Sairaalainfektioon kuolee vuosittain 1 500 ihmistä

STT–TERHI LEINIÖ, 19.7.2008

Suomessa havaitaan vuosittain lähes 50 000 sairaalainfektiota.
Näistä noin 1 500 johtaa Kansanterveyslaitoksen mukaan potilaan kuolemaan.
Tartuntojen torjumista hankaloittavat muun muassa täpötäysinä pullottavat osastot.

Vaarallista bakteeria kantavaa potilasta ei aina saa omaa huonetta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Infektiolääkäri Jukka Lumion mukaan sairaalatartuntojen ehkäisyä hankaloittavat muun muassa täpötäysinä pullistelevat osastot.

Lisäksi joillakin osastoilla hoitajia on vain vähän potilasmäärään verrattuna.

- Olemme tehneet aivan jumalattomasti töitä käsihygienian tehostamiseksi, koska se olisi halpa keino tartuntojen ehkäisemiseksi. Olemme päässeet desinfiointiaineen kulutuksessa luultavasti maailmanennätykseen. Ainoastaan Alko toimittaa Suomessa enemmän alkoholia kuin meidän apteekki, Lumio vitsailee.

Desinfiointiaineiden lutrauksesta huolimatta sairaalassa vellovaa MRSA-bakteeria ei ole taltutettu. Potilaan saaman infektion hoito voi aiheuttaa sairaalalle jopa 9 000 euron lisäkustannukset.

Ilman MRSA-bakteeria Tampereen yliopistollisessa sairaalassa rahaa olisi säästynyt viime vuonna arviolta 2,5 miljoonaa euroa.

- Sillä rahalla olisi palkattu esimerkiksi vaikka kuinka paljon lisähenkilökuntaa, Lumio sanoo

.

Bakteerit tuodaan kotoa

Sairaalatartunnoiksi luetaan kaikki sairaalahoidon aikana havaitut infektiot, joista ei ole mitään merkkiä potilaan tullessa sairaalaan.

Kansanterveyslaitoksen valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman mukaan Suomessa on lähes 50 000 sairaalainfektiota vuosittain. Näistä noin 1 500 johtaa potilaan kuolemaan.

Lumion mukaan infektion aiheuttavat bakteerit eivät läheskään aina ole sairaalasta peräisin, vaan ne elävät jo valmiiksi potilaan iholla tai nielussa. Esimerkiksi leikkaushaava vain suo bakteereille otollisen maaperän päästä elimistöön.

- Ainoa ero kodin ja sairaalan välillä on se, että sairaalassa on enemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Näihin kuuluu esimerkiksi MRSA-bakteeri. Muuten kotona ja sairaalassa on sama määrä samojen lajien bakteereita, Lumio toteaa.

Lumion mukaan esimerkiksi MRSA-bakteerin antibiooteille vastustuskykyinen muoto onkin varsin visainen pulma purtavaksi. Sen aiheuttamien tautien taltuttamiseksi joudutaan usein käyttämään lääkkeitä, joilla on enemmän haittavaikutuksia kuin tavanomaisilla antibiooteilla.

Tartuntojen määrät julkisiksi?

Kaikki sairaalat ovat velvoitettuja seuraamaan sairaalainfektioidensa määrää. Sairaaloilla ei ole kuitenkaan velvoitetta julkistaa kyseisiä tietoja.

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa luvut on viime vuosina julkaistu osana vuosikertomusta. Lumion mielestä kaikkien Suomen sairaaloiden tulisi siirtyä vastaavaan käytäntöön.

Hänen mukaansa joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa ja Britanniassa laki velvoittaa sairaaloita julkistamaan infektioiden määrät nettisivuillaan.

- Suomessa ei ole vielä käyty tällaista keskustelua virallisesti, useissa asiantuntijaryhmissä mukana oleva Lumio miettii.

Sairaalainfektioiden julkistaminen olisi Lumion mielestä kuitenkin ongelmallista, koska niiden määrä perustuisi edelleen sairaaloiden omiin ilmoituksiin.

Lisäksi lukujen vertailu jopa hyvin samanlaisten sairaaloiden välillä olisi vaikeaa. Lumion mukaan yhdenmukaisesta ilmoituskäytännöstä sopiminen olisi ensiarvoisen tärkeää.

- Jos se perustuu spontaaniin ilmoitteluun, niin niitä ei ilmoitella kunnolla. Se tiedetään jo useista tutkimuksista. Eikä se ole tahallista salaamista, vaan se vain unohtuu muun työn ohessa, Lumio arvelee.

	MRSA-bakteeri on kallis riesa - Suomessa todettiin viime vuonna lähes 1 300 MRSA-tartuntaa. Nämä kaikki eivät kuitenkaan johtaneet varsinaiseen infektioon. - Potilaan riski saada MRSA-tartunta oli viime vuonna Pirkanmaalla kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. - Yhden MRSA-bakteerista infektion saaneen potilaan hoitaminen aiheuttaa jopa 9 000 euron lisäkustannukset sairaalalle. - MRSA-bakteerin aiheuttaman tulehduksen saavat yleisimmin iäkkäät tai erittäin sairaat potilaat. - Pahimmillaan MRSA-bakteerista alkanut tulehdus voi johtaa hengenvaaralliseen verenmyrkytykseen. - Viime aikoina MRSA-bakteerin kaltaiseksi riesaksi on noussut myös clostridium difficile -bakteeri. Se aiheuttaa potilaalle kovan ripulin http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=131511 (23.7.2008 cdvertaistuki tarkastanut, mutta verkkouutiset on jo poistanut ko. STT:n uutisen sivuiltaan)

Luovutusaineen oltava virheetöntä

Ulosteensiirrolla hyviä tuloksia ripulin hoidossa

EH, 13.4.2008

---

Vaarallisen antibioottiripulin hoidossa on saatu Suomessa hyviä tuloksia ulosteensiirrolla. Useissa keskussairaaloissa, muun muassa Turussa, Helsingissä ja Mikkelissä on käytetty kyseistä hoitomuotoa, kertoo sunnuntain Helsingin Sanomat.

Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamaa vaikeaa ripulia sairastavat yleensä monisairaat, usein vanhukset.

Bakteeriin kuolee 10-50 prosenttia sairastuneista, sanoo lehden haastattelema kirurgi. Uutta bakteeria esiintyy Raumalta Kotkaan ulottuvalla rannikolla.

Ulosteensiirto annetaan potilaalle yleensä paksusuolen tähystyksen yhteydessä peräruiskeena. Liuoksessa on ulostetta sekoitettuna nesteeseen, esimerkiksi veteen tai maitoon. Siirrettävä uloste otetaan yleensä joltain omaiselta.

Norjassa jo ulostepankki

Ulostepankin perustamisesta Suomeen on keskusteltu; Norjassa sellainen jo toimii. Luovutettavan ulosteen täytyy olla laadukasta; se ei saa sisältää mikrobeja, viruksia tai alkueläimiä, jotka aiheuttaisivat muita tauteja.

Myös veritautitartuntojen, kuten HIV:n siirtyminen on riskinä, kertoo lehti.