Antibiootit eivät pian kelpaa lääkkeeksi Turun Sanomat 18.9 2009 08:04:08 Antibioottien teho vaarallisiin, vastustuskykyisiin bakteereihin heikkenee huolestuttavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen turkulaisasiantuntija Pentti Huovinen arvioi, että lääketiede tarvitsee korvaavia hoitokeinoja jo muutaman vuoden kuluttua. – Antibioottien kanssa ei pitkälle pötkitä. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua, tutkimusprofessori Huovinen sanoo. Esimerkiksi sairaaloissa yleistynyttä suolistobakteeria Clostridium difficileä hoidetaan ulostesiirroin, koska antibiootit purevat bakteeriin huonosti. Pelkona on nyt, että suolistobakteeri leviää sairaaloiden ulkopuolelle. Ruotsissa torstaina julkistetun Euroopan tautiviraston selvityksen mukaan vastustuskykyisiin bakteereihin tepsiviä antibiootteja on kehitteillä hyvin vähän. http://www.ts.fi/online/kotimaa/75166.html

 

 

TS/Lennart HolmbergBioanalyytikko Erika Heikelä viljelee clostridium difficile -näytteitä ulosteista Turun yliopiston mikrobiologian bakteerilaboratoriossa.

Julkaistu 17.7.2008 2:31:09

Tartunnan saaneista joka neljäs kuollut kolmen kuukauden sisällä

Hengenvaarallisia oireita aiheuttava suolistobakteeri saatu kuriin Tyksissä

SALLA TUOMOLA

Viime vuoden lopussa Tyksissä epidemiaksi yltyneet clostridium difficile -suolistobakteerin aiheuttamat tartunnat on saatu vähenemään heinäkuuta kohden. Marraskuussa tartuntoja oli 24, maaliskuussa jo 55. Kesäkuussa tapauksia oli enää 21, kun torjuntaohjeiden noudattaminen alkoi tehota.

- Maaliskuusta lähtien kaikki potilaat, jotka ovat saaneet antibioottiripulin, on testattu mahdollisen tartunnan vuoksi. Kehitys on kolmen viime kuukauden ajan ollut laskeva, ja alamme uskoa, että torjunta on alkanut vaikuttaa, sanoo infektiolääkäri Reijo Peltonen Tyksin sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä.

Kyseessä on bakteerin hypervirulentti eli erityisen ärhäkkä muoto, joka aiheuttaa veriripulia, ripulia, yleistä kuumetautia, vatsakalvoinfektioita ja paksusuolen pullistumaa.

Joissakin tapauksissa suoli saattaa puhjeta, ja pahimmillaan tauti johtaa kuolemaan. Jos tauti todetaan riittävän aikaisin, potilas saadaan pelastetuksi lääkehoidolla.

Marraskuusta lähtien tapauksia on todettu Tyksissä kaikkiaan 267. Kolmen kuukauden sisällä diagnoosista joka neljäs eli 24 prosenttia sairastuneista potilaista on kuollut.

- Bakteeri iskee huonokuntoisiin ja vanhoihin ihmisiin. Sanoisin, että kuolevat sairastuvat ja sairastuneet kuolevat. Siksi on vaikea todeta, mikä lopulta on potilaan kuolinsyy, Peltonen sanoo.

Tartuntaan kuolleista 38 prosenttia oli syntynyt vuosina 1911-1920, 25 prosenttia vuosina 1921-1930 ja 22 prosenttia vuosina 1931-1940.

Eteläisen Suomen sairaaloiden vitsaus

Clostridium difficile RIBO 027 on bakteeri, jossa on tavalliseen clostridium difficile -bakteeriin verrattuna 16-23 kertaa enemmän toksiinia eli myrkyllistä ainetta.

Toksiini vaikuttaa paksunsuolen limakalvoon, jossa bakteeri elää. Kaikilla ihmisillä on paksusuolessaan noin 1 000 eri bakteerilajia, joiden massa on 1,5 kiloa.

- Bakteerit tappelevat keskenään elintilasta eivätkä luovu paikastaan. Potilaalle annettava antibiootti tappaa olemassa olevia bakteereita. Tässä vaiheessa clostridium difficile hyökkää tyhjäksi jääneeseen tilaan, Peltonen selittää.

Bakteerille altistavia tekijöitä ovat laitoshoito, huonokuntoisuus ja sairaalapotilaiden antibioottihoidot. Suomessa bakteeria on esiintynyt nimenomaan sairaaloissa ja hoitolaitoksissa.

- Asiantuntijat ovat pohtineet, voisiko bakteeri levitä myös valtaväestön keskuudessa. Muutamassa tapauksessa ei ole saatu varmuutta, onko tartunta saatu muualta kuin sairaalasta tai hoitolaitoksesta, Peltonen jatkaa.

Suomessa bakteeria on todettu Pori-Lappeenranta-akselilla. Pahin tilanne loppuvuodesta oli Tyksissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella, jossa tartuntoja oli väestöpohjaan nähden eniten.

Vuodenvaihteessa tilanne kääntyi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n tappioksi toisin päin.

- Syitä Varsinais-Suomen korkeaan levinneisyyteen saattaa olla kolme. Ensiksikin tauti on alkanut levitä muualle Suomeen etelästä. Toiseksi bakteeria on testattu täällä muuta maata enemmän. Kolmas epäily on, että antibioottien käytössä esiintyisi eroavaisuuksia, mutta tämä ei pidä paikkaansa, Peltonen sanoo.

Ulostesiirto ainut pätevä

Bakteeriin on olemassa kaksi suun kautta otettavaa lääkettä, jotka eivät imeydy suolesta ulos. Jos potilaalla on esimerkiksi suolitukos, lääke annetaan joko mahaletkulla, peräaukon kautta tai suoraan suoneen.

- Jos kyseessä on erityisen ärhäkkä tapaus, paksusuoli leikataan kokonaan pois ja potilaalle tehdään avanne. Yksi keino on suorittaa ulostesiirto. Tällöin suoli tyhjennetään, ja luovuttajalta saatu ulostelaimennus ruiskutetaan potilaan paksusuolen peräpäähän. Tämä on vuosia vanha perinne, jota Tyksissä on aikaisemmin tehty kaksi kertaa, Peltonen kertoo.

Helsingissä clostridium difficilen hypervirulenttiin kantaan ulostesiirtoja on tehty tähän mennessä kaikkiaan viisi, jotka kaikki onnistuivat. Porissa noin viidestä siirrosta yksi epäonnistui, eli bakteeria ei saatu häädetyksi paksusuolesta.

Turun kaupunginsairaalan kolmesta siirrosta niin ikään yksi epäonnistui.

- Ainut pätevä keino sairauden hoitoon on juuri ulostesiirto. 267 potilasta on kuitenkin liian suuri määrä tähän hoitomuotoon. Siirrettävä uloste täytyy testata, jotta siinä ei ole parasiitteja, matoja, A-, B- tai C-hepatiittia tai HI-virusta, Peltonen toteaa.

Ei uusia tartuntaketjuja

Viime vuoden lopussa Tyksissä jaettiin valtakunnalliset ohjeet bakteeritartuntojen ja niiden ehkäisyn varalle. Bakteerin hoito ja torjunta ovat sairaaloille suuri rasite.

Ripuloivasta potilaasta on saman tien mahdotonta diagnosoida, onko kyseessä norovirus, clostridium difficile vai jokin muu tauti. Eristyshuoneen löytäminen usealle sadalle on työlästä, samoin huoneiden klooraaminen kahdesti päivässä.

- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on tehty kova työ torjuntatoimien eteen. Sitä mukaa, kun osastoilta on eristetty ripulipotilaat ja huoneet on kloorattu, bakteerista on selvitty. Nyt sairaaloiden osastotartunnat on saatu pysähtymään, eikä hoitolaitoksista ole enää löytynyt tartuntaketjuja, Peltonen sanoo.

Julkaistu 17.7.2008 2:31:09

 

Julkaistu 25.4.2008 2:31:42

TS/Jori Liimatainen
Superbakteerien vastustamiseen tarvittavien uusien tehokkaiden antibioottien kehittämiseen sijoitetaan liian vähän, siksi on entistä tärkeämpää tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Usein tapahtuvan käsien pesun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, U.B. Lindström kirjoittaa.

TS/
U.B. Lindström.

Tuberkuloosi palannut uudessa, vaarallisemmassa muodossa

Ennaltaehkäisyä tehostettava superbakteerien torjunnassa

”Olemme nyt yhtä avuttomia täydellistä resistenssia osoittavan tuberkkelibakteerin suhteen kuin olimme ennen kuin antibiootit tulivat käyttöön.” Näin voimakkaasti ilmaisee itseään Maailman terveysjärjestö WHO:n tohtori Mario Raviglione.

Ikivanha sairaus, tuberkuloosi, jonka oletettiin siirtyneen historiaan, on palannut uudessa, paljon vaarallisemmassa muodossa. Uusi tub on tutkijoiden mukaan jo nyt suurempi terveyttämme uhkaava vaara kuin lintuinfluenssa ja sars yhdessä. Uutta muotoa sanotaan erittäin lääkeresistentiksi tubiksi (XDR). Se on jo leviämässä ympäri maailmaa.

Arviolta kolmasosa maapallon väestöstä on tubin kantajia, mutta se puhkeaa vain silloin kun ihmisen immuunijärjestelmä on heikentynyt, esimerkiksi vakavan sairauden tai aliravitsemuksen seurauksena. Ensimmäiset XDR-tapaukset havaittiinkin HIV-tartunnan saaneiden, köyhien ja siirtolaisryhmien keskuudessa. Mutta tämän päivän globaalimaailmassa voit lentokoneessa istuvalta naapuriltasi tietämättä saada tartunnan.

HIV-tartunnan saaneelle XDR merkitsee melkein aina varmaa kuolemaa, mutta myös HIV-vapaista XDR:n saaneista ihmisistä joka kolmas kuolee.

Pitkä hoito monilla antibiooteilla

Lääkäreitä huolestuttaa, että nyt leviämässä oleva tub on useille antibiooteille vastustuskykyinen. Tub on hyvin sitkeä, hitaasti kasvava bakteeri. Se hakeutuu immuunisoluihin, joiden pitäisi tuhota sen, mutta jotka eivät pysty siihen. Sairaan ihmisen tulisi siksi syödä lääkkeitä yhdeksän kuukautta jotta pääsisi bakteereista eroon.

Mutta käytettävät ensimmäisen puolustuslinjan antibiootit antavat samalla bakteereille runsaasti aikaa perinnöllisesti muuttua vastustuskykyisiksi lääkkeille. Estääkseen tämän aloitetaan hoito tavallisesti neljää eri antibioottia käyttäen ja jatketaan kahdella. Näin pyritään varmistamaan, että yhdelle antibiootille vastustuskykyä kehittäneisiin bakteereihin toinen tehoaa. Mutta jos potilaat, mikä on yleistä, eivät syökään kuuriaan loppuun todennäköisyys vastustuskykyisten bakteereiden kehittymiselle kasvaa.

Aina 1980-luvulta lähtien onkin havaittu yhä enemmän tapauksia, joissa tub-bakteerit ovat vastustuskykyisiä ensimmäisen linjan useita antibiootteja vastaan. Nyt on enää käytettävissä neljä eri antibioottiluokkaa ja nämä ovat paljon kalliimpia ja niitä on syötävä kaksi vuotta.

Hiljakkoin on myös havaittu toisen puolustuslinjan joitakin antibiootteja vastaan vastustuskykyisiä bakteereita ja jopa muutamia tapauksia, joissa bakteerit ovat vastustuskykyisiä kaikille käytössä oleville antibiooteille.

Eristetäänkö kantajat parantoloihin?

Kun ensimmäiset XDR-tapaukset todettiin, luultiin että ongelma rajoittuisi puutteellisen hygienian ja huonon antibioottikontrollin omaaviin maihin. Mutta nyt korkeankin hygieenisen tason maissa vastustuskykyisiä kantoja esiintyy.

Lääkärit ovat valtavien ongelmien edessä. Miten toimia tapauksissa, joissa potilaat eivät syö antibioottikuuriaan loppuun? Kuinka estää sairastuneita ihmisiä levittämästä bakteereita muihin? On esitetty, että eristettäisiin XDR-potilaat parantoloihin, kuten ennen tehtiin. Yhdysvalloissa on tubiin sairastunut mies eristetty sairaalaan, koska hän kieltäytyi antibioottilääkityksestä ja käyttämästä naamaria liikkuessaan ihmisten parissa.

WHO:n mielestä potilaita saisi kuitenkin vain ääritapauksissa pakkoeristää. On näet todennäköistä, että kun ihmisiä uhataan tällaisella, he jättävät hoitonsa kesken. Yhdysvalloissa ovat jo eräät tutkijat siirtyneet käyttämään aiempaa radikaalia menetelmää: he poistavat infektoitunutta keuhkokudosta tai jopa kokonaisen keuhkon.

Uusien antibioottien tarve on huutava, mutta valitettavasti lääkeyhtiöt eivät ole olleet halukkaita sijoittamaan rahaa tautiin, josta pääasiassa köyhät ihmiset kärsivät. Nyt on kuitenkin WHO:n, hallitusten ja rahoittajien yhteisessä projektissa kehitteillä yhdeksän uutta lääkettä. Ne tulevat yleiseen käyttöön vasta viiden vuoden kuluttua.

Superbakteerien luku kasvussa

Myös sairaiden hoito vaatisi lisää rahaa. WHO:n mukaan tarvittaisiin 650 miljoonaa dollaria vuosittain 1,5 miljoonan ihmisen hoitamiseksi, mutta tästä ei edes puolta ole saatu kerättyä.

Mutta tuberkkelibakteeri ei ole ainoa joka meitä uhkaa. Metisilliinille resistentti, niin sanottu sairaalabakteeri, Stafylokockus aureus (MRSA), on alkanut levitä ympäri maailmaa. Ja pahinta on, ettei se enää pysyttele sairaaloiden sisäpuolella vaan esiintyy melkein kaikkialla.

Se tunkeutuu ruoansulatuskanavaan ja nenään ja löytyy iholtamme. Infektion saanut kärsii yskästä, korvakivusta ja kuumeesta ja voi muutamassa päivässä kuolla. Silloinkin, kun ihmiset tulevat nopeasti hyvät valmiudet omaavaan sairaalaan, kuolleisuus on 50 prosentin tasoa.

Tästä kehityksestä monet tutkijat ovat kauan varoittaneet. Vähitellen bakteerit ovat kehittäneet vastustuskykyä useimpia antibiootteja vastaan. Nämä geenit siirtyvät nyt helposti toisesta bakteerilajista toiseen, mikä vaikeuttaa hoitoa. Mitä yleisempää antibioottien käyttö on sitä helpommin vastustuskykyä syntyy. On siis yhteiskunnan edun mukaista, että lääkärit kirjoittavat mahdollisimman vähän antibioottireseptejä.

Sama ongelma on eläinlääketieteessä, jota vielä pahentaa ennaltaehkäisevästi rehussa eläimille annettujen antibioottien yleinen käyttö. Tämä lisää vastustuskyvyn kehittymistä ei ainoastaan eläimissä vaan myös ihmisissä.

Ennaltaehkäisyyn sijoitettava enemmän

Valitettavasti MRSA on jo levinnyt laajalti maailmassa ja jatkaa leviämistään. Bakteerin vastaisessa taistelussa lääkäreiden on nyt otettava käyttöön sellaisia antibiootteja, joita pitäisi käyttää vain viimeisimpänä keinona. Tällainen antibiootti on vanamysiini, mutta sitäkin vastaan esiintyy jo vastustuskykyä.

MRSA:n lisäksi on syntynyt muitakin niin sanottuja superbakteereita, esimerkiksi sellaisia, jotka aiheuttavat salmonellaa tai hengitys- ja virtsatietulehduksia. Lääkärit ovat siksi nyt pakotettuja käyttämään samanaikaisesti monia eri antibiootteja, mikä vuorostaan on antanut Clostridium difficile -nimiselle bakteerille jalansijaa.

Tämä bakteeri on jo kahta antibioottia lukuunottamatta vastustuskykyinen kaikkia lääkkeitä vastaan. Kyseinen bakteeri aiheuttaa muun muassa pahanlaatuista ripulia, joka voi tappaa. Aikaisemmin bakteeria tavattiin lähinnä vain iäkkäillä ihmisillä, mutta nyt myös nuorilla. Viisi prosenttia ihmisistä arvioidaan olevan Clostridium difficilen kantajia.

Näidenkin superbakteerien vastustamiseen tarvittavien uusien tehokkaiden antibioottien kehittämiseen sijoitetaan liian vähän, siksi on entistä tärkeämpää tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa.

Jotkut tutkijat ovat ehdottaneet, että sairaaloiden pitäisi testata kaikkia potilaita (jopa vierailijoita) superbakteerien löytämiseksi. Enemmän olisi tehtävä, jotta aikaisessa vaiheessa tunnistettaisiin ja estettäisiin superbakteerien kantajia levittämästä niitä laajalti. Yhteisten pyyhkeitten, partakoneterien ja voimisteluvälineiden käyttöä tulisi välttää. Usein tapahtuvan käsien pesun tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.

Taistelua superbakteereita vastaan ei ole vielä hävitty, mutta ellemme muuta tapojamme, huonosti voi käydä.

Kirjoittaja on kehitys- ja ympäristökysymyksiin erikoistunut professori.

U.B. LINDSTRÖM

Julkaistu 25.4.2008 2:31:42

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:
0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-04-25,104:140:536
137,1:0:0:0:0:0: 

Julkaistu 28.2.2008 17:22:28
Erityisen vaarallinen vanhuksille
Ärhäkkää suolistobakteeria löydetty Varsinais-Suomessa

HANNE YLI-PARKAS

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin laitoksista on löydetty runsaasti erityisen ärhäkkää, ripulia aiheuttavaa suolistobakteeria. Varsinkin vanhuksille vaarallista tartuntaa on paljastunut myös Uudenmaan ja Satakunnan alueilla. Noin kymmenen prosenttia tartunnan saaneista menehtyy, kertoo lääkintäneuvos Anni Virolainen-Julkunen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

- Muualla Suomessa on tavattu korkeintaan yksittäisiä tapauksia. Ongelma tässä bakteerissa on se, että kun potilaan kunto on muuten tavallista heikompi, bakteeri pääsee jylläämään. Mutta sitä vastaan on olemassa hoitolääkkeet, Virolainen-Julkunen muistuttaa.

Virolainen-Julkunen harmittelee, että bakteeri on hankala poistettava. Se muodostaa itiöitä ja pysyy pitkään pinnoilla.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä onkin tiivistetty sairaalahygieniaa. Muun muassa kloorilla siivoamista on laajennettu, selvittää infektiolääkäri Harri Marttila Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

- Bakteeria on löytynyt nyt useamman kuukauden aikana sekä erikoissairaanhoidon laitoksista että perusterveydenhuollon puolelta. Tapauksia on ollut sen verran merkittävästi, että ryhdyimme tutkimaan asiaa paremmin, Marttila kertoo.

”Sitä löytyy mitä osataan hakea”

Sekä Virolainen-Julkunen että Marttila muistuttavat, ettei Clostridium Difficile -bakteeri ole uusi tulokas.

- Sitä on esiintynyt aina silloin tällöin ja asiaa on pidetty suht normaalina. Mutta viime lokakuussa löytyi kanta, joka tuottaa kymmenkertaisen määrän toksiinia, eli se on erityisen ärhäkkä. Siitä lähtien se on ollut erityisen tarkkailun alla, ja sitähän löytyy mitä osataan hakea, Virolainen-Julkunen tiivistää.

Hänen mukaansa on hyvin todennäköistä, että Clostridium Difficilen aiheuttamia ripulitapauksia on ollut myös ennen viime syksyä, mutta niitä ei ole diagnosoitu juuri sen aiheuttamiksi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin muutama viikko sitten käyttöön lisämenetelmiä, joilla selvitetään viikossa, mitä kantaa bakteeri on.

- Aikaisemmin tuloksen saanti kesti kolmesta neljään viikkoa. Nyt Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tarkistetaan kaikki löydetyt Clostridium Difficile -tapaukset, että ovatko ne tätä uutta kantaa. Selvitämme siis sen tarkan osuuden ja levinneisyyden. Tehostettua mikrobiologista diagnostiikkaa, Marttila toteaa.

Julkaistu 28.2.2008 17:22:28