Antibioottiripulia aiheuttava bakteeri kestää jo desinfiointiaineitakin Julkaistu: 5.8.2008 22:15
helsingin sanomat Etelä-Suomessa pesivä antibioottiripulibakteeri
Clostridium difficile kestää nyt pintojen puhdistukseen käytettäviä
desinfiointiaineita.
Bakteerikanta kesti jo entuudestaan antibioottilääkkeitä ja käsihuuhteita.
Desinfiointiaineilla puhdistetaan esimerkiksi vuoteita ja WC-tiloja sairaaloissa.
”Bakteeri kestää hyvin desinfiointia ja säilyy
pitkiä aikoja erilaisilla pinnoilla, kuten esimerkiksi ovien kahvoissa
ja vuoteilla, toteaa Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Husin, alueen tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Ville Valtonen.
Valtosen mukaan voimakkaasti uusiutuva ja tarttuva bakteeri on erittäin vaikea torjua.
”Antibioottiripulin kohdalla tilanne on meillä Husin
alueella vakaa, mutta huono. Uusia tapauksia tulee noin 250 joka
kuukausi”, Valtonen toteaa.
Kansanterveyslaitoksen työryhmä
luovutti terveydenhuollolle alkuvuodesta ohjetaulukon erilaisista
desinfektioaineista ja niiden ominaisuuksista. Laitoksen
tutkimusprofessori Petri Ruutu kokee ennaltaehkäisyn tärkeäksi bakteeriasiassa. ”Yksinkertaista purevaa lääkettä ongelmaan ei ole, mutta laajakirjoisten antibioottien käyttöä pitäisi harkita. Niiden määräämistä koskevia ohjeita pitäisi seurata ja tarpeetonta käyttöä välttää”, Ruutu sanoo. Ruudun mukaan olisi huolehdittava, että bakteeripotilaat voitaisiin eristää omiin vessallisiin hoitohuoneisiin.
”Tällainen menettely vaatisi varoja, mutta säästäisi pitkässä juoksussa menoja merkittävästi.”
Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa
Clostridium difficile -bakteerin uutta kantaa ei ole vielä tavattu,
mutta Tays on varautunut epidemiaan.
”Olemme ohjeistaneet henkilökuntaa mahdollisten tapausten varalle”, infektiolääkäri Pertti Arvola kertoo.
Arvolakin pitää suurimpana ongelmana sairaaloiden puutteellisia tiloja.
Jos samassa tilassa on kolme ihmistä, ripulibakteerin leviämistä ei pystytä estämään”, Arvola sanoo.
+aiheuttava+bakteeri+kest%C3%A4%C3% A4+jo+desinfiointiaineitakin/1135238367491 |
Norovirus leviää päiväkodeista koteihin
Noroviruksen aiheuttama ripuli- ja oksennustauti jyllää Helsingin päiväkodeissa tavallisimpien mahatautien ohessa.
Matkailun myötä salmonella on lisääntynyt. Helsingissä tavattiin tammikuun loppuun mennessä jo 45 salmonellatapausta.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Norovirus+levi%C3%A4%
C3%A4+p%C3%A4iv%C3%A4kodeista+koteihin/HS20090
217SI1KA022tb?ref=rss
Ruotsalaisprofessori: Bakteereista tulossa pahin uhka kansanterveydelle
Helsingin Sanomat
Antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista uhkaa tulla merkittävin riski kansanterveydelle kautta maailman, arvioi ruotsalainen professori Otto Cars. Kahden pikkuvauvan epäillään kuolleen Ruotsissa ESBL-bakteeriepidemian seurauksena. Carsin mukaan valitettavat tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.
Kaksi ESBL-bakteeria kantanutta vauvaa kuoli Karoliinisessa yliopistosairaalan yksikössä Tukholmassa marraskuussa. Kuolinsyyksi epäillään bakteeritartuntaa. Asia varmistuu viranomaistutkimuksissa, kertoo Dagens Nyheter-lehti.
Professori ja infektioylilääkäri Cars on jo aiemmin varoittanut antibiooteille resistenttien bakteerien nopeasta yleistymisestä. Hänen mukaansa vaaraa voidaan verrata ilmastonmuutokseen: bakteerit leviävät nopeasti, eikä uhkaa voida pysäyttää rajoille.
"Olemme tuudittautuneet maailmanlaajuisen itsepetokseen 50 vuotta. Tämä järjestelmävika koskee koko maailmaa", Cars sanoi Dagens Nyheterille.
Uhkan torjumiseksi tarvitaan useita toimia. Olennaisinta on Carsin mukaan lopettaa antibioottien käyttö tilanteissa, joissa ne eivät ole välttämättömiä.
Myös sairaalahygieniaa, lääkkeiden tutkimus- ja kehitystyötä sekä sairauksien diagnosointia on kehitettävä. Välttämättä kyse ei ole vaikeista asioista: esimerkiksi tiedonkulun nopeuttaminen lääkärien ja laboratorioiden välillä Carsin mukaan auttaisi.
Uhkaan varautuminen on johtamassa myös siihen, että Ruotsissa entistä useammassa potilashuoneessa on vain yksi potilas.
Suomeen ESBL-bakteeri (Extended spectrum BetaLactamase) rantautui vuonna 2000 ja on sittemmin levinnyt koko maahan. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin alueella tapauksia oli viime vuonna noin 500, valtaosa aikuisilla. Kuolintapauksista ei ole uutisoitu.
ESBL ei ole bakteeri sairaalabakteeriepidemioita aiheuttavan MRSA:n tavoin, vaan pikemminkin ominaisuus, joka tekee bakteerista antibiooteille vastustuskykyisen.
ESBL-kannat yleistyvät tavallisissa koli- ja klebsiella-suolistobakteereissa. Kun ESBL:iä kantava aikuinen saa esimerkiksi virtsatieinfektion, siihen ei tehoa mikään suun kautta otettava lääke.
Nyttemmin ESBL-tapauksiin on liittynyt myös verenmyrkytyksiä, joihin kuollaan herkemmin kuin tavallisiin verenmyrkytyksiin.
Lastenosastoilla ESBL leviää helposti, koska lapset eivät ymmärrä käsihygienian merkitystä. Osa lapsista jää pysyviksi bakteerinkantajiksi ja saa sen myötä toistuvia infektioita.
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsalaisprofessori+
Bakteereista+tulossa+pahin+uhka+kansanterveydelle/1135242422953
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sairaalat+kitkev%C3%A4t+i
nfektioita+erist%C3%A4m%C3%A4ll%C3%A4/1135238974846
Sairaalat kitkevät infektioita
eristämällä
Julkaistu: 21:44
helsingin sanomat
Lisää hygieniaa ja eristyksiä. Siinä tärkeimmät keinot, joiden avulla taistellaan sairaalainfektioita vastaan.
Sosiaali- ja terveysministeriön edustajat kokoontuivat tiistaina Suomen sairaanhoitopiirien johdon kanssa puhumaan siitä, miten infektioiden tänä keväänä alkanut yllättävä nousu saataisiin taltutettua.
Esiin nousi etenkin riittävä henkilöstö. Hygieniatiimien kartoitusta ei ole pitkään aikaan toteutettu, mutta niiden tärkeydestä vallitsi yksimielisyys, koska niistä on saatu hyviä kokemuksia. Saarisen mukaan terveyskeskuksiin ja pitkäaikaissairaiden hoitolaitoksiin ulottuva koulutus ja konsultointi ovat tuottaneet tulosta. Sairaanhoitopiireillä on kuitenkin päävastuu torjunnassa.
Nopea reagointi ja potilaiden eristäminen on tärkeää taudin leviämisen estämisessä. Sairaaloita remontoitaessa ja uusia rakennettaessa pitää huolehtia siitä, että potilaita voidaan eristää yhden hengen huoneisiin.
Sairaanhoitopiirit ovat jo panostaneet sairaalabakteerien torjuntaan. Hyvänä esimerkkinä Saarinen mainitsee satsaukset Töölön sairaalan epidemian yhteydessä vuonna 2004.
Erityisinä huolenaiheina ovat kaksi mikrobia: tavallisille antibiooteille vastustuskykyinen stafylokokkibakteeri MRSA ja pahaa ripulia aiheuttava suolistobakteeri Clostridium difficile.
Molempien tartuntoja on ilmoitettu sairaanhoitopiireistä tänä vuonna ennätystahtia.
Vaikka bakteerit ovat varsin erilaisia, niiden torjunnassa toimivat pitkälti samat keinot. Tärkeimmät aseet ovat käsihygieniasta tarkka henkilökunta ja potilaan mahdollisuus omaan huoneeseen.
Myös infektiotiedon levittäminen kuuluu torjunnan keinovalikoimaan.
"Sairaalassakin työskentelevien lääkärien antibioottien käyttö on joskus aika huoletonta", toteaa infektiolääkäri Esa Rintala Satakunnan sairaanhoitopiiristä.
Sairaalat passittavat potilaat kotiin antamaan ulostenäytteet
Julkaistu: 4.8.2008 20:00
helsingin sanomat
Lääkärikeskus Mehiläisessä
Töölössä asioinut, vatsatautia potenut mies soitti Helsingin Sanomien
toimitukseen ja kertoi, että laborantti oli kehottanut häntä menemään
johonkin läheiseen ravintolaan ottamaan ulostenäytettä.
Mies oli ymmärtänyt laborantin puheesta, että käytäntö on Mehiläisessä
yleinen, koska lääkäriaseman liian pienet vessat eivät ole
terveysviranomaisen hyväksymiä.
"Ei voi pitää paikkaansa", hämmästyy vastaavan hoitajan sijainen Merja Kulmala lääkäriaseman laboratoriosta.
"Tartuntavaaran takia meillä suositellaan, että näytteet otetaan kotona
eikä potilas-wc:ssä tiloissa, joissa annetaan myös virtsanäytteitä. Ei
meiltä silti todellakaan ravintoloiden vessoihin ohjata, vaan kotiin.
Meillä on antaa potilaalle mukaan valmiit pakkaukset ja purkit, ja hän
voi häärätä kotona ihan rauhassa", Kulmala sanoo.
Mehiläisessä käytäntöön siirryttiin äskettäin. Se koskee myös päivystyspoliklinikkaa.
"Nykyisin kaikki on niin tarkkaa,
sairaalasta toiseen siirryttäessäkin potilaalta otetaan viljelyt MRSA:n
ja muiden bakteerien takia. Tartuntavaaran takia ulostenäyte on
annettava jossakin muualla kuin sairaalan tiloissa, koska muuten
seuraava potilas voi saada tartunnan."
Kulmalan mukaan Mehiläisen potilasvessat ovat tilavat.
Sama käytäntö on Husissa. Huslabiin kuuluvat Husin sairaaloiden
laboratoriot sekä lähes kaikkien Helsingin seudun kuntien
perusterveydenhuollon laboratoriot.
Kymmeniä kuollut ärhäkkään suolistobakteeriin
Julkaistu: 28.2.2008 21:00
Päivi Repo
helsingin sanomat
Huslab on tyypittänyt kaikkiaan noin 1 300 Clostridium difficile -bakteerin kantaa. "Analysoitavien näytteiden määrä on vähenemässä", sanoo professori Martti Vaara Huslabista. Näytteistä 20 prosenttia on ollut uutta ja ärhäkkää 027-kantaa.
"67 uutta tartuntaa marraskuussa, 34 tammikuussa ja 16 helmikuussa", Husin infektiolääkäri Veli-Jukka Anttila lukee tilastoja.
Tilanne alkaa olla hallinnassa Helsingissä, mutta Porvoon, Hyvinkään ja Lohjan alueilla bakteeria on vielä.
Kymenlaaksossa bakteeri on löytynyt 24:ltä ja Varsinais-Suomessa noin sadalta.
"Viime viikkoina on tullut vähemmän", sanoo Kymenlaakson infektioylilääkäri Risto Pietikäinen. Pitkään ripulia sairastaneita on myös alkanut parantua.
Kahdeksan sairastunutta on kuollut. Pietikäinen arvioi, että uudella bakteerimuodolla oli ratkaiseva merkitys kolmen neljän kuolemaan.
Uusia löytyy yhä lisää Varsinais-Suomessa.
"Kampaamme tiheämmällä kammalla", selittää infektiolääkäri Harri Marttila Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä. "Tapauksia löytyy pitkään."
He ovat eri puolilta piiriä. Bakteeri on johtanut kahdeksan tai yhdeksän ihmisen kuolemaan, Marttila arvioi.
"Ongelma on ollut ennenkin, mutta marraskuussa saatiin diagnostiikka pystyyn", hän huomauttaa.
Anttila on samaa mieltä: "Tutkimme yli 20 näytettä vuodelta 2005 ja löysimme kaksi tapausta."
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Antibiootteja+hylkiv%
C3%A4+MRSA+levi%C3%
A4%C3%A4+
nopeasti/1135238943593
Antibiootteja hylkivä MRSA leviää nopeasti
Julkaistu: 25.8.2008 21:00
helsingin sanomat
Lähihoitaja Abdoulie Kujabi pesi MRSA-bakteeria kantavaa potilasta eilen Suursuon sairaalassa.
Tavallisille antibiooteille vastustuskykyinen MRSA-bakteeri leviää Suomessa tänä vuonna ennätysvauhtia. Uusia tartuntoja on ilmoitettu jo reilusti yli tuhat, pian yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä.
Useat Helsingin Sanomien haastattelemat johtavat infektiolääkärit ovat sitä mieltä, että ratkaisuja pitää tehdä nyt, jos vitsaus aiotaan saada kuriin.
"Voi sanoa, että olemme vaa'an kielellä", sanoo Kansanterveyslaitoksen (KTL) infektioepidemiologian ja -torjunnan osaston johtaja Petri Ruutu.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunut yliopistosairaaloiden johtoa tiistaiksi kokoukseen, jossa mietitään keinoja bakteerin pysäyttämiseksi.
Pirkanmaalla on pitkään ollut vaikein MRSA-tilanne suurista sairaanhoitopiireistä.
Tämä vuosi käänsi suunnan synkäksi myös pääkaupunkiseudulla, jossa MRSA-tartunnat alkoivat lisääntyä vuodenvaihteessa.
Töölön sairaalan neljän vuoden takaisen epidemian jälkeen aloitettu kampanja ei enää pure.
"Epidemian kuva on muuttunut. Se on siirtynyt sairaaloista pitkäaikaishoitoon ja avohoitoon", HYKS:n infektiosairauksien klinikan ylilääkäri Ville Valtonen sanoo.
Esimerkiksi vanhainkodissa bakteeri pääsee leviämään salassa, koska tulehduksia ei tutkita yhtä tarkasti kuin sairaaloissa.
MRSA:han tehoavia lääkkeitä on olemassa, mutta ne ovat kalliimpia ja tehottomampia kuin normaalit antibiootit. Lisäksi niillä on vaikeammat sivuvaikutukset.
Pirkanmaalla MRSA:n on laskettu maksaneen viime vuonna suorina kuluina noin 2,5 miljoonaa euroa. MRSA-tulehduspotilas on osastolla keskimäärin viikon pidempään kuin normaalitapaus, ja oireeton kantajakin saa usein oman hoitajan ja huoneen.
Tärkein ase infektioiden torjunnassa on, että henkilökuntaa on riittävästi ja hygieniassa ollaan huolellisia.
"Voi olla, että kun tilanne saatiin hallintaan, sitten taas lipsuttiin. Se on inhimillistä", KTL:n ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkila pohtii.
Myös arkkitehtuuri vaikuttaa leviämiseen. Valtosen mielestä enää ei pitäisi rakentaa sairaaloita ilman riittävää määrää yhden hengen huoneita omalla vessalla.
"Rakenteet ovat halpoja, infektiot kalliita."
Suursuon sairaalassa Helsingissä on maan vanhin, kahdeksanvuotias, MRSA-potilaille omistettu yksikkö. Osastonhoitaja Marjo Savolainen kertoo, että bakteeriin kohdistuu paljon turhaa kauhua.
"Juuri yhdeltä meidän papalta evättiin vanhainkotipaikka vain MRSA:n vuoksi", hän pahoittelee.
KTL:n ohje on, että MRSA:n kantaja saa elää normaalia elämää sairaalan ulkopuolella.
Sen sijaan osastolla käsien desinfiointiliuosta kuluu Savolaisen mukaan sellaisia määriä, että sitä joskus laitoshuoltajatkin ihmettelevät.
MRSA ei suinkaan ole ainoa antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri.
Kreikassa esimerkiksi leviää suolistobakteerikanta, johon ei tehoa käytännöllisesti katsoen yksikään antibiootti.
"Sitä pelätään, että se rantautuu. Suomalaiset käyvät paljon Kreikassa", Valtonen toteaa.
Lisää aiheesta:
TIETOKULMA Vaarallinen sairaalassa (25.8. 20:37)