MAHTIBAKTEERI
Mari Heikkilä, 30.4.2009 klo 11:02C. difficile 027 levisi Suomeen
Kohuttua toksiinin supertuottajakantaa C. difficile 027 on löydetty Suomessa jo kahdeksasta sairaanhoitopiiristä: Hus, Varsinais-Suomi, Kymenlaakso, Satakunta, Etelä-Karjala, Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Keski-Pohjanmaa.
Bakteerista tehtiin ensimmäinen havainto Husissa lokakuussa 2007. Kanta löytyi kolmelta ihmiseltä, jotka kaikki kuolivat.
– Nyt 027-kantaa on THL:ssa tutkituista kannoista kolmannes. Vakavia tautitapauksia aiheuttavat kuitenkin myös muut kannat, muistuttaa ylilääkäri Anni Virolainen-Julkunen.
Suomesta on löytynyt yli 70 erilaista C. difficile -kantatyyppiä. Vuodessa on löytynyt useita kansainvälisesti tunnettuja kantatyyppejä, kuten 023, 045, 126 ja 078, jotka saattavat olla toksiinin supertuottajia.
Suoli sekaisin ympäri Suomen
Toksiinia tuottavat C. difficile -tartunnat vuonna 2008 / 100 000 asukasta.
Toksiinia tuottavat C. difficile -tartunnat vuonna 2008 / 100 000 asukasta.
Toksiineja tuottava Clostridium difficile on vakavin leviävä infektiotauti Suomen sairaaloissa ja laitoksissa. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin tehtiin toksiinia tuottavasta bakteerista yli 8 000 ilmoitusta. Sama tahti on jatkunut tänä vuonna.
– Kuolemantapauksia on kuukausittain. Selvitämme parhaillaan, liittyykö viime aikoina löytyneisiin uusiin toksiinin supertuottajakantoihin lisäkuolleisuutta, Virolainen-Julkunen kertoo.
Pääosa sairastuneista on vanhuksia, puolet 75 vuotta täyttäneitä. Ikävakioitu kuolleisuus lähes kaksinkertaistui vuosina 1998–2004.
C. difficile -tapausten ilmaantuvuudessa oli suuria alueellisia eroja. Sataatuhatta asukasta kohti tapauksia oli 57–189. Eniten tapauksia oli Lapin, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä.
Vaikka kaikista sairaanhoitopiireistä ilmoitettiin toksiinipositiivisia C. difficile -löydöksiä, vain 13 lähetti kantoja genotyypitykseen.
– Osa sairaanhoitopiireistä ei lähetä näytteitä lainkaan, Virolainen-Julkunen harmittelee.
WHO:N TEEMAPÄIVÄ 5.5.2011Mari Heikkilä, 12:54
|
VASTUSTUSKYKYISET BAKTEERITKati Haapakoski, 7.4.2011, klo 13:53Superbakteerit ovat ujuttautuneetEurooppaanAntibiooteille vastustuskykyisten bakteerien eli niin sanottujen superbakteerien määrä on kasvanut hurjaksi ja heikentää mahdollisuuksia taistella niitä vastaan nykyisin lääkkein, Euroopan terveysviranomaiset varottavat. Vuosittain EU:ssa kuolee yli 25 000 ihmistä bakteerien aiheuttamiin infektioihin, joihin antiobiootit eivät enää tehoa. Maailman Terveysjärjestön WHO:n mukaan tilanne on kriittinen. WHO:n mukaan voimien yhdistäminen uusien lääkkeiden kehittämiseksi on välittämätöntä. WHO:n pahimmassa ennusteessa superbakteeri leviää maailmanlaajuisesti. Yksi esimerkki on New Delhi, NDM-1, jota taannoin löydettiin brittiläisiltä potilailta. He olivat tuoneet bakteerin Intiasta ja Pakistanista, jossa he olivat olleet sairaanhoidossa ja kauneuskirurgien käsittelyssä. WHO:n huolta lisää se, että NDM-1 on vastustuskykyinen voimakkaimmillekin antibiooteille. Tähän mennessä Britanniassa on tilastoitu 70 tapausta. WHO kehottaa varomaan esimerkiksi antibioottien turhaa käyttöä. Niiden teho heikkenee, koska monet bakteerit kehittävät nvastustuskykyä. Suomessa bakteeritilanne on kohtullinenSuomessa vastustuskykyisiä bakteereita on seurattu yli 20 vuotta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. THL.n mukaan tilanne on Suomessa kohtuullisen hyvä, koska bakteerien leviämistä pyritään torjumaan meillä tehokkaasti. Suolistobakteereista Escherichia coli ja Klebsiella pneumoniae ovat yleisiä virtsatieinfektioiden aiheuttajia. ESBL-entsyymejä tuottavat E. coli- ja Klebsiella-bakteerit ovat vastustuskykyisiä tärkeimmälle antibioottiryhmälle beetalaktaameille. Näiden ESBL-bakteerien lisääntyminen huolestuttaa myös Suomessa. Niitä löydettiin vuonna 2010 yli 2 500 henkilöltä. Toinen huolenaihe on tehokkaimpia beetalaktaamiantibiootteja, karbapeneemejä, hajottavia entsyymejä tuottavien bakteerien löytäminen Suomesta kesällä 2009. Niitä eristettiin vuonna 2010 yhteensä 33. Lähes kaikki näistä bakteereista on toistaiseksi löydetty Suomeen ulkomailta siirretyiltä tai siellä sairaalahoitoa saaneilta potilailta. Metisilliiniresistentin S.aureus- eli MRSA-tapausten määrä väheni vuonna 2009. MRSA-bakteeri on erityisen huolestuttava silloin, kun se löytyy sairaalahoidossa olevalta potilaalta. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin vuonna 2010 vähän yli 1 200 MRSA-tapausta, mikä on saman verran kuin vuonna 2009. Erot eri sairaanhoitopiirien välillä ovat kuitenkin suuria.
Muualla Talentumin verkostossaMRSA-superbakteeria vastaan löytyi universaali vasta-aineAntibiootit verolle Superbakteeria löytyi Suomesta jo viime kesänä Tutkijat pelkäävät superbakteerin leviävän THL kannustaa antibioottikuriin epidemia-aikana http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto /superbakteerit+ovat+ujuttautuneet+eurooppaan/a607303 |
|
Suolistobakteeri Clostridium difficile iskee yhä useammin myös lapsiin.Archives of Pediatrics and Adolescent Medicinessa julkaistun tutkimuksen mukaan C. difficile -infektioiden määrä nousi Yhdysvalloissa 15 prosenttia vuodesta 1997 vuoteen 2006 sairaalahoidossa olevilla lapsilla. C. difficile -infektio lisäsi lasten kuoleman ja kolektomian riskiä ja pidensi huomattavasti sairaalassaoloaikaa. Infektiot olivat yleisempiä yksityisen kuin julkisen terveydenhuollon piirissä olevilla lapsilla. Syynä oli tutkijoiden mukaan se, että yksityispuolella lapset saivat antibiootteja herkemmin esimerkiksi korvatulehduksiin. Mustat lapset eivät saaneet C. difficileä yhtä helposti kuin valkoiset mutta kuolivat siihen todennäköisemmin. – Näihin riskitekijöihin pitäisi kaivautua tarkemmin ja selvittää, minkä antibioottien käyttö vaikuttaa eniten infektioriskiin, sanoo pediatrian apulaisprofessori Cade Nylund Health Blogille. Suomessa lapsilla on ollut THL:n ylilääkäri Anni Virolainen-Julkusenmukaan vain yksittäisiä tartuntoja. Yli puolet tapauksista on edelleen yli 75-vuotiailla. – Suurimmat riskitekijät ovat Suomessa kuten Yhdysvalloissakin ikä, antibioottien käyttö ja laitoshoito. Tartuntojen määrä on vähentynyt lähes kolmanneksella vuodesta 2008, jolloin KTL aloitti C. difficilen tilastoinnin. Vuonna 2008 C. difficile -tartuntoja tilastoitiin 6 301 ja viime vuonna 4 414. – Sairaanhoitopiirikohtaiset erot ovat kuitenkin edelleen suuret, vaikka torjuntatoimet ja diagnostiikka ovatkin tehostuneet. Myös kohutut toksiinin supertuottajakannat ovat vähentyneet Suomessa. Vuonna 2008 ribotyypitetyistä kannoista 39 prosenttia oli 027-kantoja. Viime vuonna niitä oli THL:ssä tyypitetyistä löydöksistä enää reilu kymmenesosa. C. Difficile on edelleen MRSA:n rinnalla vakavin leviävä infektiotauti Suomen sairaaloissa. Vertailevan tiedon saaminen esimerkiksi Euroopan tasolla on vaikeaa, koska diagnostiikka ja seuranta vaihtelevat hyvin paljon eri maiden välillä. – Tänä vuonna aloitetaan Euroopan tautivirasto ECDC:n tuella diagnostiikan ja seurannan kartoitus sekä menetelmien standardointi kaikissa Euroopan maissa. |
ONGELMA TIEDOSSAMinna Pihlava, 12.8.2010 klo 12:01Superbakteeria löytyi Suomesta jo viime kesänäYlilääkäri Antti Hakanen ei ole yllättynyt nyt nousseesta superbakteerikohusta. Hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mikrobilääkeresistenssiyksikössä Turussa. Karbapeneeniresistenttejä bakteerikantoja, joista nyt julkisuuteen noussut uusi, NDM-entsyymiä tuottava superbakteeri on yksi, on tunnettu lähes koko 2000-luvun. Kyseessä ei ole yksi bakteerityyppi, vaan bakteerin geeneissä kulkeva ominaisuus, joka pystyy siirtymään eri suolistobakteerilajeihin. Karbapeneenit ovat laajimmin vaikuttavia tunnettuja antibiootteja. Jos ne eivät tehoa, muutkaan antibiootit kuten penisilliinit tai kefalosporiinit eivät auta. Suomessa ensimmäinen karbapenemaasia eli KPC-entsyymiä tuottava suolistobakteerin kantaja löytyi viime kesänä. Tapauksesta on kirjoitettu muun muassa THL:n julkaisemassa Tesso-lehdessä. Yhteensä niitä on Hakasen mukaan löytynyt kourallinen. Suomen sisäistä leviämistä ei ole tapahtunut. – Tilanne on tältä osin hallinnassa, Hakanen sanoo. KPC tai NDM eivät useimmissa kantajissa aiheuta käytännössä mitään vaikutuksia. Jos bakteeri aiheuttaa tulehduksen ja sitä kautta verenmyrkytyksen, siihen ei välttämättä ole mitään hoitokeinoa. Tämän vuoksi KPC ja muut karbapeneemiresistentit suolistobakteerit ovat erittäin merkittävä terveysuhka. Ainoa keino torjua näitä bakteereja on rajata niiden leviäminen. Skarppauksen paikka MRSA-bakteerin vuoksi terveydenhuoltoon on luotu toimintatavat sairaalabakteeria varten. Hakasen mukaan toimintatapoja ei ole nyt tarpeen kokonaan muuttaa, mutta terveydenhuollon henkilöstön pitää nyt olla entistä huolellisempi. Erityisesti KPC:n mahdollisuus tulee ottaa huomioon ulkomaisista sairaaloista tulevissa potilassiirroissa. – MRSA-bakteeri on SM-sarjaa, mutta KPC:ssa on kyse MM-sarjasta, Hakanen vertaa. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article486008.ece?v=t |
KOLESTEROLI LASKUUNMinna Pihlava, 10.5.2010 klo 8:52Lääkäritkin suosittelevat funktionaalisia elintarvikkeitaFunktionaaliset elintarvikkeet ovat löytäneet tiensä lääkärin työhön. Potilas saattaa saada suosituksen käyttää kolesterolia alentavaa leivänpäällystä tai vatsan toimintaa tasoittavaa maitohappobakteerijugurttia. – Suosittelen kolesterolia alentavia tuotteita ruokavalion lisäksi potilaille, joilla en aloita lääkitystä, mutta joiden lievästi kohollaan oleva kolesteroli kaipaa hienosäätöä, kertoo työterveyslääkäri Sari Ahopelto Kirkkonummen Terveystalosta. Potilaat osaavat myös kysyä tuotteista. – Lääkärinä voin suhteuttaa Benecolista saatavan hyödyn juuri tälle potilaalle, kliinisenä opettajana Helsingin yliopistossa ja terveyskeskuslääkärinä Espoossa työskentelevä Helena Karppinen sanoo. FUNKTIONAALINEN ELINTARVIKETerveydelle myönteisiä vaikutuksia, jotka on osoitettu kliinisin kokein. Terveysvaikutteisuutta haetaan muista elintarvikkeiden bioaktiivisiksi kutsutuista ainesosista kuin jo aikaisemmin terveydelle välttämättömiksi todetuista vitamiineista, hivenaineista ja muista ravintoaineista. Jokapäiväiseen ruokavalioon kuuluvia elintarvikkeita, esimerkiksi maitohappobakteereita sisältäviä jogurtteja, kasvisteroleilla rikastettuja margariineja tai vaikkapa ksylitolipurkka. Tärkeintä on näyttöErikoissairaanhoidon vastaanotolla funktionaaliset elintarvikkeet tulevat harvemmin puheeksi. Hyksin gastroenterologian klinikan ylilääkärin Martti Färkkilän mukaan hänen vastaanotollaan niistä ei juuri keskustella. Kliinisen ravitsemustieteen professori, sisätautilääkäri Helena Gylling Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että hänen kliininen työnsä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa painottuu liikalihavien hoitoon. Kolesterolia alentavat tuotteet voivat heillä olla osa kolmiportaista kolesterolin alennushoitoa. Ensimmäinen porras on ruokavalio, toinen kasvistanolia tai -sterolia sisältävän margariinin käyttö. Kolmas porras on lääkkeet edellisten lisäksi, jolloin tarvittava lääkeannos jää usein pienemmäksi kuin ilman edeltäviä portaita. Gylling opettaa viidennen vuosikurssin lääkäriopiskelijoille ravitsemusasioita. Opiskelijoita kiinnostaa, mitä erilaisista tuotteista kyseleville potilaille pitää sanoa. Heille Gylling sanoo, että kaikenlaisten sensaatiouutisten keskelläkin tärkeintä on tieteellinen näyttö. Lääkäri antaa ruokaneuvojaMoni lääkäri antaa potilaalle tavallisiin elintarvikkeisiin liittyviä neuvoja. Niin tekee myös Helena Karppinen. – Olen koko urani ajan kehottanut äitejä ripsauttamaan puolukkaa vauvan sammaskielelle ihan niin kuin äitini on opettanut, käyttämään luumuja tai siemenvalmisteita ummetuksen hoitoon, juomaan karpalomehua toistuvien virtsatietulehdusten takia tai vaihtamaan suolan Pansuolaan verenpaineen noustessa, Karppinen sanoo. Tavallinen ruoka ei Helena Gyllingin mukaan ole määritelmällisesti funktionaalista eikä esimerkiksi pelkkä laksatiivinen vaikutus tee elintarvikkeesta funktionaalista. Esimerkiksi luumuista puuttuu järjestelmällinen tutkimusnäyttö. Ei tiedetä, tarvitaanko yksi vai viisi luumua vaikutuksen aikaansaamiseksi. Monet ummetukseen suositellut elintarvikkeet sisältävät kuitua. Kuitu puolestaan kuuluu normaaliin päivittäiseen ravitsemussuositukseen ilman erityistä funktionaalisuuden leimaa. – Funktionaaliset elintarvikkeet tulevat sitten suositusten päälle, jos jotain on vialla, Gylling sanoo. Suomessa funktionaalisiksi eli terveysvaikutteisiksi elintarvikkeiksi katsotaan probioottisia maitohappobakteereja sisältävät hapanmaitotuotteet, ksylitolipurukumi, kasvistanolia tai -sterolia sisältävä margariini sekä peptidejä sisältävät maitotuotteet. EU:n kanta eri funktionaalisiin elintarvikkeisiin on vasta muodostumassa. Ensimmäisenä terveysväittämäluvan ovat viime vuonna saaneet kolesterolia alentavat kasvistanolit ja -sterolit. Hyvä lääke auttaa paremminSuositukset pitää soveltaa potilaan tilanteeseen. Kaikki eivät esimerkiksi mielellään laita rahaa kalliisiin funktionaalisiin tuotteisiin. – Mieluummin kirjoitan halvan ja tehokkaan reseptin ja suosittelen lisäksi miettimään ravitsemuksellisia tekijöitä, jos taloudellinen tilanne saattaa rajoittaa hoidon toteutusta, Karppinen kuvaa. Osa kansalaisista tarvitsee Karppisen kokemuksen mukaan muutenkin käytännön neuvoja, koska he ovat vieraantuneet tervejärkisestä suomalaisesta ravinnosta. Sari Ahopelto ei suosittele laittamaan rahaa esimerkiksi kolesterolia alentaviin margariineihin, jos potilas aloittaa lääkityksen. Toisaalta hänen kokemuksensa perusteella moni ei mielellään aloita lääkitystä. Kynnys funktionaalisen elintarvikkeen kokeiluun on pienempi. Muualla Talentumin verkostossaSämpylä saa lipan ja kaurapuuro hiilijalanjäljenProbioottiyhdistelmä auttaa ummetukseen Probiootit estävät hampaiden reikiintymistä Tiivistettyä ruokatietoa Kasvistanolit tehokkaampia runsaasti käytettyinä http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article403681.ece |
BAKTEERIEN VASTUSTUSKYKY KASVAAErpo Pakkala, 9:59Mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä lisääntyyMikrobilääkkeitä käytetään eläimillä kiihtyvään tahtiin, mikä lisää antibioottiresistenssiä niin eläimillä kuin ihmisilläkin. 2000-luvulla lääkkeiden kokonaiskulutus oli alimmillaan noin 13 000 kg vuodessa. Vuonna 2008 niitä käytettiin jo 17 000 kg. Kasvun taustalla on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan sekä injektiovalmisteiden että erityisesti suun kautta annettavien, ryhmälääkityksiin käyttävien mikrobilääkkeiden käytön lisääntyminen. Vuoteen 2007 verrattuna eniten on lisääntynyt suun kautta annettavien tetrasykliinien käyttö. Niiden kulutus on kaksinkertaistunut 1200 kg:sta 2400 kg:aan. Myös suun kautta annettavia sulfonamideja ja makrolideja on käytetty enemmän kuin ennen. Ryhmälääkintään käytettyjen mikrobilääkkeiden osuus onkin noussut 30 prosenttiin kokonaiskulutuksesta, kun se vuosina 2006–2007 oli noin 20 prosenttia. Eläimille eniten käytetty mikrobilääke on edelleen injektiona annettava penisilliini. Sen osuus kaikista mikrobilääkkeistä vuonna 2008 oli 44 prosenttia (7 500 kg). Seuraavaksi käytetyimpiä olivat suun kautta annettavat sulfonamidit (2 500 kg, 15 prosenttia) ja suun kautta annettavat tetrasykliinit (2 400 kg, 14 prosenttia). Fluorokinolonien kokonaiskulutus on pysynyt maltillisena (90 kg, alle 1 prosentti). Muualla Talentumin verkostossaKilpirauhaslääkkeen saatavuudessa ongelmiaEU: Uusien antibioottien kehittelyllä kiire Pohjoismaat käyttävät antibiootteja eri tavoin Ruotsalaislääkärit määräsivät turhia antibiootteja Älypilleri tuikkaa lääkkeen suoleen http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article346581.ece |
PROBIOOTIT JA SUUN TERVEYSErpo Pakkala, 27.11.2009, 12:36Probiootit estävät hampaiden reikiintymistäProbiootit edistävät myös suun terveyttä, mutta eri probioottibakteerikantojen vaikutuksilla on suuria eroja. Tämä käy ilmi FM Anna Haukiojan väitöstutkimuksesta. Haukioja tutki probioottien kykyä asettua suuhun hampaan pintaa kuvaavassa laboratoriomallissa. Hän havaitsi, että eri probioottikannat tarttuivat hyvin erilaisilla tehokkuuksilla. Parhaiten tarttuvat probiootit estivät hampaiden reikiintymistä aiheuttavan Streptococcus mutans -bakteerin tarttumisen siihen. Lisäksi probioottibakteerit muokkasivat sylkipellikkeliä niin, että Streptococcus mutansin tarttuminen siihen väheni. – Toisaalta laktobasillit ja bifidobakteerit eli ne bakteerilajit, joita kaupallisesti käytetyt probiootit ovat - liitetään usein hampaiden reikiintymiseen. Tässäkin työssä havaittiin, että laktobasillit ja bifidobakteerit tuottavat aktiivisesti happoja erilaisista sokereista, eli ne voivat osallistua bakteerien aiheuttaman happohyökkäyksen muodostumiseen, Haukioja sanoo. Probiooteilla voi olla antimikrobisia ominaisuuksiaHaukioja havaitsi myös, että syljessä oleva antimikrobinen peroksidaasisysteemi pystyi vähentämään joidenkin probioottibakteerien haitallista hapontuottoa. – Probiooteilla voi olla myös suun oloissa antimikrobisia ominaisuuksia. On mahdollista, että probiootit yhdessä syljen kanssa estävät haitallisten bakteerien kasvua. Bakteerit ja virukset voivat levitä ihmisestä toiseen syljen välityksellä, esimerkiksi pisaratartuntana. Jos probioottibakteerit tehostavat merkittävästi syljen suojaavia ominaisuuksia, niin suussa olevilla probioottibakteereilla voi olla vaikutusta suun lisäksi myös muuhun terveyteen, Haukioja toteaa. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article352104.ece |
TIUKKA TARKASTUSHarri Junttila, 27.8.2009 klo 10:19Kuntoutus kompuroi SuomessaKuntoutus ei ole parhaalla mahdollisella tolalla Suomessa. Lääkinnällistä kuntoutusta ei ole aina tarjolla riittävästi ja oikea-aikaisesti, selviää Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä. Kuntoutuksen asema ei ole riittävän vahva, jotta siihen asetetut tavoitteet voitaisiin tavoittaa. VTV:n mukaan parannettavaa on monella eri osa-alueella.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article322411.ece |
SAIRASTUMINENKatja Palhus, 26.6.2009 klo 11:30Vertaistuki täydentää julkisia palvelujaVaikean parantumattoman sairauden alkuoireet ja diagnoosi ovat monelle järkytys. Vertaistuki on monelle ainoa ja korvaamattomana pidetty tuen lähde. Merkitykseltään vertaistuki koetaan julkisia palveluja täydentäväksi, selviää YL Irja Mikkosen väitöstutkimuksesta. Tuki on tarpeen kun elämä järkkyyVammautuvasti sairaiden henkilöiden toimintakyky heikkenee ja elämäntilanne muuttuu ratkaisevasti. Useiden sairastuneiden pitää luopua työstä ja heidän sosiaaliset suhteensa kapenevat. Monet sairastuneet joutuvat myös turvautumaan apuvälineisiin ja laitteisiin ja luopumaan osasta normaalia jokapäiväisen elämän toimintoja ja osasta omaa kehoaan. Suomalaisessa tukiviidakossa vertaistuki koetaan tietolähteenä, suojana, turvan tuojana ja julkisen toiminnan tukijana sekä järjestelmien oikeudenmukaisuutta lisäävänä. Vertaistuki syntyy keskinäisessä vuorovaikutuksessa toisten samaa kokevien kanssa. Vertaistuen kysyntä kasvaaSairastuneen vertaistuella voidaan perustellusti arvioida olevan kasvava kysyntä julkisen sosiaaliturvan ja terveyspalvelujen rakennemuutoksessa, kuntarakenteen uudistuksissa ja taloudellisen laman aikana. Vertaistuki ei asetu julkisten tulonsiirto- ja palvelujärjestelmien vaihtoehdoksi. Tuki on niiden rinnalla toimiva yhteistyötaho. Vertaistuki on kuin mikä tahansa tuki, mutta se ei vielä ole sosiaaliturvan piirissä. Julkisten tulonsiirtojen ja palvelujen tarve saattavat vähentyä vertaistuen ansiosta ainakin eräissä sairausryhmissä. Vertaistuki voikin osaltaan vähentää merkittävästi julkisten palvelujen käyttöä.
Vertaistukea muodostuu usein sinne, minne muut tuet eivät ulotu.
Ammattiauttajien ja vertaistuen yhteys tiiviimmäksiVertaistukitoiminnan ja ammattiauttajien yhteistyötä haluttaisiin kuitenkin kehittää. Ammattiauttajien toivottiin esimerkiksi parantavan vertaistuesta tiedottamista, mutta heitä ei yleensä haluta pitää vertaisina. Vertaistuen asemoiminen tukien ja palvelujen joukkoon on tulevaisuuden haasteellinen kehittämistehtävä; vertaistuessa on kysymys kokemuksesta, yhteisöllisestä toiminnasta ja tunteiden vaihdosta. Toiminnan omaehtoisuuden ja moninaisuuden vuoksi myös sen toteuttamismuotojen on tarpeen sallia vaihdella. Tunne-, kunto- ja tietoryhmät tukenaVäitöskirjassa arvioidaan somaattisia sairauksia sairastavien vertaistukitoimintaa Suomessa yhtenä sairastuneen tarpeisiin vastaavana tekijänä ja hyvinvointipoliittisena resurssina vertaistukeen osallistuvan henkilön näkökulmasta ja hänen kokemusmaailmansa kautta. Tutkimuksen empiirisen osan kohteena on kolme sairastuneiden vertaistukiryhmittymää, joiden jäsenet ovat osallistuneet vertaistoimintaan aktiivisesti viime vuosien aikana. Näitä ryhmiä kutsutaan tutkimuksessa Tunneryhmittymäksi, joka sisältää ALS:ia ja Parkinsonin tautia sairastavien toimintaa; Kunto-ryhmittymäksi, joka sisältää sydän – ja osteoporoosia sairastavien vertaistoimintaa sekä Tieto-ryhmittymäksi, jossa ovat mukana keliakiaa – ja rintasyöpää sairastavien vertaistukitoiminnot. Tutkimusaineistona haastattelut ja havainnotTutkimuksessa on lisäksi kerätty vastaavat aineistot sairastuneiden läheisiltä (puolisoilta) ja ryhmien vetäjiltä. Aineisto käsittää sairastuneiden ja läheisten avokyselyjen ja haastattelujen lisäksi läheisten kirjalliset kertomukset ja kirjallisuuden sekä havaintoihin perustuvat tiedot ryhmistä, matkoilta ja erilaisista tapahtumista. Tutkittavan vertaistoiminnan muotoina ovat olleet ensitieto, sopeutumisvalmennus, vertaistukiryhmä sekä tukihenkilötoiminta. Vertaistuki muodostuu tukitoimintaan osallistuneiden omasta toiminnasta. Toiminnan onnistumiseen vaikuttaa toiminnallaan, ryhmissä ryhmänvetäjä ja kahdenkeskisissä tapaamissa tukihenkilö. Läheiset ovat ryhmän toiminnan tärkeä silta ja myös monen toiminnan edellytys. Lisäksi taustavaikuttajana ovat potilasjärjestöt. YL Irja Mikkosen sosiaalipolitiikan alaan kuuluva väitös Sairastuneen vertaistukiGuy BäckmanÅbo Akademista. tarkastettiin 25.6.2009 Kuopion yliopistossa. Vastaväittäjäna oli professori http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article304188.ece |
SAIRAALAPÖPÖKatja Palhus, 23.6.2009, klo 8:31Pirkanmaa taltuttaa sairaalabakteeria uusin vakansseinPirkanmaan sairaanhoitopiiri lisää kahdeksan uutta sairaanhoitajan vakanssia MRSA -bakteerin torjumiseksi. Piirin hallitus päätti kokouksessaan 22.6. lisätä kahdeksan sairaanhoitajan vakanssia MRSA -infektioiden hallintaan saamiseksi. MRSAa ei tavallinen tabletti taltutaMRSA:lla tarkoitetaan tavanomaisille antibioottihoidoille resistenssiä Stafylococcus aureus -bakteeria. MRSA -bakteerin aiheuttamien tulehdusten hoito on tavanomaista vaikeampaa ja sitä ei yleensä saada poistettua kokonaan elimistöstä. Tulehduksia hoidetaan kalliilla ja harvemmin käytetyillä antibiooteilla. Sairaanhoitajien vakansseista neljä sijoitetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan gastroenterologian vuodeosaston kohorttiyksikköön ja toiset neljä Valkeakosken aluesairaalan vuodeosaston kohorttiyksikköön. Kohortoinnilla estetään MRSA -bakteerin siirtyminen muihin sairaalan potilaisiin. Kohortointi edellyttää omaa hoitohenkilökuntaa kaikissa työvuoroissa.Vakanssien palkkakustannukset ovat 406 600 euroa vuodessa. Suomen huonoin MRSA-tilannePirkanmaalla MRSA -tilanne on huonoin koko Suomessa. Vuonna 2008 Pirkanmaalla todettiin 457 uutta MRSA- kantajaa. Tartunnan saaneita on esiintynyt lisääntyvästi vuodesta 2001 alkaen. Suomen MRSA -tartunnoista 28 prosenttia on tapahtunut Pirkanmaalla. Sairaalabakteeri haittaa hoitoa ja lisää kustannuksiaMRSA -potilaiden hoito aiheuttaa lisäkustannuksia. Vuonna 2007 TAYS:ssa lisäkustannukseksi arvioitiin 2,5 miljoonaa euroa. Pirkanmaan muuta maata huonompi MRSA - tilanne on vaikeuttanut pirkanmaalaisten potilaiden hoitoon pääsyä muihin sairaaloihin tai hoitolaitoksiin, ellei ole olemassa tuoretta tietoa siitä, onko henkilö MRSA -kantaja. Tilanteen vuoksi myös muualta maasta ei lähetetä potilaita hoitoon TAYS:aan yhtä herkästi kuin jos MRSA -ongelmaa ei olisi. Pirkanmaan sairaalabakteeritartunnoista lähes 90 prosenttia on tapahtunut TAYS:n ulkopuolella. Hankalin tilanne sairaanhoitopiirin aluesairaaloista on Valkeakosken aluesairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoista Kangasalan terveyskeskuksessa. Muualla Talentumin verkostossaSuomalainen nanopinnoite tappaa sairaalabakteerit | Tekniikka&Talous | 6.6.2009 »Abloyn ovenkahva tuhoaa bakteerit | Tekniikka&Talous | 3.4.2009 » MRSA tarttui ennätyksellisesti | Mediuutiset | 20.3.2009 » Marihuana tappaa sairaalabakteerit - tosin ei poltettuna | Tekniikka&Talous | 25.9.2008 » MRSA-tartuntoja ennätysmäärä | Mediuutiset | 19.9.2008 » http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article302601.ece |
Terveyskeskukset jemmaavat satoja miljoonia
Perusterveydenhuoltopalvelujen saatavuutta voitaisiin parantaa ja kustannusten kasvua hillitä terveyskeskusten toiminnan tuottavuutta kohottamalla. Tuottavuutta voidaan nostaa palveluiden laatua huonontamatta.
Tämä ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta
Jos kaikki terveyskeskukset tuottaisivat palvelunsa yhtä tehokkaasti kuin tehokkaimmat yksiköt, perusterveydenhuollossa olisi noin 6 prosentin säästöpotentiaali. Se tarkoittaisi lähes 200 miljoonaa euroa.
Kustannuksia voidaan hillitä monin tavoin: pienten terveyskeskusten väestöpohjaa kasvattamalla, keskittämällä laboratorio- ja röntgenpalveluita, tehostamalla hallintoa, työoloja kehittämällä niin, että turvattaisiin lääkärien ja hoitohenkilöstön saatavuus, vähennettäisiin sairauspoissaoloja ja henkilöstön vaihtuvuutta, tietojärjestelmien nykyistä paremmalla yhteensovittamisella sekä esimerkiksi työvoiman kohdentamisella ruuhkatilanteiden mukaan.
Muualla Talentumin verkostossa
Terveyskeskuspäättäjät etsivät keinoja muutokseen | Mediuutiset | 11.3.2009 »
Terveyspalveluihin on saatava tehoa | Talouselämä | 6.3.2009 »
Henkilöstön vaihtuvuus syö tuottavuutta | Mediuutiset | 30.1.2009 »
Paraskaan terveyskeskus ei saa lääkäreitä | Mediuutiset | 24.11.2008 »
LÖYSÄT POIS
Katja Palhus, 10:23, 10.3.2009Maitohappobakteeri
taltuttaa antibioottiripulin
Sairaalapotilailla tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan Lactobacillus reuteri maitohappobakteeri vähentää merkittävästi antibioottihoitoon liittyvää ripulia.
Ripuli ja pahoinvointi ovat yleisiä antibioottihoidon sivuvaikutuksia. Maitohappobakteerit helpottavat antibioottihoidon aikaista ripulia ja vatsan toimintahäiriöitä sekä palauttavat suolen normaalia bakteerikantaa lääkehoidon loputtua.
Yhdysvalloissa tehdyssä kaksoissokko plasebo-kontrolloidussa pilottitutkimuksessa antibioottihoitoa saaneille sairaalapotilaille annettiin joko L. reuteria sisältäviä purutabletteja tai plasebovalmistetta neljän viikon ajan.
L. reuteria saaneilla potilailla ripulia esiintyi merkittävästi kontrolliryhmää vähemmän. Ripulin esiintyvyys purutabletteja saaneilla oli 7,7 % kun taas kontrolliryhmässä esiintyvyys oli 50 %.
Tutkimus tehtiin University Hospitals Case Medical Centerissä Yhdysvalloissa Clevelandissa ja se julkaistaan vuoden 2009 aikana.
Muualla Talentumin verkostossa
Aiheeseen liittyvien yritysten tiedot (Inoa.fi)
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article250051.ece
ROKOTETUTKIMUS
Ursula Grönvall, 17.02.2009, 12:25Clostridium difficile -rokote etenee
Sanofi Pasteurin rokote suolistobakteeri Clostridium difficileä vastaan on edennyt faasi II -vaiheeseen.
Britanniassa tehtävään tutkimukseen osallistuu noin 600 C. difficile -tartunnan saanutta. Osallistujat jaetaan neljään ryhmään, joista kolme saa rokotetta ja yksi plaseboa.
Tutkimus selvittää rokotteen tehoa ja turvallisuutta. Valmiin rokotteen olisi tarkoitus ehkäistä tartunta.
Rokote on aiemmin läpäissyt faasi I:n testit, joissa oli mukana yli 200 osallistujaa.
Clostridium difficilen ärhäkkä muoto 027 levisi Suomeen marraskuussa 2007.
Bakteeri aiheuttaa rajun suolistotulehduksen. Se iskee erityisesti vanhoihin ja huonokuntoisiin ihmisiin.
Muualla Talentumin verkostossa
RESISTENSSI
Minna Pihlava, 22.01.2009, 14:05Antibiootit tehoavat entistä heikommin lapsiin
Lapsilla on yhä enemmän stafylokokkitartuntoja, joihin yleisimmät antibiootit eivät pure, ilmenee yhdysvaltalaisen Emoryn yliopiston tutkijoiden Archives of Otolaryngology - Head and Neck Surgery -verkkolehdessä julkaisemista tutkimustuloksista.
Antibiootteihin huonosti reagoivan MRSA-bakteerin aiheuttamien lasten tulehdussairausten määrä enemmän kuin kaksinkertaistui kuudessa vuodessa.
Vuonna 2001 lasten korva-, nenä- ja kurkkualueen tulehduksista 12 prosenttia oli oli MRSA-bakteerin aiheuttamia. Vuonna 2006 vastaava luku oli 28 prosenttia.
Tutkijat käyttivät tietolähteenään mikrobiologian tietokantaa, johon kootaan tietoa lääkeresistenssin ilmenemisestä Yhdysvalloissa. Tutkijat analysoivat 21 000 tulehdustapausta. Potilaan keski-ikä oli 6,7 vuotta. 60 prosentissa tapauksista tartunnan epäiltiin tulleen hoitotilanteista.
Aiheesta Talentumin verkostossa
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article208320.ece
LÄÄKE-ESITTELYT
[Mari Heikkilä, Mediuutiset, 16.12.2008, 08:08]Haittavaikutukset unohtuvat lääke-esittelyissä
Hieman yli puolet (60 prosenttia) terveyskeskuksissa pidetyistä
lääke-esittelyistä noudattaa hyvin Lääkelaitoksen laatimaa lääke-esittelyjen
laatukriteerit -suositusta valmisteyhteenvedon, hintatietojen sekä muun
kirjallisen materiaalin osalta. Esittelyissä kiinnitetään kuitenkin liian
vähän huomiota lääkkeen turvalliseen käyttöön ja sen mahdollisiin
haittavaikutuksiin, ilmenee Lääkelaitoksen ja Lääkehoidon kehittämiskeskus
Rohdon tutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin Lääkelaitoksen vuonna 2007 laatiman lääke-esittelyn laatukriteerit -suosituksen toteutumista käytännössä. Tulokset perustuvat 17 terveyskeskuslääkärin tekemiin arvioihin toimipaikoillaan pidettyjen lääke-esittelyjen tietosisällöstä ja laadusta. Tutkimuksessa arvioitiin 83 lääke-esittelyn tietosisältöä.
Lääke-esittelyissä annetut tiedot vastasivat 94 prosentissa tapauksista esiteltävän lääkkeen valmisteyhteenvedon sisältöä. Valmisteen käyttöaihetta oli selvästi laajennettu neljässä esittelyssä. Haittavaikutuksia kuvattiin arvioiduissa esittelyissä vain 19 kertaa. Lääkkeen yhteisvaikutuksista tai vasta-aiheista kerrottiin vain kymmenessä lääke-esittelyssä ja muista valmisteen turvalliseen käyttöön liittyneistä seikoista mainittiin 32 esittelyssä.
Lääkelaitoksen mukaan lääke-esittelyjen laatua ja tietosisältöä voidaan parantaa antamalla enemmän tietoa valmisteen kokonaisvaltaisesta merkityksestä sekä lisäämällä tietoa valmisteen haitta- ja yhteisvaikutuksista sekä muista turvalliseen käyttöön liittyvistä seikoista. Vastatakseen paremmin lääkärin tietotarpeisiin esittelyissä tulisi painottaa entistä enemmän lääkkeeseen liittyviä epidemiologisia tietoja, Käypä hoito- suosituksia sekä lääkevalmisteiden kustannusvaikuttavuutta. Lääkemarkkinoinnin tulee pysyä eettisesti uskottavana tulevaisuudessakin.
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article198276.ece
ANTIBIOOTIT
Antibioottien heikkenemisestä Euroopan suurimpia terveysuhkia
Bakteerien antibioottiresistenssi eli vastustuskyky antibiooteille on lisääntynyt kaikkialla maailmassa kuluneen parinkymmenen vuoden aikana eikä uusia, resistenssiongelmat ratkaisevia lääkkeitä ole pystytty kehittämään.
Euroopan tautiviraston (ECDC) mukaan bakteerien lisääntyvä antibioottiresistenssi on yksi tärkeimmistä terveysuhkista Euroopassa. Euroopan antibioottipäivällä halutaan herättää kaikissa EU-maissa tietoisuus siitä, että antibiootit menettävät tehoaan, ja siksi niiden oikeaan käyttöön tulee kiinnittää huomiota.
Suomessa antibiootteja käytetään avohoidossa yhtä paljon kuin Euroopassa keskimäärin. Käyttö on kuitenkin vähentynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. Euroopassa eniten antibiootteja käytetään Kreikassa, Ranskassa ja Italiassa. Pohjoismaista Islannissa käytetään asukasta kohden Suomea enemmän antibiootteja, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa hieman vähemmän.
Yksikkö tutkii resistenssiä
Kansanterveyslaitos perusti vuonna 1991 bakteerien resistenssiä tutkivan yksikön. Se on ollut alusta asti mukana yhdessä Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioiden kanssa rakentamassa koko maan kattavaa FiRe-verkostoa (Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance).
Tämä verkosto on vuodesta 1997 asti tehnyt vuosittaisen bakteerien lääkeherkkyysraportin, Finres-raportin. Tänä vuonna raporttia varten on kehitetty uusi www-työkalu ja tulevaisuudessa tavoitteena on reaaliaikainen herkkyysmääritysseuranta.
Yksikkö on lisäksi koordinoinut 1998-2008 Mikstra-ohjelmaa, jossa tutkittiin antibioottien käyttöä avohoidossa. Uudet avohoidon tavallisimpien infektioiden Käypä hoito –suositukset annettiin 1999-2000. Näiden seurauksena antibioottien käyttö muuttui Suomessa enemmän hoitosuositusten mukaisiksi.
Suomessa vähemmän resistenttejä kantoja
Suomessa on vähemmän antibiooteille resistenttejä bakteereita kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Tärkein avohoidon ongelmabakteerimme on pneumokokki (Streptococcus pneumoniae), joka on tavallisin välikorvatulehduksen aiheuttaja.
Lisäksi pneumokokki aiheuttaa poskiontelotulehduksia ja keuhkokuumeita. Penisilliinit ja makrolidiantibiootit tehoavat pneumokokkiin Suomessa huonommin kuin muissa Euroopan maissa keskimäärin. Lisäksi pneumokokin resistenssi näille tärkeille lääkkeille on meillä lisääntymässä.
Suomessa lääkärit tuntevat hyvin avohoidon infektioiden hoitosuositukset, ja osaavat soveltaa niitä työssään. Viruksen aiheuttamassa nuhakuumeessa ja äkillisessä keuhkoputkitulehduksessa ei tarvita antibioottihoitoa.
Aiemmin verkkopalvelussa
Aiheesta Talentumin verkostossa
Antibioottituhlareille ruoskaa Ruotsissa [21.11.2008] »
Turussa kehitettiin lasetekniikkaan perustuva infektiotautien pikatesti [17.11.2008] »
Akinobakteeri sulki osaston Tampereella [27.10.2008] »
Suomalaiset vaativat lisää resursseja psykiatriseen avohoitoon [09.10.2008]
|
|
|
Ulosteensiirrossa potilaan suoleen ruiskutetaan terveen henkilön ulostetta sisältävää liuosta. Tarkoitus on palauttaa paksusuolen normaali bakteerikanta, joka on järkkynyt esimerkiksi antibioottikuurin seurauksena.
|
Yksikin antibioottikuuri saattaa Härkösen mukaan muuttaa paksusuolen bakteerikannan jopa pysyvästi. - 027-muotoa hoidetaan antibiooteilla, kuten clindamysiinilla, kefalosporiineilla ja uusilla kinoloneilla. Näillä hoidettaessa bakteerin uusimisen riski on 20-50 prosenttia. Laajalle suosiolle päteviä esteitä Härkönen kertoo tehneensä ulosteensiirtoja Mikkelissä ulkopaikkakuntalaisille potilaille, jotka ovat kokeneet jääneensä ilman asianmukaista hoitoa. - Kroonistuneita C. difficile -tapauksia
hoidetaan antibiooteilla jopa vuosia. Siinä ei ole mitään järkeä, sillä
ulosteensiirrolla bakteeri saadaan hävitettyä kerralla niin, että se ei
uusi. Suhtautuminen ulosteensiirtoihin on pikkuhiljaa muuttumassa myönteisemmäksi. Dosentti Reijo Peltonen Tyksistä kertoo, että Turussa ulosteensiirtoja on tehty jo vuosia ennen 027-epidemiaa. Peltosen mielestä laajemmalle suosiolle on kuitenkin päteviä esteitä. |
Ulosteensiirto tervehdyttää paksusuolen bakteerikannan
|
- Prosessi on työläs. Se saattaa viljelyineen ja tarkistuksineen viedä viikon. Monille lääkäreille valtavan bakteerimäärän siirtäminen potilaan kehoon voi olla suuri eettinen ongelma, sillä terveysvaikutuksista ei voi olla täysin varma. Lisäksi on luovuttajaan liittyvä juridinen ongelma. Voidaanko käyttää yleisluovuttajia, ja mikä heidän vastuunsa on, jos komplikaatioita ilmenee?
|
Mallia voisi ottaa kananpojista Peltola itse pitää yleisluovuttajia hyvänä ajatuksena. Norjan mallin mukainen ulostepankki voisi olla ratkaisu 027-epidemioiden kaltaisiin tilanteisiin. - Yleisluovuttajan ulosteesta voisi tehdä varastoon immuniteettia vahvistavaa tuotetta. Sitä voisi siirtää potilaaseen periaatteella, jota sovelletaan kananpoikien kasvatuksessa. Kanan ulosteesta tehty valmiste suojaa kananpojat salmonellalta.
Ulosteensiirtoja on tänä vuonna tehty muutamia myös Helsingissä. Politiikka on sama kuin Turussa: siirtoon turvaudutaan erittäin vaikeissa 027-tapauksissa. Husin infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila on havainnut ulosteensiirron tehokkaaksi, mutta toivoo menetelmästä tieteellistä näyttöä.
- Kontrolloituja tutkimuksia ei ole tehty. Uskon, että tutkittu Muualla Talentumin verkostossa | |||||||||||
[Harri Junttila 23.7.2008, 11:42]
Vaikka sairaalat ovat velvoitettuja seuraamaan sairaalainfektioidensa määrää, niiden ei tarvitse julkaista niitä. Tampereen yliopistossa työskentelevä infektiolääkäri Jukka Lumio haluaa muutoksen käytäntöön. Hänen mielestään kaikkien sairaaloiden pitäisi seurata Taysin esimerkkiä, ja julkaista infektiomäärät vaikka vuosikertomuksessaan. Asiasta kertoi viime sunnuntain Savon Sanomat.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja joissakin Yhdysvaltojen osavaltioissa laki velvoittaa sairaaloita julkaisemaan infektioiden määrän nettisivuillaan.
- Suomessa ei ole vielä käyty tällaista keskustelua virallisesti, miettii useissa asiantuntijaryhmissä mukana oleva Lumio lehdessä.
Infektioiden julkistaminen ei kuitenkaan olisi kovinkaan yksinkertaista, sillä niiden määrä perustuisi edelleen vain sairaalan omiin ilmoituksiin. Lisäksi lukujen vertailu samanlaistenkin sairaaloiden välillä olisi haastavaa. Lumio sanookin, että yhdenmukaisesta ilmoituskäytännöstä sopiminen olisi tärkeää.
- Jos se perustuu spontaaniin ilmoitteluun, niin niitä ei ilmoiteta kunnolla. Se tiedetään jo useista tutkimuksista. Eikä se ole tahallista salaamista, vaan se vain unohtuu muun työn ohessa, Lumio sanoo Savon Sanomissa.
Julkista tietoa jo 2010?
Husin infektiotautien ylilääkäri Ville Valtonen on Lumion kanssa samoilla linjoilla.
- Siihen päin maailma on menossa. Tieto infektioiden määrästä kiinnostaa kansalaisia. Voi olla, että tällainen järjestelmä on käytössä jo vuonna 2010, Valtonen sanoo.
Valtonen sanoo Lumion tapaan, että vertailukelpoisen tiedon saamisen esteenä on potilasaineksen erilaisuus.
- Nyt trendinä on leikkauksien keskittäminen Coxan tapaisiin yksiköihin. Tiedossa on, että komplikaatioiden suhteellinen osuus kasvaa yksiköissä, joissa leikataan vähän.
Leikkausten keskittäminen suuriin yksiköihin helpottaa vertailukelpoisemman tiedon tuottamista. Se puolestaan vähentää väärintulkinnan mahdollisuuksia. Silloin kansalaisten tiedontarpeen tyydyttämisen lisäksi sairaalat saavat vertaistietoa toiminnastaan.
Aiheeseen liittyvien yritysten tiedot (Inoa.fi)
Sairaala Cordia
Korpilahden Terveysasema
Sairaala Siluetti Oy
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=138345
Clostridium Difficile 072 -epidemia ei hellitä Uudellamaalla. Ärhäkkää suolistobakteeria esiintyy yhä laajasti Husin alueella. Ylilääkäri Ville Valtosen mukaan paikalliset erot sairaaloissa ovat suuret. Kaikkiaan löytyy noin 30 uutta tartuntaa kuukausittain. - Tilanne on huono erityisesti Hyvinkäällä ja Lohjalla, osin myös Porvoon sairaalassa. Niissä epidemiaa ei ole saatu hallintaan yrityksistä huolimatta. Valtosen mukaan kokonaistilanne ei kuitenkaan ole huonontunut. Suurissa sairaaloissa Meilahdessa, Töölössä ja Peijaksessa, joissa on paljon vaihtuvuutta ja päivystyspotilaita, tilanne on jopa erittäin hyvä. Niissä bakteeria on löytynyt vain yksittäisiä tapauksia. Ruuhka ja uusimisherkkyys haittaavat Valtonen sanoo, että pula kesätyöntekijöistä ja potilasruuhka vaikeuttavat bakteerin hillitsemistä. - Ylipaikkatilanne on tärkein syy sairaalabakteereihin. Siihen nähden kesä on mennyt paremmin kuin etukäteen otaksuttiin. Pelkäsimme, että bakteeri lähtee leviämään. Ongelman Clostridium Difficile -bakteerin leviämisen kannalta muodostavat potilaat, jotka reissaavat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. - On paljon potilaita, joista on vaikea sanoa, mistä he ovat saaneet tartunnan. Bakteeri myös uusi noin joka kolmannella tartunnan saaneella, mikä osaltaan hankaloittaa sen nujertamista. Turussa tartunnat vähentyneet Turussa talvella epidemiaksi yltynyt suolistobakteeri on saatu vähenemään. Turun Sanomat kertoo, että kesäkuussa Tyksissä tartuntoja oli 21, kun vielä maaliskuussa niitä oli 55. Infektiolääkäri Reijo Peltonen Tyksin sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksiköstä kertoo, että maaliskuusta lähtien kaikki potilaat, joilla on ollut antibioottiripuli, on testattu mahdollisen tartunnan vuoksi. Ripulipotilaat on eristetty ja huoneet kloorattu. Peltonen uskoo, että torjuntatoimien noudattaminen on nyt alkanut vaikuttaa. Clostridium Difficile iskee erityisesti vanhoihin ja huonokuntoisiin ihmisiin. Ville Valtosen mukaan kuolleisuus bakteeriin on noin kymmenen prosenttia. | |
Aiheeseen liittyvien yritysten tiedot (Inoa.fi)
Invalidisäätiö sairaala Orton
Jorvin Sairaala
Keskussotilassairaala Tilkka
Emea rajoittaisi kahden antibiootin käyttöä
[25.7.2008, 14:45]
Euroopan lääkevirasto Emea haluaa rajata kahden fluorokinoloneihin kuuluvan antibiootin käyttöä, tiedottaa Lääkelaitos. Norfloksasiinia ei suositella akuutin tai kroonisen komplisoidun pyelonefriitin (munuaistulehduksen) hoitoon. Syynä on se, että suun kautta otetun norfloksasiinin tehoa tässä käyttöaiheessa ei ole osoitettu riittävän hyvin. Muut norfloksasiinin käyttöaiheet säilyvät ennallaan. Moksifloksasiinin käyttöaiheet ovat kroonisen bronkiitin akuutti pahenemisvaihe, sairaalan ulkopuolella saatu keuhkokuume sekä akuutti bakteerien aiheuttama poskiontelotulehdus. Moksafloksasiinia suositetaan käytettäväksi vain toissijaisena antibioottina sen aiheuttamien haittavaikutusten, erityisesti maksahaittojen, vuoksi. Suosituksen mukaan moksifloksasiinia tulisi käyttää kroonisen bronkiitin pahenemisvaiheen ja poskiontelotulehduksen hoitoon vain silloin, kun muita antibiootteja ei voida käyttää tai hoito niillä on epäonnistunut. Keuhkokuumeen hoitoon sitä tulisi käyttää vain silloin, kun muita antibiootteja ei voida käyttää. Lisäksi Emea huomauttaa, että moksifloksasiinin kohdalla tulisi tiukentaa tiettyjä haittavaikutuksia koskevia varoituksia. Näitä haittoja ovat ripuli, sydämen toiminnanvajaus naisilla ja vanhuksilla, vaikeat ihoreaktiot ja kuolemaan johtavat maksavauriot. Suomessa on ilmoitettu yksittäisiä moksifloksasiinihoitoon liittyneitä maksa- ja ihohaittoja. Norfloksasiinia ja moksifloksasiinia sisältävien valmisteiden valmisteyhteenvedot tullaan päivittämään, kun EU:n komissio on tehnyt EMEAn lausunnon mukaiset päätökset. Aiheeseen liittyvien yritysten tiedot (Inoa.fi) http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1383595 |
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1399070
Kiertävät infektiolääkärit Katariina Kainulainen ja Miia Valkonen ovat odotettuja ja arvostettuja vieraita Lohjan, Tammisaaren ja Jorvin sairaaloissa. He kiertävät valtion erityismäärärahan takaaman viran turvin konsultoimassa Hus-piirin sairaaloita infektioasioissa. Kainulaisen ja Valkosen työ on elintärkeää yksiköille, joilla ei ole omaa infektiolääkäriä. - Lohjan sairaalassa on käyty joulukuun alusta alkaen kaksi kertaa viikossa ja Tammisaaressa vuoden alusta lähtien kerran viikossa. Jorvissa käydään kahtena päivänä viikossa avustamassa sairaalan omaa infektiolääkäriä. Lisäksi olemme kaikkien sairaaloiden tavoitettavissa puhelimitse, Kainulainen sanoo. Vastustuskykyisten sairaalabakteerien ja tänä vuonna myös suolistobakteeri Clostridium Difficile 027:n raju leviäminen on pitänyt Kainulaisen ja Valkosen kiireisinä. Clostridium Difficileä on tavattu kaksikon konsultoimista alueista erityisen paljon tänä kesänä Lohjalla sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. - Pienissäkin sairaaloissa on paljon vaikeasti sairaita potilaita, ja niissä annetaan paljon hankalia hoitoja. Tämän järjestelyn avulla varmistetaan, että Lohjan ja Tammisaaren sairaalatkin saavat konsultaatioapua infektioasioissa myös paikan päällä. Tässä vaiheessa niillä ei ehkä ole vielä tarvetta omalle infektiolääkärille. Sopii infektiotautien hoitoon Kiertävän lääkärin pesti sopii erinomaisesti infektiotautien alalle. Infektioiden torjunnassa on erityisen tärkeää, että potilaita ei siirretä vaan ongelmaa hoidetaan sen syntypaikassa. Lisäksi on helpompaa, että lääkäri ajaa paikalle neuvomaan ja antamaan apua. - Husin infektioklinikka on toki antanut konsultaatioapua aiemminkin, mutta tämänkaltainen toiminta tulee varmasti lisääntymään monella erikoisalalla, varsinkin infektiotautien alalla, Kainulainen sanoo. Kainulaisen mukaan myös Kysin alueella infektiolääkäri viettää kaksi päivää viikossa Savonlinnan keskussairaalassa. Myös Husin syöpätautiklinikan onkologi kiertää säännöllisesti konsultoimassa Hus-piirin pienempiä sairaaloita. Lue lisää 29.8.2008 ilmestyneestä Mediuutisista | |
Muualla Talentumin verkostossa
Infektiolääkäri julkaisisi kaikki sairaalatartunnat (Mediuutiset 23.07.2008)
Kerro avoimesti vaan, sairaala (Mediuutiset 23.07.2008)
MRSA ryöpsähti Pirkanmaalla (Mediuutiset 15.02.2008)
MRSA ryöpsähti Pirkanmaalla (Mediuutiset 15.02.2008)
Turistin kuume voi tappaa (Mediuutiset 26.10.2007)
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1394673
| Typpioksidi kiihdyttää tulehdusta [Mari Heikkilä 22.8.2008, 08:36] |
Flavonoidit, kortisoni ja kalsineuriiniestäjät säätelevät typpioksidisyntetaasigeenin toimintaa ja lievittävät elimistön tulehdusreaktioita, osoittaa FM Mari Hämäläisen väitöstutkimus.
Elimistö tuottaa luonnostaan pieniä määriä typpioksidia. Sitä tarvitaan muun muassa verenpaineen säätelyssä.
Reumataudeissa ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa typpioksidin tuotto kuitenkin riistäytyy käsistä. Tulehdusreaktio voimistuu ja pitkittyy.
Hämäläinen havaitsi, että flavonoidit, kortisoni ja kalsineuriiniestäjät estävät kaikki saman, indusoituvan typpioksidisyntetaasigeenin ilmentymistä. Kortisoni vaikuttaa geeniin histonideasetylaation kautta. Kalsineuriiniestäjät puolestaan nopeuttavat lähetti-RNA:n hajoamista.
- Näitä solutason vaikutusmekanismeja ei ole aiemmin tunnettu. Tietoa voidaan käyttää kehitettäessä uusia, entistä tarkemmin kohteensa löytäviä lääkkeitä tulehdustautien hoitoon, sanoo Hämäläinen.
Uusia lääkkeitä näköpiirissä
Flavonoidien kyky estää typpioksidisyntetaasin muodostumista saattaa osittain selittää niiden suotuisat terveysvaikutukset.
Tutkimuksen perusteella voisi ajatella, että reumaatikkojen ja tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivien kannattaa ryhtyä popsimaan flavonoideja sisältäviä mustikoita tai tummia viinirypäleitä. Niin yksinkertaista johtopäätöstä ei kuitenkaan voida solutason tuloksista vetää.
Tulevaisuudessa tulehdussairauksien hoitoon saattaa tulla uusia lääkkeitä, joiden vaikutus perustuu typpioksidin tuoton estämiseen.
- Nivelreuman eläinmalleissa on jo nähty hyvä teho NOS-estäjillä, jotka hillitsevät typpioksidin tuottoa. Myös suolistosairauksien puolella niiltä odotetaan paljon, mutta kliiniset kokeet puuttuvat vielä.
Hämäläisen osalta tutkimus jää nyt tauolle. Hänellä alkaa perjantaisen väitöksen jälkeen äitiysloma.
- Aika tarkka ajoitus, väittelijä naurahtaa.
Mari Hämäläisen väitös Inducible nitric oxide synthase as a target of anti-inflammatory treatment modalities tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa.