Antibioottien käyttö on hiljalleen vähentynyt Suomessa. ”Suunta avoterveydenhuollossa on siis hyvä, mutta parantamisen varaa varmasti vielä on”, arvioi professori Erkki Palva Lääkelaitoksesta.
Kelan erikoistutkija Jaana Martikainen kertoo, että antibioottien käyttö Suomessa on Euroopan keskitasoa.
Antibioottien kustannukset ovat laskeneet ja kattavat noin kahdeksan prosenttia kaikista lääkekuluista. Antibiootteja syö vuosittain noin 1,8 miljoonaa suomalaista.
Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on pakottanut käytön vähentämiseen. ”Suomen resistenssitilanne on hyvä; viiden parhaan maan joukossa”, sanoo professori, infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Ville Valtonen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Käyttöä rajoitetaan myös vakavien sivuvaikutusten takia. Sivuvaikutuksiin kuolee Ville Valtosen mukaan arviolta tuhat suomalaista vuodessa.

Merkittävin haitta on Clostridium difficilen aiheuttama antibioottiripuli. Joka neljäs antibioottiripuli on tätä tyyppiä.
Suomeen on rantautunut vaarallinen C. difficilen 027 -kanta, johon liittyy korkeampi kuolleisuus ja uusiutumistaipumus. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä C. difficileä löytyy tänä vuonna vajaat 3000, joista 15 prosenttia on 027-muotoa.
Kuolleisuus 027-kantaan on noin 18 prosenttia eli korkeampi kuin ”tavallisen” difficilen noin 12 prosentin kuolleisuus . ”Husin alueella noin 300 potilasta vuodessa kuolee C. difficileen ja koko maassa ehkä noin 900”, arvioi Ville Valtonen.
Suurin osa kuolleista on monisairaita vanhuksia, mutta joukossa on ollut muutamia hyväkuntoisia 40-vuotiaitakin. Ongelma painottuu pitkäaikaishoitolaitoksiin, mutta myös avohoidossa antibioottikuureja syöneitä on sairastunut.
Valtosen mukaan C. difficilen tilanne on jotenkuten hallinnassa.
Hänen mukaansa arviolta sata ihmistä vuodessa kuolee antibiooteille resistentteihin mikrobikantoihin.

Antibioottien edut ovat kuitenkin kiistattomat haittoihin nähden. Ville Valtonen arvioi, että Suomessa kuolisi 20 000 ihmistä vuodessa, jos antibiootteja ei olisi.
Antibioottien kulutuksen laskuun liittyy myös varjopuoli eli liiankin varovainen käyttö.
Viimeisen 15 vuoden aikana vakavien verenmyrkytysten määrä Suomessa on noussut 50 prosenttia. Sama koskee vakavia sienimyrkytyksiä. Joka viides verenmyrkytys tappaa.
”Antibiooteilla voisimme pelastaa monia ihmisiä verenmyrkytyksiltä ja kuolemilta. Osa infektiolääkäreistä alkaa olla jo huolissaan, että meillä käytetäänkin liian vähän antibiootteja”, Valtonen kertoo.
Valtosen mukaan antibioottien puutteeseen kuolee Suomessa paljon enemmän ihmisiä kuin antibioottien haittoihin.
Erityisesti iäkkäiden verenmyrkytykset ovat lisääntyneet. Siksi Valtanen kehottaa miettimään, onko vanhusten antibioottien käyttö liiankin varovaista.
Hän muistuttaa, että vanhuksen hengitystieinfektio johtaa bakteerikeuhkokuumeeseen ja verenmyrkytykseen helpommin kuin nuoremmilla, vaikka se alkaisikin virustautina. Infektion takana ei ole aina selkeästi virus tai bakteeri, vaan on myös sekamuotoja.

Moni syö yhä turhia kuureja

Oulun kaupungin terveydenhuollon ylilääkäri Päivi Hirsso pitää antibioottien ylikäyttöä edelleen isona ongelmana avoterveydenhuollossa.
Päivystävä lääkäri määrää antibiootin usein siksi, että potilas sen haluaa, vaikkei tarvitse.

Suurin osa avohoidon antibiooteista kuluu hengitystieinfektioiden hoitoon. Moni työikäinen tulee päivystykseen tavallisten flunssaoireiden takia jo kolmantena tai neljäntenä päivänä oireiden alusta toiveenaan saada antibioottikuuri.
Hirsson mielestä perusterve ihminen voi rauhassa odotella normaalien flunssaoireiden kanssa kymmenen päivää, ennen kuin tarvitsee lääkärin arvioita antibiootin tarpeesta.
Poskiontelotulehdus on tyyppiesimerkki turhasta antibiootin käytöstä. ”Poskiontelotulehdus paranee yleensä ilman antibioottia. Märkäisen, voimakkaasti oireilevan poskiontelotulehduksen paras hoito on punktio”, Hirsso sanoo.
Työikäisten hengitystieinfektiot ovat pääosin virusten aiheuttamia. Hirsson mukaan keuhkoputkitulehdukseenkaan ei yleensä tarvita antibioottia.
Astmaatikot tai tupakoitsijat voivat tarvita antibiootin herkemmin. Lääkäriin on syytä hakeutua myös, jos infektio pitkittyy, korkea kuume nousee uudestaan, hengitys vaikeutuu tai yleistila heikkenee.

Lapsiakin lääkitään Hirsson mukaan turhan herkästi. ”Leikki-ikäinen lapsi saa 6–10 hengitystieinfektiota talven aikana, ja usein ne paranevat itsestään. Ei lapsi ehdi kunnolla toipua edellisestä, kun uusi on jo päällä.”
Hirsso toimii oman työn ohessa Lääkehoidon kehittämiskeskuksen koordinaattorina Pohjois-Suomessa.

Heli Väyrynen

http://kuntoon.kaleva.fi/index.cfm?p=juttu&o=1316&id=758886&LOGGEDtunniste=0