaikka antibiootit eivät tehoa virustartuntoihin. Turha antibioottien käyttö aiheuttaa vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä, jolloin voi ilmetä infektioita, joihin ei ole olemassa hoitoa, uutisoi BBC. Ison-Britannian terveysviranomaisten tekemän kyselyn mukaan jopa neljäsosa ihmisistä uskoo myyttiin, jonka mukaan antibiootit tehoavat flunssaan useimmiten. Terveysviranomaisten tekemässä kyselyssä yksi kymmenestä vastaajasta kertoi säilyttävänsä heille aiemmin määrättyjä antibiootteja käyttääkseen niitä myöhemmin flunssan hoitoon. Asiantuntijat myös varoittavat, että turha ja valvomaton antibioottien käyttö voi olla vaarallista ja johtaa vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymiseen eivätkä lääkeyhtiöt välttämättä pysty kehittämään niihin tehoavia lääkkeitä. Kolmasosa ihmisistä käyttää antibiootteja vuosittain. Antibioottien runsas käyttö on syynä myös sairaalabakteerien lisääntymiseen. - Mitä enemmän antibiootteja ihminen käyttää, sitä helpommin hän kehittää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, sanoi lääkäri Cliodna McNulty Euroopan antibioottitietämyksen lisäämiseksi järjestettynä päivänä. Terveysviranomaiset vetoavatkin nyt terveydenhoidon ammattilaisiin, etteivät nämä kirjoittaisi aiheettomasti reseptiä antibiootteihin, vaikka potilaat niin vaatisivat. Asiantuntijoiden mukaan tavallisesta flunssasta kärsivien potilaiden kannattaa turvautua antibioottien sijaan apteekin käsikauppavalmisteisiin oireiden lievittämiseksi. YLE Uutiset http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2011/11 /turha_antibioottien_kaytto_eun_terveydenhoidon_suurimpia _ongelmia_3040600.html

 

Sitkeää tuberkuloosia sekä antibioottiripulia tavataan yhä useammin julkaistu 18.03.2011 klo 15:23, päivitetty 18.03.2011 klo 16:50 Viljelynäyte petrimaljassa. Kuva: YLE Etelä-Karjala Lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi eli MDR sekä antibioottiripuli aiheuttavat päänvaivaa Etelä-Karjalan alueella. MDR tartuntoja on tavattu Etelä-Karjalassa viime vuosia enemmän. Clostridium difficile- antibioottiripuli on myös yhä vaikeampi ongelma. Tuberkuloosia Suomessa on vähän ja se on koko ajan vähenemässä, mutta muun muassa Etelä-Karjalaan on rantautunut uusi lääkkeille vastustuskykyinen kanta MDR, jonka tartunnat ovat lisääntyneet. - Tuberkuloositartuntoja oli viime vuonna seitsemän kappaletta täällä Etelä-Karjalassa ja kaksi niistä oli tällaisia lääkkeille vastustuskykyisiä kantoja, mainitsee Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen. Suomessa suurin osa kannoista tulee ulkomailta ja Suomalaisen mukaan terveydenhuollon tuleekin kiinnittää erityistä huomiota tuberkuloosin havaitsemiseen. Etelä-Karjalan terveyskeskus onkin aloittanut maahanmuuttajiin kohdistuvat terveystarkastukset. MDR-kannan hoito on vaikeaa Lääkkeille vastustuskykyinen kanta vaatii nelinkertaisen hoitoajan verrattuna normaaliin tuberkuloositartuntaan. Tartunnan saaneen potilaan on siis jatkettava hoitoa kaksi vuotta. - Lääkkeet ovat hankalia, niihin liittyy paljon sivuvaikutuksia sekä ne ovat kalliita, Suomalainen mainitsee. Clostridium difficile- antibioottiripuli on paheneva ongelma Clostridium difficile eli antibioottiripuli on paheneva ongelma Etelä-Karjalassa. Bakteeri on sitkeä ja säilyy erityisesti pinnoilla pitkään. - Yleensä tartunnan saavat heikot ja vanhat ihmiset antibioottikuurin aikana tai jälkeen. Tauti on hankala, koska se uusii helposti, Suomalainen lisää. YLE Etelä-Karjala

 

Infektiotautien uusi aalto Akuutti 26.10.2010 Infektiotaudit ehdittiin jo lähestulkoon julistaa voitetuiksi 1980-luvulla. Tuolloin oli onnistuttu kehittämään hyviä rokotteita ja tehokkaita antibiootteja erilaisia infektiotauteja torjumaan. Uudenlainen huoli on sittemmin noussut pintaan, kun useat bakteerit ovat alkaneet kehittää täydellistä vastustuskykyä mikrobilääkkeitä kohtaan. Ihmisen ja mikrobien välinen taistelu elämästä on ankaraa. Molemmat osapuolet yrittävät harhauttaa toisiaan kehittämällä uusia mikrobiologisia valttikortteja selviytyäkseen taistelussa voittajana. Mikrobeja vastaan käymämme taistelun hallitsemiseksi tarvitaan eri alojen tutkijoiden yhteistyötä. – Tämä on bakteerien ja mikrobien planeetta ja me olemme vain pientä kohinaa sen historiallisessa marginaalissa. En ole kuitenkaan pessimisti sen suhteen, etteivätkö ihmiskunta ja tiedeyhteisö yhdessä, löytäisi uusia ratkaisuja, painottaa ylilääkäri Antti Hakanen Turussa sijaitsevasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Mikrobilääkeresistenssiyksiköstä. Onko ihminen mikrobeja ovelampi? Myös viruksilla ja bakteereilla on käytössään omia keinojaan, joiden avulla ne pyrkivät hämäämään ihmisen elimistöä. Suomen Akatemian vuosien 2008 - 2013 kansalliseen tutkimuksen huippuyksikköohjelmaan valitussa Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikössä Turun yliopistossa tutkitaan virusten, bakteerien ja syöpäsolujen toimintaa sekä niitä mekanismeja, joilla ihmisen elimistö puolustautuu erilaisia taudinaiheuttajia ja sairauksia vastaan. – Toiset sairastuvat alinomaa, toiset tuskin koskaan. Ihmisen immuunipuolustusjärjestelmän toiminnassa onkin suuria eroja ihmisten välillä. Tähän tärkein syy ovat geneettiset tekijät, kertoo immunologian professori Sirpa Jalkanen Turun yliopistosta. Kerrospukeutumista Useimmilla ihmisillä on luonnostaan valpas puolustusjärjestelmä, joka on aina valmiina taistoon taudinaiheuttajia vastaan. – Ihmisen puolustusmekanismille on tyypillistä se, että se on monikerroksellinen. Se on tavallaan kuin nykyaikainen kerrospukeutuminen. Ensin on päällystakki, joka torjuu taudinaiheuttajat ja se on meidän ihomme ja limakalvomme. Sitten on seuraava kerros, joka on nopea tappaja, tunnistajakerros. Ihon ja limakalvojen ensilinjan puolustusta jatkavat osa valkosoluistamme, jotka tunnistavat vieraan valloittajan, bakteerin tai viruksen - ja tuhoavat sen. Esimerkiksi salmonellabakteerin valkosolu onnistuu hotkaisemaan muutamassa sekunnissa, kuvailee Sirpa Jalkanen. Jos synnynnäinen puolustusjärjestelmä eli iho, limakalvot ja puolustusmekanismisolut eivät saa taudinaiheuttajaa kuriin, ollaan opitun immunopuolustuksen varassa. – Vasta kolmantena tulee aluskerros, joka on opittu puolustusjärjestelmä. Siihen tarvitsemme aikaisemmin sairastetun taudin tai samantyyppisen taudin, jolloin meidän puolustusmekanismimme on oppinut tunnistamaan taudinaiheuttajan. Kun taudinaiheuttaja tulee elimistöön uudelleen, niin siellä on heti sotajoukot valmiina tappamaan tämän taudinaiheuttajan, jatkaa Jalkanen. Jos emme koskaan kohtaa taudinaiheuttajia, ei meille myöskään kehity niin kutsuttua immunologista muistia ja silloin vasta olemmekin herkkiä sairastumaan infektioihin. Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikkö Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikössä ahertaa yli 20 tutkijaa. Yksikössä työskentelee sekä perustutkijoita että potilastyötä tekeviä kliinikkoja. Päämääränä on saavuttaa sekä käytäntöön sovellettavaa tietoa että viime kädessä kehittää uusia lääkkeitä. Tutkimuksen apuna käytetään moderneimpia solu- ja molekyylibiologisia menetelmiä, kuvantamista sekä hyvin kontrolloituja potilasaineistoja. – Syöpä on toinen puoli tutkimustamme ja toinen puoli käsittää juuri sekä virus- ja bakteeritulehdukset, mutta myös sellaiset tulehdukset joissa ei ole bakteeri- tai viruskomponenttia mukana. Tällaisia ovat esimerkiksi psoriasis ihotaudeista tai sitten reuma, joiden kohdalla uskotaan, ettei tulehduksen taustalta löydy bakteereita ja viruksia, professori Sirpa Jalkanen selvittää. – Me yritämme myös löytää sellaisia uusia merkkiaineita, joiden avulla pystyisimme potilaan verinäytteestä heti sanomaan, mikä potilasta vaivaa ja pystyisimme myöskin seuraamaan hoidon vaikuttavuutta, kertoo Jalkanen. Ihmiset matkustavat, niin myös mikrobit Ihmisen oma puolustusjärjestelmä ei suinkaan aina onnistu torjumaan infektiotauteja omin voimin - tällöin sairastumme. Olimme jo ehtineet tuudittautua mikrobilääkkeiden tehokkuuteen bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa, kunnes erilaiset sairaalabakteerit, ja viimeaikoina superbakteereiksi nimetyt nykyisille antibiooteille täysin vastustuskykyiset mikrobit, ilmestyivät haasteeksi sairaanhoidolle. Ihmiset matkustavat, potilaat siirtyvät sairaalasta ja maanosasta toiseen, sairaudet liikkuvat ja niin myös lääkkeille vastustuskyvyn kehittäneet bakteerit liikkuvat. Sairaalabakteerien ja uusimpien superbakteerien leviäminen maailmalla ja siihen liittyvä antibioottien tehon häviäminen, niin kutsuttu antibioottiresistenssi, huolettaa tutkijoita myös Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrobilääkeresistenssiyksikössä Turussa tutkitaan tapaa, jolla bakteerit tulevat vastustuskykyisiksi mikrobilääkkeille. – Haasteet voisi jakaa kahdenlaisiin. On avohoitoperäisiä laajoja ongelmia kuten pneumokokkibakteerin lääkeresistenssi, joka on pääasiassa avohoidon ongelma. Pneumokokki on korvatulehdusten ja keuhkokuumeitten yleinen aiheuttajabakteeri. Toinen tärkeä linja on osittain avohoitoperäinen, mutta osittain sairaalalähtöinen ongelma eli tämä suolistobakteerien kasvava moniresistenssi, luettelee ylilääkäri Antti Hakanen keskeisimpiä tämän hetken haasteita. Bakteerien vastustuskyky kasvaa Ylilääkäri Antti Hakanen haluaa korostaa, että ärhäköissä sairaalabakteereissa kyse ei ole vain yhdestä tietystä superbakteerista vaan joukosta (10–15) erilaisia suolistobakteereita, jotka ovat sukua keskenään. Ne tuottavat entsyymejä, jotka saavat aikaan antibioottiresistenssiä. Entsyymien ja bakteereiden yhdistelmiä on suuri määrä, mikä tekee niiden seurannasta ja torjunnasta vaikeaa. Viime kesän lopulla kohistiin Intiassa ja Pakistanissa kauneuskirurgiassa käyneiden potilaiden mukana muun muassa Englantiin levinneestä superbakteerista. Tämä bakteeri muodostaa NDM-1-entsyymiä, joka pääsee muiden bakteerien sisään. Se vahvistaa kantajabakteerin vastustuskykyä antibiooteille. Hankalat suolistobakteerit ja superbakteerit eivät ole uusi asia suomalaisillekaan tutkijoille. Sairaalabakteerien käyttäytymistä on seurattu ja niiden torjuntaan on kiinnitetty huomiota jo pitkään. – Suomessa sairaalanbakteerien leviämisen suhteen ollaan yleensä tultu hieman jäljessä muuta Eurooppaa ja muuta maailmaa. Niin sanottujen ESBL -geenillisten bakteerien osalta meillä on pari prosenttia suomalaisissa e-koleissa ja klebsielloissa - jotka ovat siis tavallisia virtsatieinfektion, mutta myös vakavampien infektioiden aiheuttajia - tätä ESBL -ominaisuutta. Sairaanhoitopiirikohtaiset erot ovat nollasta 5 %, jopa 7 % prosenttiin, joten alueelliset erot on aika huomattavia, ylilääkäri Antti Hakanen painottaa. – Näiden viime aikoina tapetilla olleitten karbapeneeniresistenttien bakteerien osalta tilanne Suomessa on erittäin hyvä. Olemme eristäneet nyt viimeisen vuoden aikana 12 tällaista entsyymiä tuottavaa kantaa Suomesta. Viimeisimpänä tällainen NDM -entsyymiä tuottava kanta, toteaa Hakanen. Antibioottien käyttö laskuun Suomessa ihmisten antibioottien käyttö on kiitettävästi vähentynyt viimeisten 10 vuoden aikana nimenomaan avohoidossa. Sairaaloissa antibioottien käyttö on runsaampaa ja se vastaa eurooppalaisen mittapuun mukaan keskitasoa. – On tärkeää muistaa, että mikrobilääkkeet ovat henkeä pelastavia lääkkeitä ja niitä pitää käyttää silloin, kun on sellainen diagnosoitu infektio. Varman päälle käyttäminen puolestaan on tärkeä kohde, mihin mekin omassa toiminnassamme pyrimme vaikuttamaan, painottaa Hakanen. Virusten aiheuttamaan influenssaan antibiootit eivät tehoa, mutta niillä hoidetaan sen sijaan influenssaan liittyviä bakteerien aiheuttamia jälkitauteja. – Itse asiassa influenssassa hyvin tärkeä kuolleisuutta ja vakavia tilanteita aiheuttava tekijä ovat bakteerien aiheuttamat jälkitaudit. Juuri edellä mainitsemani pneumokokkibakteerihan liittyy todistetusti hyvin voimakkaasti vuoden 1918 Espanjan taudin kuolleisuuteen. Tuolloin ei ollut minkäänlaisia mikrobilääkkeitä, joten sato oli paljon hurjempaa kuin konsanaan tänä päivänä. Mutta en olisi tänäänkään täysin huoleton pneumokokin kasvavan resistenssin suhteen suhteutettuna juuri näihin influenssaepidemioihin, pohtii Antti Hakanen. Antibiootteja eläintuotannossa Eräs merkittävä syy maailmalla nyt kiertävien resistenttien bakteerikantojen syntymiseen on runsas antibioottien käyttö eläintiloilla. – Eläintuotannossa käytetään maailmalla huomattavia määriä mikrobilääkkeitä, huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Täällä tilakoko on suhteellisen pieni ja hygienia on hyvä. Mikrobilääkkeiden käyttö valikoi näitä erityisesti moniresistenttejä kantoja, jotka sitten prosessoinnin aikana voivat kontaminoida eli likastaa raa’an lihan. Tästä on tutkittua näyttöä Espanjasta ja jopa Englannista, jossa ruokakauppojen tuorebroilerin pinnalta löytyy ESBL -tekijöitä kantavia e-kolibakteereita jopa 70 prosentista. Kun liha valmistetaan oikeaoppisesti lämmittämällä riittävän kuumaksi, niin ei ole mitään ongelmaa, mutta jos samoilla työvälineillä käsitellään vaikkapa salaattia, joka syödään tuoreena, niin infektion ja ainakin kantajaksi tulemisen riski on huomattava, varoittaa Antti Hakanen. Lääkettä torakan aivoista? Torakka elää ja kukoistaa parhaiten epähygieenisissä oloissa. Niinpä uusi tutkimustieto Nottinghamin yliopistosta Englannista ei kenties olekaan niin yllättävä kuin aluksi saattaa vaikuttaa. Tutkija Simon Lee työryhmänsä kanssa on nimittäin löytänyt torakoiden aivoista ja hermostosta yhdeksän erilaista bakteereja tappavaa molekyyliä. Toiveissa on, että näistä olisi mahdollista kehittää uusia antibiootteja, jotka tehoaisivat nykyisin tunnetuille antibiooteille vastustuskykyisiin mikrobeihin. Torakan aivo- ja hermokudos ei tutkimuksissa vahingoittanut ihmissoluja, mutta tappoi 90 % kolibakteereista ja MRSA -sairaalabakteereista, jotka ovat vastustuskykyisiä kaikille nykyisille antibiooteille. (lähde: Eurek Alert -uutissivusto / Tekniikka & Talous). Taistelu elämästä siis jatkuu. Parasta, mitä kukin voi infektiotautien torjumiseksi tehdä itse, on edelleen noudattaa vanhaa neuvoa. Huolellisella käsihygienialla eli käytännössä käsiä riittävästi pesemällä pitää edelleen tehokkaimmin vahingolliset pöpöt loitolla. Asiantuntijat: SIRPA JALKANEN, immunologian professori, Ihmisen puolustusmekanismit -huippuyksikkö ANTTI HAKANEN, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Mikrobilääkeresistenssiyksikkö, Turku Toimittaja: LEA FROLOFF http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/infektiotautien_uusi_aalto

 

Tappajaripuli surmasi Päijät-Hämeessä julkaistu 24.03.2010. klo 17:17, päivitetty 24.03. klo 17:19 Antibioottihoidon seurauksena iskenyttä ripulia hoidetaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa antibiooteilla. Kuva: YLE / heikki Ahonen Viime vuonna kaksi henkilöä sairastui bakteerin aiheuttamaan tappajaripuliin. Potilaista toinen menehtyi. Tauti iskee potilaaseen antibioottihoidon jälkeen - usein sairaalassa. Antibiootit muuttavat suoliston bakteerikantaa, jolloin taudinaiheuttaja pääsee tarttumaan. Bakteeri tuottaa suolistomyrkkyä, joka aiheuttaa ripulia. Pahimmillaan sairastunut kuolee. - Antibiootti, joka on tarkoitettu pelastamaan potilaiden henkiä, voi johtaa tähänkin, huokaisee Päijät-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Ville Lehtinen. Kuolemantapaukset ovat kuitenkin harvinaisia. Menehtyneet ovat olleet iäkkäitä ja potilaita, joilla on useita vakavia sairauksia. Infektiolääkäri Lehtinen kertoo, että jopa puolet yli kuukauden sairaalassa olleista potilaista saa ripulia aiheuttavan clostridium difficile –bakteerin. - Heistä vain pieni osa saa taudin. Meillä Päijät-Hämeen keskussairaalassa antibioottiripulia, jotka tämä bakteeri on aiheuttanut, on 10- 15 kappaletta joka kuukausi. Suurin osa pystytään hoitamaan. Uusi ärhäkämpi muoto Kokonaisuudessaan clostridium difficile -bakteeritartunta aiheuttaa alle 5% kuolleisuuden. Erityisen ärhäkkä on uusi 027-kanta. Se tuottaa suolistomyrkkyjä muita saman bakteerin muotoja enemmän. Tämä supertappajaripuli on normaalia vaikeampi. Bakteerin torjuminen on haasteellista. Sen itiöt selviävät pinnoilla kuivissakin oloissa kuukausia, jopa vuosia. Sairaalaoloissa bakteeria kantavien ja ripuloivien potilaiden ympäristöön taudinaiheuttajia leviää laajalle alueelle. - Vaikka kuinka puhdistetaan, nämä itiöt ovat varsin sitkeitä, infektiolääkäri Lehtinen lisää. Kanadasta alkunsa saanut bakteeriaalto on jo rauhoittumassa. Suomessakin tilanne on Lehtisen mukaan kääntynyt parempaan suuntaan. Hänen mukaansa ripuli koetteli erityisesti rannikkoseutuja, pääkaupungin ympäristöä ja Kymenlaaksoa. YLE Lahti / Heikki Ahonen   http://yle.fi/alueet/lahti/article1556951.ec

 

Teho-osastoilla infektio joka toisella julkaistu 2.12.2009 klo 06:58 Kansainvälisen tutkimuksen mukaan puolet teho-osastojen potilaista potee jotain infektiota. Infektiot ja niistä johtuva sepsis eli verenmyrkytys ovat yleisimpiä tehohoitopotilaiden kuolinsyitä. Tutkimus toteutettiin yhden päivän kuluessa samanaikaisesti 1 30014 000 teho-osastossa 75 eri maassa. Päivän aikana osastoissa hoidettiin noin tehohoitopotilasta. Joka toisella potilaalla todettiin jokin infektio, ja seitsemän potilasta kymmenestä sai antibiootteja niiden ehkäisyyn tai hoitoon. Useimmiten infektio oli keuhkoissa, vatsassa tai verenkierrossa. Infektioita oli enemmän potilailla, jotka olivat olleet tehohoidossa viikon tai pitempään. Etenkin antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot olivat heillä yleisempiä. Kymmenestä pitkään hoidetusta seitsemällä oli infektio, mutta tutkimusta edeltävänä tai varsinaisena tutkimuspäivänä hoitoon tulleista vain kolmanneksella. Infektioiden vaarallisuus kävi ilmi, kun tutkijat tarkastelivat potilaiden kuolleisuutta. Infektiopotilaista neljännes kuoli teho-osastolla ja kolmannes jossain vaiheessa sairaalahoitoa. Muista potilaista vain viidennes kuoli tehohoidossa ja joka seitsemäs ylipäätään sairaalassa. Infektiopotilaiden kuolleisuus on samaa tasoa myös Suomessa. Hengitystiet ja vatsa ovat meilläkin yleisimmät infektiolähteet. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/12/teho-osastoilla_infektio_joka_toisella_1231920.html

 

Terveys ja hyvinvointi Olet tässä Etusivu > Terveys ja hyvinvointi > Artikkeli Ulosteensiirto voisi pelastaa useita ihmishenkiä julkaistu 19.10.2009 klo 07:41, päivitetty 19.10.2009 klo 09:17 Ulosteensiirto voisi pelastaa Suomessa useita ihmishenkiä vuodessa. Omaiselta saadulla ulosteella voidaan hoitaa tehokkaasti vaikeaan antibioottiripuliin sairastuneita. Suomessa kuitenkin karsastetaan ulosteensiirtoja, kertoo Savon Sanomat. Antibioottikuurin jälkeen iskevään antibioottiripuliin sairastuu Suomessa vuosittain yli 8 000 ihmistä. Tautiin sairastuneista laitospotilaista 10 - 15 prosenttia kuolee 30 vuorokauden kuluessa sairastumisesta. Tauti on vaarallinen varsinkin vanhuksille. Antibioottiripuli on yleistynyt 2000-luvulla samaan tahtiin laajakirjoisten antibioottien käytön kanssa. Aikaisemmin bakteeri saatiin kuriin antibiooteilla, mutta nyt ne eivät enää tehoa kaikilla potilailla. Ulosteensiirto onkin paras hoitomuoto silloin, kun antibiootit eivät enää tehoa Clostridium difficile -bakteeriin. Ulosteensiirto annetaan potilaalle yleensä peräruiskeena paksusuolen tähystyksen yhteydessä. Ulkomailta saatujen kokemusten perusteella ulosteensiirrolla onnistutaan pelastamaan lähes 90 prosenttia vaikeista sairaustapauksista. Näin Suomessakin pystyttäisiin pelastamaan siiroilla todennäköisesti useita ihmishenkiä vuosittain. Suomi on siirroissa kuitenkin parikymmentä vuotta jäljessä esimerkiksi Norjaa ja Australiaa. Viime vuonna Suomessa tehtiin vain noin 50 ulosteensiirtoa. Mikkeliläisen vatsaelinkirurgin Niilo Härkösen arvion mukaan todellinen tarve ulosteensiirroille olisi noin parisataa vuodessa. YLE Uutiset Lisää aiheesta: Vaikea bakteeritauti leviää sairaaloissa päivitetty 25.06. klo 16:23 Muualla netissä: Savon Sanomien uutinen YLEn Akuutti-ohjelman sivut http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/10/ulosteensiirto_voisi_pelastaa_useita_ihmishenkia_1090461.html

 

Loisviruksella taisteluun bakteereita vastaan julkaistu to 24.9.2009 klo 18:53, päivitetty to klo 18:54 Kuva: YLE Yhä useammista bakteereista on tullut vastustuskykyisiä antibiooteille. Potilaita menehtyy tulehduksiin, jotka vielä muutama vuosi sitten pystyttiin hyvin hoitamaan lääkkeillä. Ruotsissa selvitetään, pystyisivätkö loisvirukst selättämään bakteereita. Pelkästään Euroopassa menehtyy vuosittain 25 000 ihmistä tulehdussairauksiin, joita ei saada enää kuriin antibiooteilla. Bakteereja tappava virusmenetelmä ei ole uusi keksintö, vaan se on perua jo 1900-luvun alkupuolelta. Sen jälkeen sitä kehitettiin erityisesti entisessä Neuvostoliitossa. "Virushoitoa" käytetään Ruotsin Television (SVT) mukaan edelleen Venäjällä, Georgiassa ja Puolassa, mutta menetelmästä on tähän mennessä ollut lännessä hyvin niukasti saatavilla tutkimustietoa, ja se vähäkin on ollut venäjäksi. Nyt on käynnistetty käännösprojekti, jonka tuloksena syntyy muutamia alan tutkimuksia englanniksi. Lääketeollisuus nihkeä Ruotsissa selvitetään, olisiko bakteereita tuhoavista bakteriofageista menetelmäksi, jota voitaisiin käyttää nitistämään bakteereita. Bakteriofagi on virus, joka loisii bakteereissa ja tuhoaa niitä. SVT:n mukaan kansainvälinen lääketeollisuus ei ole bakteereja tuhoavasta virusmenetelmästä kovin kiinnostunut. Viruksia on kaikkialla luonnossa, eikä niille voi saada patenttia. Näköpiirissä ei olisi siten kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi on vaara, että laboratorioissa tuotettuja muunneltuja viruksia siirtyisi luonnon kiertokulkuun, joka puolestaan nostaisi esiin suuria eettisiä kysymyksiä. Asia on Ruotsissa koettu kuitenkin sen verran mielenkiintoiseksi, että myös Ruotsin Tekesiä vastaava laitos Vinnova ryhtyi tutkimaan asiaa. Viruslääkkeen etuna pidettiin sitä, että se on helposti ja nopeasti valmistettavissa. Se on tarkasti kohdennettavissa haluttuihin bakteereihin, eikä se tuhoa ihmiskehon normaalia bakteerikantaa. Haittapuolia taas on se, että kehon immuunijärjestelmä hyökkää myös tätä "lääkevirusta" vastaan. Lisäksi on mahdollista, että bakteerien tuhoutuessa syntyy myrkkyjä, joiden vaikutusta elimistöön ei vielä tunneta. Elintarviketeollisuus kokeilee Elintarvikejätti Nestle on päättänyt kokeilla bakteriofagimenetelmää, ja tavoitteena on valmistaa tuote, joka auttaisi lasten ripuliin kehitysmaissa. Yhdysvalloissa viranomaiset ovat jo hyväksyneet sumutettavan tuotteen, joka tuhoaa lihasta listeriabakteerit. Myös Euroopassa virusmenetelmää on kokeiltu salmonellan torjunnassa. YLE Uutiset / Arto Nurmi http://yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2009/09/loisviruksella_taisteluun_bakteereita_vastaan_1029517.html

 

Tiedemiehet löysivät uutta tietoa bakteerien puolustusmekanismeista julkaistu 13.09. klo 10:47, päivitetty 14.09. klo 08:18 Esimerkiksi MRSA-bakteeri on kasvava ja maailmanlaajuinen ongelma sairaaloissa. Kuva: AP Graphics Bank Yhdysvaltalaiset tiedemiehet ovat löytäneet puolustusmekanismin, jolla bakteerit kykenevät torjumaan monia niitä vastaan käytettyjä antibiootteja. Löydön toivotaan auttavan antibioottihoitojen tehostamisessa. Science-lehdessä julkistetun tutkimuksen mukaan bakteerit valmistavat entsyymejä, jotka tuottavat typpioksidia estämään antibioottien vaikutusta. New Yorkin yliopiston tutkijaryhmän mukaan tämä bakteerien puolustusmekanismi vaikuttaa torjuvan useiden erilaisten antibioottien vaikutusta. Näitä entsyymejä ehkäisevät lääkkeet voisivat tehdä antibioottihoidoista nykyistä tehokkaampia. Tutkijoiden mukaan löydöllä voi olla merkitystä myös antibiooteille vastustuskykyisen MRSA-sairaalabakteerin vastaisessa kamppailussa. Tutkijoiden ei siis välttämättä tarvitsisi kehittää uusia antibiootteja vaan jo tunnettujen antibioottien tehoa voitaisiin lisätä estämällä bakteerien puolustusmekanismin toimintaa eli vähentämällä antibioottien vaikutusta heikentävää typpioksidien tuotantoa. Antibiootteja kestävät bakteerit kuten MRSA ovat kasvava ja maailmanlaajuinen ongelma sairaaloissa. Taustalla vaikuttaa myös antibioottien liikakäyttö, mikä on johtanut antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymiseen. Reuters http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/09/tiedemiehet_loysivat_uutta_tietoa_bakteerien_ puolustusmekanismeista_999047.html

 

Etelä-Karjala Vaikea bakteeritauti leviää sairaaloissa julkaistu 25.6.2009 klo 06:25, päivitetty 25.6.2009 klo 16:23   Kuva: YLE Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali: http://194.252.88.111/eae-logger/Logger?rt=1&objId=826488&url=%2Falueet%2Fetela-karjala%2Farticle826488.ece&type=areena&pubId=111719&ctxId=1150&cat=&meta=&title=Kuuntele+Marja-Liisa+Kangasniemen+kokemuksia+bakteerista ms Kuuntele Marja-Liisa Rinnekankaan kokemuksia bakteerista http://194.252.88.111/eae-logger/Logger?rt=1&objId=826494&url=%2Falueet%2Fetela-karjala%2Farticle826494.ece&type=areena&pubId=111719&ctxId=1150&cat=&meta=&title=Katso+Kaakkois-Suomen+uutisten+juttu ms Katso Kaakkois-Suomen uutisten juttu Ripulia ja vaikeaa suolitulehdusta aiheuttava sitkeä bakteeritauti on osoittautunut vakavaksi ongelmaksi sairaaloissa. Tavalliset antibiootit eivät tehoa siihen. Clostridium difficile - Itiöitä muodostava suolistobakteeri, jonka kannoista osa tuottaa toksiineja. Toksiinit aiheuttavat suolessa ripulin. - Alkaa usein antibioottihoidosta. Voi levitä myös potilaasta toiseen kosketustartuntana sekä esimerkiksi seinäpinnoilta. - Oireina vesiripuli, usein mahakipuja ja kuumeilua. - Voi uusiutua. - Kuolleisuus taudissa 10-12 prosenttia. Clostridium difficile -bakteeri on levinnyt sairaaloissa nopeasti. Etelä-Karjalassa on havaittu tänä vuonna jo kuutisenkymmentä tapausta, Kymenlaakossa tapauksia on ollut noin 160. Kaikkiaan bakteeria on löydetty Suomessa jo kahdeksasta sairaanhoitopiiristä (HUS, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso, Satakunta, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Pohjanmaa). Kansanterveyslaitos on kirjannut tautitapauksia tälle vuodelle jo 2 500, viime vuonna tartuntatautirekisteriin tehtiin yli 6 000 ilmoitusta. Antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri aiheuttaa epidemioita sairaaloissa, joissa potilaat ovat huonokuntoisia ja saavat usein antibioottihoitoja. Taudista jäi muistoksi reuma Kirkkonummelainen Marja-Liisa Rinnekangas kärsi pitkään Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamasta ripulista. Tauti alkoi antibioottikuurista ja siitä jäi muistoksi reuma. - Suolistotulehduksethan voivat aiheuttaa myös muita esimerkiksi reumatyyppisiä sairauksia ja suolisto vaurioituu toksiinista. Minä kävin tällaisen polun, että kun viimein saatiin Clostridium -bakteeri kuriin, niin sitten seuraavaksi olikin paksusuoli jo vaurioitunut, Rinnekangas kertoo. - Sen jälkeen olen sairastanut reaktiivista artriittia, joka on reuma. Tämä on pitkä kivulias polku, jonka loppua en tiedä, mutta tämä alkoi yhdestä antibioottikuurista. Rinnekankaan kohdalla tautiin tehosi lopulta ulosteensiirto. Nykyisin hoitoa kutsutaan suoliston normaalin bakteerikannan palauttamiseksi. Hoidossa terveestä ihmisestä siirretään suolistobakteereja potilaaseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos alkoi kirjata bakteerin aiheuttamia tautitapauksia viime vuonna usean vuoden tauon jälkeen. Bakteeria on ollut Suomessa vuosia, mutta sen vaikeammasta lajista eli 027-ribotyypista tehtiin ensimmäinen havainto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa lokakuussa 2007. Kanta löytyi kolmelta ihmiseltä, jotka kaikki kuolivat. YLE Etelä-Karjala / Riitta Väisänen Muualla netissä: Vertaistukisivusto Lisätietoa clostridium difficile -bakteerista Artikkelin lopussa YLEN sivustolla on mielenkiintoisia kommentteja: http://yle.fi/alueet/etela-karjala/2009/06/vaikea_bakteeritauti_leviaa_sairaaloissa_824562.html

Vaarallinen ripuli ei riesaa Helsingissä julkaistu 26.06. klo 05:19, päivitetty 26.06. klo 15:13 Helsingin terveyskeskuksen akuutti- ja pitkäaikaisosastot ovat välttyneet vaikealta ripuliepidemialta. Antibiootille vastustuskykyisen Clostridium difficile -bakteerin tartunnat ovat levinneet nopeasti kahdeksan sairaanhoitopiirin alueella. Helsingin terveyskeskuksen infektiolääkäri Juha Vuorte kertoo, että tilanne oli Marian sairaalassa vaikea vielä viime syksynä. Nyt tapauksia on kuitenkin ollut enää vain satunnaisesti. Vuorte arvelee, että avainasemassa antibiootille vastustuskykyisen bakteerin kitkemisessä on ollut tiukka hygieniasäännöstö, johon henkilökunta on ollut erittäin sitoutunut. Myös asiakkaita on muistutettu hygienia-asioista. Vuorteen mukaan tilanne saattaa kuitenkin muuttua rajusti hyvinkin nopeasti. - Toisaalta tilanne on hyvin labiili ja saattaa muuttua hyvin nopeasti. Aikaisemman kokemuksen perusteella asiat saattavat keinahtaa huonompaan suuntaan loppukesään tai syksyyn mennessä. Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamia sairaustapauksia on koko maassa kirjattu tänä vuonna 2500 ja viime vuonna 6000. Bakteerille alttiita ovat etenkin huonokuntoiset potilaat, jotka saavat usein antibioottihoitoja. Bakteeria on ollut Suomessa vuosia, mutta sen vaikeammasta lajista eli 027-ribotyypista tehtiin ensimmäinen havainto Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa lokakuussa 2007. Kanta löytyi kolmelta ihmiseltä, jotka kaikki kuolivat. YLE Helsinki Lisää aiheesta: Vaikea bakteeritauti leviää sairaaloissa päivitetty 25.06. klo 16:23 Muualla netissä: Lue lisää bakteerista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kuvauksesta http://yle.fi/alueet/helsinki/helsinki/2009/06 /vaarallinen_ripuli_ei_riesaa_helsingissa_827135.html

 

Taistelu haitallista suolistobakteeria vastaan alkanut perjantaina 10.7.2009 klo 09:53, päivitetty tänään klo 10:03 Kuva: YLE / Petri Aaltonen Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on ryhdytty kitkemään sairaaloissa leviävää suolistobakteeria ulostebakteerisiirrännäisillä. Ensimmäinen bakteerisiirto on jo tehty Tampereella. - Tampereella hoidimme yhden potilaan ulostesiirrännäisellä ja hän parani. Muutekin kokemukset ovat olleet hyviä, kertoo infektiolääkäri Jukka Lumio. Pirkanmaalla yli 200 ihmistä sairastuttanut Clostridium difficile -bakteeri on vastustuskykyinen antibiooteille ja sen aiheuttama tulehdus uusii herkästi. Myös ripulia aiheuttava bakteeri leviää muun muassa kosketuksesta. Nyt Pirkanmaalla tehdään potilaalle ulostebakteerisiirto, jos tulehdus uusii useita kertoja lääkehoidoista huolimatta. Siirrossa potilaan omaisen ulosteesta eristetään terve suolistobakteeristo, jonka avulla potilaan järkkynyt bakteeristo palautetaan normaaliksi. Siirännäisessä ei ole varsinaisesti ulostetta, vaan siitä viljeltyä bakteeristoa. Bakteerit annetaan potilaalle letkulla peräsuolen tai nenä-maha-letkun kautta. Hyvistä tuloksista huolimatta hoito herättää usein kielteisiä mielikuvia, kertoo Lumio. - Aiheesta ei ole tutkimusta, jonka vuoksi sitä vieroksutaan. Myös ajatus ulosteen siirtämisestä on monelle vieras ja siihen liittyy epämiellyttäviä mielleyhtymiä. Tieteellistä tutkimusta tarvittaisiin, koska hoidon hyöty on valtava. Nyt yritetään käynnistää tutkimuksia, mutta se on vaikea ja raskas tutkimus tehdä. Siirtoja on tehty menestyksekkäästi myös Helsingissä, Turussa ja Porissa. Clostridium difficile -bakteeria on löydetty Suomessa jo kahdeksasta sairaanhoitopiiristä. Koko maassa tapauksia on ilmennyt tänä vuonna reilut 2500. Bakteeri koettelee pääasiassa vanhuksia ja ennestään huonokuntoisia potilaita, kertoo ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. YLE Tampere http://yle.fi/alueet/tampere/2009/07/taistelu_haitallista_ suolistobakteeria_vastaan_alkanut_856695.html

 

Evira ei suosittele käsidesiä 10.8.2009 klo 07:38, päivitetty tänään klo 11:10 Kuva: YLE Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ei suosittele lounasruokaloihin minkäänlaisten käsien desinfiointiaineiden käyttöä. Käsien desinfiointiaineen käytössä on uhkana, että vastustuskykyiset viruskannat kehittyvät. Normaali käsienpesu on Eviran mukaan tehokas tapa estää influenssan leviäminen. Eviralla ei ole suunnitelmissa antaa ravintoloille erityisohjeistusta influenssan takia. Elintarkealan toimijoiden tulee huolehtia, että omavalvonnan taso on tarpeeksi korkealla. - Evira on kiinnittänyt huomiota käsienpesun tärkeyteen ja erityisesti elintarviketyöntekijöiden käsienpesuun, sanoo elintarviketurvallisuusjohtaja Maija Hatakka. - Kun elintarviketyöntekijät tehostavat käsienpesua, samalla estetään influenssan leviämistä. Mutta on muistettava, että elintarvikkeiden välityksellä influenssa ei leviä. - Tartunta on mahdollista myös eri pinnoilta tai käsistä. Ensisijainen leviämistie on kuitenkin pisaratartunta. YLE Keski-Suomi Lisää aiheesta: Käsien desinfiointi ei yksin estä sikainfluenssan leviämistäpäivitetty 01.08. klo 09:49 Käsidesin tuottajilla menee nyt hyvin päivitetty 31.07. klo 11:28 H1N1 räjäytti käsidesinfiointiaineiden kaupan päivitetty 30.07. klo 08:26 http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2009/08/evira_ei_suosittele_kasidesia_917112.html

 

Ripulitauti pysyy kurissa pohjalaissairaaloissa julkaistu 25.06. klo 16:29, päivitetty 25.06. klo 20:33 Artikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali: http://194.252.88.111/eae-logger/Logger?rt=1&objId=826624&url=%2Falueet%2Fpohjanmaa%2Farticle826624.ece&type=areena&pubId=111719&ctxId=1161&cat=&meta=&title=%C3%84rh%C3%A4kk%C3%A4+ripuli+levi%C3%A4%C3%A4+erityisesti+yliopistosairaaloissa.+%280%3A57%29+Toimittaja+%0A++Tiina+Hyv%C3%B6nen%2C+kuvaus+ja+editointi+Olli+Koski. ms Ärhäkkä ripuli leviää erityisesti yliopistosairaaloissa. (0:57) Toimittaja Tiina Hyvönen, kuvaus ja editointi Olli Koski. Sairaaloissa nopeasti leviävä ripulitauti on toistaiseksi pysynyt kurissa pienissä sairaaloissa. Antibioottien runsas käyttö levittää vakavaa bakteeritautia etenkin yliopistosairaaloissa. Pohjalaissairaaloissa on tavattu taudin lievempiä muotoja. Ripulia, mahakipuja ja kuumeilua aiheuttava Klostridium difficile -bakteeria ei ole saatu kukistettua sairaaloissa. Etelä-Suomessa tauti on jo johtanut kuolemantapauksiin. Antibioottien käyttö on suurin syy taudin leviämiseen. Tauti leviää erityisesti suurissa yliopistosairaaloissa, mutta sen lievempää muotoa on havaittu myös pohjalaismaakunnissa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on tehty tänä vuonna 25 ja Etelä-Pohjanmaalla 51 ilmoitusta taudin lievemmästä muodosta. Vaasassa tapauksia on ollut eniten sekä suhteellisesti että määrällisesti - jopa 93. Suurimmassa riskiryhmässä ovat vanhukset, lapset ja muut jo valmiiksi heikon vastustuskyvyn omaavat ihmiset. Tautien määrä vähentynyt viime vuodesta Sisätautien ylilääkäri Kaj Lahti Vaasan keskussairaalasta arvioi syitä siihen, miksi Vaasassa ei taudin vaarallisempaa kantaa ole esiintynyt. - Me yritämme huolehtia hyvin käsihygieniasta, koska tauti leviää kosketustartuntana. Lisäksi koitamme huolehtia potilaiden eristämisestä jos se suinkin vain on mahdollista. Myös turhia antibioottikuureja vältetään. Infektiohoitaja Anne Junka Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä sanoo, että Kokkolassa tautia on tavattu viime vuotista vähemmän. - Täällä tämä niin sanottu antibioottiripuli on varsinkin tänä vuonna pysynyt kurissa, eli mistään epidemiasta ei täällä ole kyse, Junka sanoo. Tautia on saatu vähenemään viime vuodesta. Kansanterveyslaitos on kirjannut tautitapauksia tälle vuodelle 2 500, kun viime vuonna tartuntatautirekisteriin tehtiin yli 6 000 ilmoitusta. YLE Pohjanmaa http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2009/06 /ripulitauti_pysyy_kurissa_pohjalaissairaaloissa_826527.html

 

Sairaalahygienia huolettaa.... Pääkaupunkiseutu Sairaalabakteeri nostaa päätään julkaistu 20.03. klo 12:36, päivitetty 20.03. klo 16:14 Uusien MRSA-tautitapausten määrä on kääntynyt selvään kasvuun Uudellamaalla. Viime vuonna HUS-alueella kirjattiin 336 sairaalabakteeritapausta, kun edellisenä vuonna määrä oli 80 vähemmän. MRSA-sairaalabakteeri vaivaa erityisesti terveyskeskuksia ja pitkäaikaishoitolaitoksia. Husin infektiolääkärin Veli-Jukka Anttilan mukaan tärkeintä on perushygienian ylläpito, jotta uusilta tautitapauksilta vältytään. YLE Uusimaa Terveys ja hyvinvointi Sairaalabakteeri levisi kulovalkean tavoin julkaistu 20.03. klo 06:00, päivitetty 24.03. klo 07:58 http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/03 /sairaalabakteeri_levisi_kulovalkean_tavoin_627612.html Pirkanmaa Sairaalabakteeria löytyi ennätysmäärin julkaistu 20.03. klo 09:16, päivitetty 20.03. klo 09:17 http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/pirkanmaa/2009/03 /sairaalabakteeria_loytyi_ennatysmaarin_628045.html Varsinais-Suomi Sairaalabakteeri iski taas julkaistu 20.03. klo 09:24, päivitetty 20.03. klo 10:39 http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/varsinais-suomi/2009 /03/sairaalabakteeri_iski_taas_628065.html Länsi-Pohja MRSA-tilastojen kärjessä julkaistu 20.03. klo 12:56, päivitetty 20.03. klo 13:01 http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/meri-lappi/2009/03/lansi-pohja_mrsa- tilastojen_karjessa_628902.html Pirkanmaa MRSA jauhaa aluesairaaloissa  julkaistu la 4.4.2009 klo 11:36 http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/pirkanmaa/2009/04 /mrsa_jauhaa_aluesairaaloissa_662976.html

Teemapäivä pureutuu reuman ehkäisyyn

julkaistu tänään 18.3.2009 klo 00:09

Keskiviikkona vietetään Keltaisen Nauhan päivää. Teemapäivän tavoitteena on tuoda esille uusinta tietoa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemisestä.

Keltaisen Nauhan päivää vietetään muun muassa liikunnan merkeissä työpaikoilla. Päivän toteuttaa Suomen Reumaliitto yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa.

Keltaisen Nauhan päivänä avataan myös kuntoutumiskeskus Apilan laajennus Kangasalla. Suomen Reumaliiton ylläpitämässä keskuksessa kuntoutetaan vuosittain noin 2 000 ihmistä.

Yleisintä reumasairautta nivelreumaa sairastaa lähes 50 000 suomalaista. Pahimmillaan toimintakyvyttömyyteen johtavaa tautia osataan nykyisin hoitaa hyvin ja ennuste on parantunut olennaisesti.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/03/teemapaiva_pureutuu_

reuman_ehkaisyyn_621292.html

Sairaalabakteerin salaisuudet alkoivat raottua

Kuva: Mika Kanerva

http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/03/sairaalabakteerin

_salaisuudet_alkoivat_raottua_580687.html

Poskiontelotulehdus paranee yleensä ilman antibiootteja

Tulokset haastavat nykykäytännön, jonka mukaisesti antibiootit ovat poskiontelotulehduksen ensisijainen hoito. Tähän astikin näyttö hoidon tehokkuudesta on ollut vähäistä.

Tutkimuksista kuudessa antibiootteja verrattiin lumelääkkeeseen, ja tulosten perusteella valtaosa potilaista parani kahden viikon sisällä hoidosta riippumatta. Tutkimuksiin oli osallistunut yhteensä 747 potilasta. Lopuissa tutkimuksissa eri antibiootteja verrattiin toisiinsa, mutta lääkkeiden tehoissa ei todettu eroja.

Katsaus oli ns. Cochrane-katsaus ja sen teki Finohtan tutkijalääkäri Anneli Ahovuo-Salorannan vetämä ryhmä. Cochrane-katsaukset ovat tiivistelmiä kontrolloitujen, satunnaistettujen kokeiden tuloksista, ja niitä käytetään näyttöön perustuvan hoidon apuna. Katsaukset syntyvät tutkijoiden maailmanlaajuisena yhteistyönä.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/04/poskiontelotulehdus_paranee_

yleensa_ilman_antibiootteja_290400.html

Sairaalabakteerikuolemat räjähdysmäisessä nousussa Iso-Britanniassa

julkaistu 28.02. klo 16:41, päivitetty 31.10. klo 20:10

Kuva: Ludovic Di Orio / Goodshoot.com

Britannian viranomaisten mukaan Englannissa ja Walesissa tilastoitiin vuonna 2006 yhteensä 6 480 suolistobakteeriperäistä kuolemaa, useimmat menehtyneistä oli iäkkäitä potilaita. Yli puolessa tapauksista suolistobakteeri listattiin päällimmäiseksi kuolinsyyksi. Viranomaisten mukaan suolistobakteerin aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet rajusti vuodesta 2001 lähtien, milloin bakteerikuolemia listattiin 1 200 tapausta.

Iso-Britannian yleisradioyhtiön BBC:n haastattelema terveysviranomainen Brian Duerden epäili nousun johtuvan enemminkin parantuneista kuolinsyyselvityksistä. Lääkäreitä on hallituksen taholta painostettu tilastoimaan paremmin sairaalakuolemien syitä.

Viranomaiset suunnittelevat kampanjointia antibioottien harkitsematonta käyttöä vastaan. Hallitus lupailee lisärahoitusta myös puhtaamman sairaalatyöskentelyn ohjeistusta varten.

Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama suolistosairaus on antibioottihoitoon liittyvä ripuli, mikä tarkoittaa sitä, että sen lähteenä on potilaalle annettava antibioottilääkitys.

Muualla netissä:

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2008/02/sairaalabakteerikuolemat_

rajahdysmaisessa_nousussa_iso-britanniassa_281347.html

	Sairaalabakteeri sulkee osaston Tampereellaaisuaika	26.10.2008 18:35
	Palvelu	Uutiset
	Tampereen yliopistosairaala joutuu sulkemaan yhden osaston uusilta potilailta sairaalabakteerin takia. Plastiikka- ja käsikirurgisella osastolla on tällä hetkellä yksitoista potilasta, joista kahdella on infektio. Osastolla on elokuun lopun jälkeen todettu viisi akinetobakteerin aiheuttamaa, useimmille antibiooteille vastustuskykyistä infektiota. TAYSista kerrotaan, että tartunnan saaneet pystytään hoitamaan erityisantibiootein. Osastolle ei ennen lokakuun loppua oteta uusia potilaita. Tilat siivotaan ja desinfioidaan huolellisesti. Lisäksi osastolla noudatetaan tiukkaa kosketuseristystä. Osaston sulkeminen uusilta potilailta tarkoittaa, että joitakin käsi- ja plastiikkakirurgisia leikkauksia joudutaan peruuttamaan. Päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan ortopedian ja traumatologian osastolla. Akinetobakteerin aiheuttamia infektioita esiintyy Suomen sairaaloissa silloin tällöin. Bakteeri voi elää potilaiden iholla, limakalvoilla ja haavoissa sekä kosteissa tiloissa. Akinetobakteeri aiheuttaa muun muassa keuhko-, virtsatie- ja haavainfektioita. Se tarttuu helposti haavoihin ja palovammoihin. YLE Uutiset

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=298927&search=sairaalabakteeri

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id99701.html 

Antibiootit saattavat lisätä useiden syöpien vaaraa

Julkaistu 26.08.2008, klo 08.36

Suomalaistutkimuksen mukaan antibiootit saattavat lisätä useiden syöpien vaaraa. Antibiootteihin liittyvä riski myös suurenee sen mukaan, mitä useampia kuureja ihminen syö. Tutkimustuloksia kannattaa tulkita varoen, mutta ne ovat tähän mennessä vakuuttavin näyttö antibioottien ja syöpien yhteydestä. Yhteyttä on epäilty aiemminkin, mutta todisteet ovat olleet puutteellisia. Tutkijat hyödynsivät yli kolmen miljoonan 30 - 79-vuotiaan suomalaisen rekisteritietoja. Antibioottien käyttöä tarkasteltiin vuosilta 1995 - 1997 ja uusia syöpiä vuosilta 1998 - 2004. Seurannan aikana todettiin 134 000 uutta syöpää. Kun antibioottikuureja saaneita vertailtiin, todettiin kahdesta viiteen kuuria syöneillä neljänneksen suurempi riski sairastua syöpään kuin korkeintaan yhden antibioottikuurin syöneillä. Yli kuusi kuuria syöneillä vastaavat riski oli kolmanneksen suurempi. Ainakin kuusi antibioottikuuria syöneiden riski sairastua eturauhassyöpään oli 40 prosenttia suurempi, rintasyöpään 14 prosenttia suurempi, keuhkosyöpään 80 prosenttia suurempi ja paksusuolensyöpään 15 prosenttia suurempi kuin korkeintaan yhden kuurin syöneiden. Myös muiden syöpien todettiin liittyvän antibioottikuureihin. Tulokset eivät vielä tarkoita, että antibioottien syöminen aiheuttaa syöpää, sillä monet muutkin seikat voivat selittää yhteyden. Antibiootteja paljon käyttävät saattavat esimerkiksi olla elintavoiltaan erilaisia kuin ihmiset, jotka säästyvät kuureilta. Pelkästään näiden tutkimustulosten takia kenenkään ei kannatakaan jättää antibiootteja ottamatta. Tutkimuksen teki Kansanterveyslaitoksen terveyden ja toimintakyvyn osastolla työskentelevän Annamari Kilkkisen johtama tutkijaryhmä. Uutispalvelu Duodecim

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=290954&
search=tutkimus

Tutkimus patistaa vähentämään antibiootteja
24.07.2008 14:27    
Uutiset    
         
Useimpiin keuhkoputkentulehduksiin, flunssiin tai kurkkukipuihin ei pitäisi lainkaan määrätä antibiootteja, sanoo Britannian julkisen terveydenhuollon toimintaa seuraava viranomaiselin NICE.

Antibiooteista on harvoin hyötyä hengitystietulehduksiin, koska valtaosa niistä johtuu viruksista. Siksi lääkäreiden tulisi kannustaa potilaitaan odottamaan taudin parantumista, sanotaan NICE:n tuoreissa suosituksissa.

Tällä hetkellä Englannin ja Walesin julkisen terveydenhuollon antibioottiresepteistä 60 prosenttia kirjoitetaan hengitystietulehduksiin. Tilanne on samankaltainen myös muissa länsimaissa.

Tapa määrätä antibiootteja heti diagnoosin jälkeen on kuitenkin vanhentunut, koska jälkitaudit ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi, NICE sanoo. Sen mukaan antibiooteille pitäisi olla erityinen peruste, esimerkiksi korkea ikä yhdistyneenä tiettyihin perussairauksiin.

Antibioottien liikakäyttö aiheuttaa huolta kaikkialla maailmassa, sillä samalla annetaan pontta lääkkeille vastustuskykyisten bakteerien kehittymiselle. Esimerkiksi sairaaloissa ja hoitolaitoksissa yleistynyt MRSA-bakteeri kykenee aiheuttamaan monenlaisia oireita paiseista vakaviin verenmyrkytyksiin.

Reuters

Faktaa noroviruksesta ja Clostridium-bakteerista

julkaistu 28.02. klo 16:25, päivitetty 31.10. klo 20:10

Norovirusta esiintyy säännöllisesti tähän aikaa vuodesta. Norovirus on yleisin laitoksissa puhkeavien vatsatautiepidemioiden aiheuttaja. Noroviruksen aiheuttama vatsatauti menee nopeasti ohi, vaikka potilas olisi iäkäs ja huonokuntoinen.

Clostridium-bakteerin aiheuttama ripuli puhkeaa tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä ja sen puhkeamiseen liittyy usein antibioottien käyttö. Clostridium aiheuttaa norovirusta pitkäkestoisemman ripulin, ja pahimmillaan ripuli voi olla tappava. Clostridiumin aiheuttamia kuolemantapauksia on ollut jo tänä talvena.

Kansanterveyslaitoksen tartuntatautirekisteriin on vuoden alusta lisätty Clostridium-tartuntojen rekisteröintiä, joten vielä ei laitokselta osata sanoa, paljonko bakteerin aiheuttamia tautitapauksia täsmälleen on tähän mennessä ilmennyt. Suomen Clostridium difficile -tilanteesta on siis edelleen melko vähän koottua tietoa. Noroviruksen aiheuttamia vatsatauteja on tänä vuonna raportoitu yli puolet vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Kansanterveyslaitoksen mukaan tapauksia on tammi-helmikuussa ollut reilut 500, kun vuosi sitten määrä oli yli 1 200. Clostidium-bakteerista KTL:n sivuilla: Clostridium difficile

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2008/02/faktaa_noroviruksesta_ja_clostridium-bakteerista_281342.html 

Ylen uutisarkistosta:

TERVEYDENHUOLTO REMONTOIDAAN TÄYSIN

Julkaisuaika
30.05.2008 15:17

Palvelu
Uutiset

Suomalaiseen terveydenhuoltoon on tulossa suurremontti. Erikoislääkärin palvelut tuodaan perusterveydenhuoltoon, ja jatkossa entistä harvempi potilas lähetetään terveysasemalta sairaalaan.

Julkisuudelta salassa valmisteltu uudistus myös keskittää kaikkein vaativimman erikoissairaanhoidon vain muutamiin yliopistosairaaloihin.

Kuntaliiton sosiaali- ja terveyspalvelujen johtajan Jussi Merikallion mukaan tavoitteena on, että potilaan pallottelu paikasta toiseen vähenee, kun kunnallinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kytketään toisiinsa.

- Joko konsultaatiomenettelyllä tai siten, että erikoislääkäri ottaa myös vastaan sellaisessa yksikössä, joka on ollut perusterveydenhuollon yksikkö. Eli jos on sairaalahoidon tarve, ei tarvitse mennä sairaalaan arvioimaan sitä, vaan sen tarve arvioidaan jo terveyskeskustasolla.

Käytännössä alle 150 000 asukkaan sairaanhoitopiireistä tulee terveyspiirejä, joissa sama kuntayhtymä tuottaa niin keskussairaalan kuin pienen terveysasemankin palvelut. Pienten sairaanhoitopiirien toinen vaihtoehto on yhdistyä naapurin kanssa niin, että 150 000 asukkaan raja ylittyy.

Vaativimmat hoidot harvempiin paikkoihin

Vastaavasti vaativia hoitoja keskitetään nykyistä harvemmille paikkakunnille, eräitä leikkauksia koko maassa vain yhteen yliopistosairaalaan. Tosin nytkin esimerkiksi lasten avosydänkirurgian hoitaa jo nyt koko maassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

- Esimerkiksi vaikeat palovammat, elinsiirrot, keinonivellaikkaukset ovat sellaisia, että ne pystytään tuottamaan sekä laadultaan paremmin että taloudellisemmin, kun niitä keskitetään, sanoo johtaja Jussi Merikallio Kuntaliitosta.

Vuoden 2010 alussa toteutuvaksi aiottua uudistusta perustellaan laadun paranemisella, mutta sen tavoitteena on toisaalta saada säästöjä eli hoitaa sairaita halvemmalla. Peruspalveluministeri Paula Risikko saa parin viikon kuluttua työryhmältä esityksen uudeksi terveydenhuoltolaiksi.

YLE Uutiset

Ylen uutisarkistosta:

EMPAATTINEN LÄÄKÄRI ON PARAS

Julkaisuaika
08.05.2008 13:05
Palvelu
Uutiset

Lämmin, kiireetön ja empaattinen lääkäri saa hyviä hoitotuloksia, vaikka hänen antamansa hoito olisi lumetta. Tällaisen lääkärin antama lumehoito on tehokkaampaa kuin etäisen lääkärin lumehoito, käy ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta.

Tutkimukseen osallistui 262 keskimäärin 39-vuotiasta miestä ja naista, jotka sairastivat ärtyvän suolen oireyhtymää. Kolmen viikon ajan he saivat joko erikoisneuloilla annettavaa lumeakupunktiota, lumeakupunktiota, jonka antaja pyrki lämpimään ja kiireettömään hoitosuhteeseen, tai heidät satunnaistettiin ryhmään, jota vain seurattiin tutkimuksen ajan. Kolmen viikon jälkeen ryhmistä puolet jatkoi samoissa ryhmissä toiset kolme viikkoa.

Empaattisten lääkärien potilaista kuusi kymmenestä koki lääkehoitoihin verrattavan oireiden lievenemisen, pelkkää lumehoitoa saaneista hieman alle puolet ja seurantaryhmäläisistä kolmannes.

Tulokset olivat samansuuntaisia kun tarkasteltiin potilaiden elämänlaatua ja oireiden vakavuutta. Vaikka tutkimuksessa selvitettiin lumehoitojen vaikutuksia, on todennäköistä että hyvä hoitosuhde lisää myös oikeiden hoitojen ja lääkkeiden tehoa. Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa.

Uutispalvelu Duodecim

Mystisellä tavalla YLE ei ole uutisoinut ulosteensiirrosta ja sen vaikutuksesta, mutta tämä tuote uutisoidaan, vaikka vielä alkutaipaleellaan ja markkinoilla aikaisintaan kolmen vuoden päästä.
Ylläpidon kommentti  

http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=277395
&search=clostridium%20difficile

Otsikko      Sairaalabakteeria vastaan kehitteillä lääke     
          Julkaisuaika     01.03.2008 14:40    
          Palvelu     Uutiset              

Lukuisia kuolemantapauksia aiheuttanutta sairaalabakteeria vastaan kehitetään lääkettä Suomessa. Lääkkeen on tarkoitus ehkäistä haitallisten suolistobakteerien lisääntyminen antibioottikuurien aikana. Lääkäreiden mielestä tärkein infektioiden ehkäisykeino on edelleen hygieniasta huolehtiminen.

Ipsat Therapies-lääkeyrityksessä etsitään keinoja sairaalainfektioita vastaan. Tauti iskee potilaaseen antibioottikuurin aikana tai sen jälkeen. Vakavaa ripulia aiheuttavaa clostridium difficile -bakteeria ehkäisevä lääke herättää yrityksessä suuria toiveita.

- Tuote hajottaa ylimääräistä antibioottia, eli ei anna antibiootin tuhota tai tehdä mitään muutoksia suolistoon. Lääke siis säilyttää suolistoa muuttumattomana antiobioottikuurin aikana, kuvailee yrityksen toimituksjohtaja Nora Kaarela.

Lääke on patentoitu suomalainen keksintö, joka auttaa sairaaloissa yleisimmin käytettävien antibioottien kanssa. Lääke aiotaan saada markkinoille kolmen vuoden kuluttua.

- Tuote tehoaa betalaktaamien kanssa. Noin 40 prosenttia maailmalla käytettävistä antibiooteista on betalaktaamiantibiootteja, kertoo Kaarela.

Clostridium difficile -bakteeri on aiheuttanut Etelä-Suomessa talven aikana jopa kymmeniä kuolemia. Lääkärit eivät usko nyt kehitettävän lääkkeen tekevän ihmeitä, mutta sitä pidetään yhtenä keinona muiden joukossa.

- Tämä on aivan uudentyyppinen lähestymistapa, joka osuu siihen ongelmakenttään, johon meillä tällä hetkellä ei oikeastaan ole uusia lääkkeitä tulossa, toteaa HYKSin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Asko Järvinen.

Sairaalainfektioiden taustalla on muun muassa antibioottien käytön kasvu. Bakteerien leviämistä edistää se, että samaan huoneeseen on majoitettu monta potilasta.

Tärkeimpänä ehkäisykeinona sairaaloissa pidetään kuitenkin edelleen perushygieniaa. Askonen luettelee keinoja, joilla sairaalassa voidaan pienentää taudin leviämisen riskiä:

- Käsienpesu, desinfioivien käsihuuhteiden käyttö ja riittävän henkilökunnan määrä vuodeosastoilla, jotta hygieniasta voidaan huolehtia.

Sairaalainfektiot ovat kehittyneissä maissa suurimpia kuolinsyitä. Niihin sairastuu vuosittain arviolta 7,5 miljoonaa potilasta, joista lähes 350 000 kuolee infektioon.

YLE Uutiset

Hengissä säilynyt suolistobakteeripotilas

Maailmalla epidemioita synnyttänyt uusi suolistobakteeri on vaatinut ihmishenkiä jo Suomessakin.Kaikki kolme siihen menehtynyttä ovat Hus:in alueelta, yksi Porvoossa reilu viikko sitten ja kaksi Tammisaaressa aiemmin keväällä. Kirkkonummelainen Marja-Liisa Rinnekangas tietää myös minkälaista on sairastua ärhäkkään Clostridium difficile- bakteerin aiheuttamaan suolistotulehdukseen. Bakteerin aiheuttama myrkytystila oli niin raju että siinä meinasi mennä henki häneltäkin. Mutta sisukas tyttö kun on, niin hän ei luovuttanut vaan taisteli itsensä terveeksi. Paula Jokisalo haastattelee.

Ylen Läntisen 5.11.2007 haastettelu.

HUOM! HAASTATTELUN audio poistettu 8.2.2008