http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta
/terveys_ja_sairaudet/infektiotaudit/sairaalainfektiot/
Sairaalainfektiot
Mikä on sairaalainfektio?
Sairaalainfektioilla tarkoitetaan infektioita, jotka ilmaantuvat sairaalassa tai liittyvät sairaalassa tehtyyn toimenpiteeseen. Toimenpiteisiin liittyvät infektiot alkavat usein vasta potilaan päästyä kotiin.
Yleisimpiä sairaalainfektioita ovat virtsatieinfektiot, leikkausalueen infektiot, keuhkokuume ja vaikea yleisinfektio, jossa mikrobi kasvaa veressä.
Pelkkä mikrobitartunta sairaalassa ei aiheuta sairaalainfektiota. Usein puhutaan, että potilas sai "sairaalabakteerin" ja leikkausalueelle tuli infektio. Tilanne on kuitenkin monimutkaisempi.
Sairaalainfektion synty on tapahtumaketju, johon vaikuttavat tartunnan aiheuttava mikrobi, tartuntatie, tartuntatapa sekä potilas, hänen sairautensa, vastustuskykynsä ja sairauden hoito.
Suurimman osan sairaalainfektioista aiheuttavat bakteerit, jotka ovat peräisin potilaan oman ihon tai limakalvon kasvustosta. Pienessä osassa infektioita mikrobi tulee elimistön ulkopuolelta: toisista potilaista, henkilökunnasta tai sairaalaympäristöstä. Lisäksi sairaalapotilaan oma mikrobikasvusto muuttuu usein sairaalahoidon aikana pääasiassa mikrobilääkehoidon vuoksi.
Suurin osa sairaalainfektioista on potilaan hoitoon liittyviä väistämättömiä riskejä. Parantuneiden hoitojen ansiosta on yhä enemmän potilaita, joiden puolustuskyky on voimakkaasti heikentynyt. Samalla nykyaikainen tehokas hoito edellyttää verisuonikatetreja, virtsakatetreja, hengityskonehoitoa, munuaisen korvaushoitoa, monimutkaisia leikkauksia, kortisonihoitoa ja muita vastustuskykyä muovaavia tekijöitä, jotka altistavat potilaan infektiolle.
Miksi sairaalainfektioita kannattaa ehkäistä?
Tutkimukset muista maista osoittavat, että sairaalainfektioiden kansanterveydellinen merkitys on erittäin suuri. Osa niistä on ehkäistävissä, ja torjuntatyöhön on inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa panostaa. Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain 50 000 sairaalainfektiota, ja ne myötävaikuttavat 2 000-5 000 henkilön kuolemaan.
Sairaalainfektioiden seuranta on välttämätön osa torjuntatyötä. Suurin osa sairaalainfektioista ei liity epidemioihin, vaan ne esiintyvät yksittäisinä ja niitä on jatkuvasti. Seurannan tavoitteena on määrittää, kuinka paljon ja minkälaisia sairaalainfektioita esiintyy, mitkä ovat niiden riskitekijät ja seuraukset, mitkä mikrobit niitä aiheuttavat ja millä lääkkeillä niitä voidaan hoitaa.
Kun tiedetään vallitseva sairaalainfektiotilanne, voidaan arvioida torjuntatoimien tehoa ja hoitokäytäntöjen muutosten vaikutusta. Tiivis yhteistyö potilaita hoitavien yksiköiden henkilökunnan kanssa ja henkilökunnalle annettava säännöllinen palaute ovat onnistuneen seurannan ehdoton edellytys.
Valtakunnallisen sairaalainfektio-ohjelman (SIRO) tavoitteena on auttaa sairaaloita torjumaan sairaalainfektioita.
Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto
KANSANTERVEYSLAITOS / 2/2008 tiedottaa
| http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/kansanter veyslehti/pdf2008/kansanterveys208_9.pdf |
Clostridium difficile -bakteerin ribotyyppi 027
huolestuttaa
Anaerobibakteerien asiantuntija, professori
Jon Brazier Walesista kokosi eurooppalaisen
Clostridium difficile -seurantaverkoston
Vaikean suolistotulehduksen aiheuttavan
Clostridium difficile -bakteerin uuden ribotyypin
nopea leviäminen huolestuttaa
tutkijoita.
- Ensimmäisen kerran 027 löytyi Iso-
Britanniasta vuonna 2004, jonka jälkeen
levinnyt ympäri maata huolestuttavan nopeasti,
sanoo suomalaisille asiantuntijoille
puhunut professori Jon Brazier.
Ribotyyppi 027 on levinnyt jo Keski-
Eurooppaan ja viimeksi Pohjoismaihin,
muun muassa Norjaan ja Suomeen.
Bakteerin leviämistapaa ei tunneta
hyvin
- Tiedämme, että potilaat voivat kuljettaa
sitä sairaalasta toiseen, mutta emme tiedä
onko tämä ainoa leviämisreitti.
Cl. difficilen ribotyyppi 027 saa tilaa
suolistossa erityisesti silloin, kun elimistön
normaali bakteeristo on heikentynyt laajakirjoisten,
anaerobibakteereihin tehoavien
antibioottien käytön vuoksi. Harkittu antibioottien
käyttö erityisesti sairaaloissa on
yksi keino rajoittaa bakteerin leviämistä.
Muita keinoja ovat tartuntojen torjunta
ja hyvä sairaalahygienia.
- Kun hoidolla on kiire, valitsee hoitava
lääkäri aluksi mieluiten laajakirjoisen
antibiootin. Kun taudinaiheuttaja on saatu
selville, pitäisi harkita lääkkeen vaihtamista
kapeakirjoisempaan lääkkeeseen,
muistuttaa Brazier.
Hoitoresistenteissä tapauksissa potilaille
annetaan yleensä metronidatsolia
ja sen jälkeen vankomysiiniä. Toistuvien
relapsien hoitona on käytetty ulosteensiirtoa.
- Ulosteensiirto on kiistelty hoito, josta
on lähinnä vain tapausselostustasoista
tietoa. Niiden perusteella se on kuitenkin
melko tehokas.
|
Tartuntatautilääkärin kommentit verkossa KTL:n verkkosivuilla julkaistavat tartuntatautilääkärin kommentit KT-lehti julkaisee jatkossa valittuja kommentteja.
(ks. seuraava sivu). Kommentteja täydennetään lehden ilmestymistä |