SAIRAALAINFEKTIOT OVAT KANSANTERVEYDEN UHKA
Sairaalainfektioilla tarkoitetaan infektioita, jotka il­maantuvat terveydehuollon laitoksessa tai liittyvät ter­veydenhuollon laitoksessa tehtyyn toimenpiteeseen. 1.Sairaalainfektiot aiheuttavat vuosittain Suomessa ar­violta 46 000 ylimääräistä sairaalajaksoa ja noin 1400 potilaan kuolemantapauksessa sairaalainfektio on pää­asiallisena kuolinsyynä.2. Infektiolääkäri Pekka Kujalan mukaan sairaalainfektiot aiheuttavat jopa 360 000 yli­määräistä hoitopäivää, joiden aiheuttamat kulut nou­sevat yli 200 miljoonaan euroon vuositasolla. 3. Viime vuosina erityisiksi huolenaiheiksi ovat nousseet muun muassa kaksi mikrobia: tavallisille antibiooteille vas­tustuskykyinen stafylokokkibakteeri MRSA ja pahaa ripulia aiheuttava suolistobakteeri Clostridium dif.cile. Molempia tartuntoja ilmoitettiin sairaanhoitopiireistä viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.
SAIRAALAHYGIENIALLA TORJUTAAN INFEKTIOITA
Arviolta jopa kolmannes sairaalainfektioista olisi eh­käistävissä sairaalahygieniaa tehostamalla. Sairaalahy­gienian toteutumiseen vaikuttavat asenteet, sosiaaliset normit ja sosiaalinen paine, kontrolli, ymmärrys, tie-dot ja uskomukset. Muiden työntekijöiden, ammat­tiryhmien ja esimiesten toiminta ja työkuormitus vai­kuttavat niin ikään sairaalahygienian toteutumiseen. Pelkkä sairaalahygieniaa koskevan tiedon levittäminen ei vielä riitä, vaan lisäksi tarvitaan myös muutos moti­vaatiossa ja käyttäytymisessä. Tämän vuoksi on arvel­tu, että sairaalainfektioiden esiintymiseen vaikuttaisi myös henkilöstön työstressi, yhteistoiminnan laatu ja johtaminen työyksiköissä, mutta tutkimustietoa asias­ta ei juurikaan ole ollut.
TUTKIMUKSESSA MUKANA KAIKKI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN SAIRAALAT
Työterveyslaitos toteutti Varsinais-Suomen sairaanhoi­topiirin kuudessa sairaalassa keväällä 2004 Sairaala­henkilöstön hyvinvointi -kyselyn, jossa henkilöstö arvi­oi työolojaan, stressiä, yhteistoimintaa ja johtamista. Vuodeosastojen, lukuun ottamatta psykiatrian osasto­ja, tulokset yhdistettiin TYKSin Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön samaan aikaan tekemään sai­raalainfektioiden prevalenssitutkimukseen, joka perus­tui 1092 potilaan rekisteriaineistoon.4 Infektiotilanne kartoitettiin kultakin osastolta yhden päivän aikana. Lisäksi tietoa oli kerätty useista potilaan infektioriskiin liittyvistä tekijöistä, kuten perussairaudesta, leikkaus­statuksesta, iästä ja invasiivisten toimenpiteiden mää­rästä.
HENKILÖSTÖN STRESSI, YHTEISTOIMINNAN ONGELMAT JA PIDENTYNEET TYÖPÄIVÄT YHTEYDESSÄ INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYTEEN
99 potilaalla (9 %) todettiin sairaalassa saatu infektio. Yleisimmät infektiotyypit olivat keuhkokuume (24 tapausta), haavainfektio (21 tapausta), virtsatieinfek­tio (17 tapausta) ja sepsis (16 tapausta). Henkilöstön kokema korkea työstressi oli yhteydessä 2,5-kertaiseen sairaalainfektion esiintymistodennäköisyyteen, heikko luottamus työntekijöiden kesken 2,4-kertaiseen, epä­oikeudenmukaisuuden kokemus työnjaossa 1,8-ker­taiseen ja yhteistoiminnan ongelmat esimiesten välillä 2,5-kertaiseen potilaan infektiotodennäköisyyteen. Lisäksi osastoilla, joissa henkilöstö teki keskimääräistä pidempää työpäivää, infektion todennäköisyys poti­laalla oli 2,7-kertainen. Analyyseissä oli huomioitu muut potilaaseen ja osastoon liittyvät riskitekijät.
Tutkimus siis osoittaa, että sairaalainfektiot ja osaston työolot ovat yhteydessä toisiinsa. Työstressin ja potilaiden infektioiden välinen yhteys voi muun muassa heijastaa sairaaloissa jo vuosia jatkunutta hoi­tajapulaa; kiire ja pidentyneet työpäivät ovat omiaan heikentämään myös sairaalahygienian toteutumista. Kansainväliset tutkimukset ovat myös osoittaneet, että osastojen potilaskuormitus lisää sairaalainfektioiden määrää.5 Henkilökunnan stressin ja sairaalainfekti­oiden esiintymisen välinen yhteys voi siten heijastaa
myös osaston ylikuormitusta, ts. ylipaikoilla hoidettu­jen potilaiden suurta määrää.
Henkilöstön yhteistoiminnan ongelmat ja kes­kinäinen luottamuspula puolestaan voivat viitata laajempaan ongelmaan, jossa tiedonkulku ei toimi eivätkä yksikön esimiehet ja työntekijät ole tarpeeksi sitoutuneet noudattamaan sairaalahygieniaa koskevia suosituksia. Myös uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen saattaa takkuilla. On kuitenkin muistettava, että myös yhteistoiminnan ongelmat ja huono työilmapiiri voivat johtua henkilöstö- ja resurs­sipulasta. Resurssit pitäisi saada kuntoon ja työmäärä kohtuulliseksi.
Tämän tutkimuksen perusteella emme voi kuiten­kaan varmuudella päätellä, aiheuttavatko henkilöstön stressi, yhteistoiminnan ongelmat ja pidentyneet työ­päivät infektioita vai infektiot stressiä, yhteistoimin­nan ongelmia ja pidentyneitä työpäiviä. Tutkimus joka tapauksessa antaa viitteitä siitä, että sekä sairaalainfek­tioiden torjuntaan että henkilöstön hyvinvoinnin ke­hittämiseen olisi syytä satsata.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan laitokset ja virastot ovat olleet viime aikoina myllerryksessä. Neljästä virastosta kehkeytyi vuodenvaihteessa kaksi uutta: Stakes ja KTL yhdistyivät Terveyden ja hyvin­voinnin laitokseksi (THL) ja STTV ja TEO Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoksi (Valvira).