Vaarallista antibioottiripulia hoidetaan ulosteensiirroilla

Suomessa kuollut kymmeniä, Tyksissä uusia tapauksia ilmaantuu 10–14 viikossa

Pyry Lapintie
 

Vaarallista antibioottiripulia hoidetaan ulosteensiirroilla
 
TURKU. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) on hoidettu ripulitautia ulosteensiirroilla. Niillä on taltutettu äkäisen Clostridium difficile -bakteerin 027-kannan aiheuttamaa normaalia vaikeampaa ripulitautia.

Vastaavia siirtoja on tehty muissakin sairaaloissa. Meilahden sairaalassa Helsingissä on aloitettu projekti, jossa osalle potilaista tehdään vastaavia siirtoja ja muita potilaita lääkitään.

Suomen ensimmäisiä ulosteensiirtoja on Mikkelissä tehnyt vatsaontelokirurgi Niilo Härkönen. Hän kertoo tehneensä Mikkelissä kymmenkunta ulosteensiirtoa, ensimmäisen jo 1996.

Ulosteensiirto on viimeisimpiä keinoja bakteerin 027-kantaan. Se eristettiin lokakuussa ensimmäistä kertaa Suomessa. Turussa ensimmäinen näyte löytyi marraskuussa. Ulostesiirroista kertoi ensimmäisenä Mediuutiset.

Kun bakteeri tuhoaa suolen limakalvon, tauti alkaa olla hengenvaarallinen.

"Bakteeriin kuolee 10–50 prosenttia sairastuneista", Härkönen sanoo.

"Löydetty uusi bakteeri on äkäinen hypervirulenttikanta 027, jossa toksiinin tuotantoa rajoittava jarrugeeni on pois päältä, joten siitä tulee erittäin myrkyllinen ja näitä kuolemantapauksia seuraa", sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Reijo Peltonen.

Bakteeri voi tuottaa suolistoon toksiineja ja myrkkyjä, jotka aiheuttavat sinne vaurioita. Ihmisillä on suolistossa 1,5 kiloa bakteereja, jotka kilpailevat keskenään elintilasta.

Bakteerin aiheuttama ripuli liittyy aina antibioottihoitoon. "Kun niin sanotut ystävälliset bakteerit tapetaan suolistosta antibiooteilla, saa suolistoon päässyt 027-bakteeri silloin jalansijaa ja valtaa markkinat sekä vaurioittaa suolen", Peltonen sanoo.

Uutta bakteeria esiintyy Raumalta Kotkaan asti ulottuvalla rannikkoalueella. Sitä ei ole löytynyt esimerkiksi Loimaalta, vaikka on etsitty.

"Nyt meillä tutkitaan huolellisesti kaikki antibioottiripulitapaukset. Uusia 027-bakteeritapauksia meillä tulee 10–14 viikossa. Turussa ainakin kymmenkunta on siihen kuollut," Peltonen sanoo.

Koko Suomessa siihen on kuollut varmasti kymmeniä, sillä Helsingissä Husissa vastaavia potilaita oli jossain vaiheessa kolme kertaa enemmän kuin Turussa. Kotkassa oli 15 potilasta, joista kahdeksan kuoli.

Tarkkojen tilastolukujen hakeminen on vaikeaa. Tautiin kuollaan yleensä pitemmän ajan kuluessa ja kuolintodistusten saamiseen menee aikaa vuosi. Bakteeriin kuolleet potilaat ovat yleensä monisairaita ja usein vanhuksia. Aivan täsmällistä kuolinsyytä on siksi mahdotonta sanoa.

Ihmisen peräsuoleen tungettava aine pyritään psykologisista syistä ottamaan yleensä joltain omaiselta. Potilaan suoli tyhjennetään ja veteen sekoitettava liuos viedään ja ruiskutetaan sinne.

Kyseessä on melko raskas operaation luonteinen toimi lääkäreineen, hoitajineen ja tähystäjineen.

Lisää aiheesta:
 
Ulostepankkiin huolitaan talletuksia vain hyviltä luovuttajilta
 
"Onhan niitä roskapankkejakin, joten tällaisenkin voi perustaa"

Pyry Lapintie
 
helsingin sanomat
 

 Ulostemassaa ei ole Suomessa valmiina varastossa. Jos sitä olisi varastossa, kyseessä olisi pankki. Sellaisen perustamisesta Suomeen on jo keskusteltu.
 
Maailmalla toimii muun muassa jo Norjassa Bergenissä ulostepankki, jonne kerätään hyviltä luovuttajilta talletuksia ja jaetaan muualle koko maahan siirtolähetyksinä.

Ongelma ulostepankin toiminnassa on, että talletettavan materiaalin täytyy olla todella hyvänlaatuista.

"Onhan niitä roskapankkeja, joten kyllä tällaisenkin pankin voi perustaa. Nyt me joudumme itse hankkimaan jokaista potilasta varten ihan alkuperäistä tavaraa", sanoo infektiolääkäri Reijo Peltonen Tyksistä.

Ehdotukselle, että Punainen Risti ilmoittaisi milloin tarvittaisiin ulosteenluovuttajia ja suomalaiset lähtisivät sitä heti kuuliaisina isolla joukolla luovuttamaan, Peltonen nauraa iloisesti.

"Tuosta ajatuksesta minä pidän, mutta luulen, että sitä on vaikea toteuttaa, sillä ulosteen testaus on huomattavasti hankalampaa kuin verentestaus", hän sanoo.

Kun ihmisen suoleen tungetaan toisen ihmisen bakteerimassaa, siinä voi olla vaikka minkälaisia mikrobeja, viruksia tai alkueläimiä, jotka voivat taas aiheuttaa muita tauteja.

Vaarana ovat myös kaikki veritautitartuntariskit kuten hiv ja hepatiitit. Ulosteensiirtoja ei siksi meillä tehdä mielellään kuin erittäin vaikeissa sairaustapauksissa.