Akuutin Arkisto
20.5.2008
Ulosteensiirrosta apu antibioottiripuliin
Antibioottiripulin yleinen aiheuttaja on clostridium difficile-niminen suolistobakteeri. Suurella osalla vastasyntyneistä on sitä elimistössä, mutta terveillä aikuisilla sitä tavataan harvemmin. Valtaosalla ihmisistä bakteeri ei aiheuta mitään ongelmaa.
Jos suoliston bakteerikanta menee antibioottihoidoista sekaisin, syntyy antibioottiripuli.
– Se johtuu antibiooteista ja ihmisen omasta suoliston bakteerikannasta, joka on jokaisella ihmisellä vähän erilainen. Toiset ovat alttiimpia kuin toiset, kertoo sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Eero Mattila Hyksistä.
Antibioottiripuliepidemioita puhkeaa sairaaloissa yleisimmin iäkkäille ja huonokuntoisille potilaille. Bakteerin itiöt säilyvät pitkiä aikoja pinnoilla ja lattioilla. Elimistöön suun kautta päästessään bakteeri alkaa lisääntyä. Se voi tuottaa toksiinia eli myrkkyä, joka suurina määrinä on hengenvaarallista. Suomessa antibioottiripuliin kuolee vuosittain useita satoja potilaita.
– Tyyppioire on ripuli, joka on vetistä ja löysää, monta kertaa päivässä. Toki verinenkin ripuli on mahdollista näiden uusien kantojen myötä, mutta se on hyvin harvinaista. Luonteenomaista on myös korkea kuume, Mattila kuvailee.
Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, antibioottiripulia voidaan hoitaa eräillä antibiooteilla. On myös kokeiltu esimerkiksi vasta-aineiden antamista immuunimaidolla tai luovutetulla verellä. Yksi vaihtoehto on ulosteensiirto. Se on osoittautunut tehokkaaksi juuri kroonisissa antibioottiripuleissa.
– Käytännössä se on täällä Helsingissä tehty paksusuolen tähystyksen kautta. On tehty normaali paksusuolen tähystys, ja sitä ennen suoli on tyhjennetty. On katsottu paksusuoli, että löytyykö jotain muuta altistavaa syytä jatkuvalle ripulille. Tässä tähystyksen yhteydessä ulostesekoitus on sitten ruiskutettu paksusuolen alkuosaan.
SUOMESSA HYVIÄ TULOKSIA
Ulosteensiirto tervehdyttää suoliston bakteerikannan normaaliksi. Esimerkiksi Norjassa on olemassa ulostepankki, josta talletuksia jaetaan tarvittaessa. Meillä Suomessa siirtoja on tehty vähän ja siirrettävä uloste on otettu lähiomaisilta. Helsingissä tulokset ovat olleet lupaavia.
– Ulosteensiirto on tehty kuudelle Hyksin potilaalle ja kaikki ovat parantuneet, Mattila kertoo.
Tutkimuksia ulosteensiirrosta tarvitaan kuitenkin lisää, jotta sen terveysvaikutuksista saadaan vakuuttavia tuloksia. C. difficile -bakteeri kehittää vastustuskykyään antibiooteille. Odotettavissa siis on, että antibioottiripuleiden määrä kasvaa. Jos lääkehoito ei pysty niitä selättämään, tulee ulosteensiirto tarpeeseen.
– Uskon, että tämä tulee lisääntymään. Se on oikeastaan ihan pakkorako. Jos ripuli kestää vaikka puoli vuotta - eräskin rouva oli laihtunut 70 kilosta 57 kiloon - ja elämä on jatkuvaa ripulia, niin yksinkertaisesti tarvitaan parempia hoitoja, Mattila sanoo.
Alkoholikäsihuuhde ei tepsi antibioottiripulia aiheuttavaan bakteeriin. Paras keino ehkäistä tautia on pestä kädet saippualla ja vedellä.
Asiantuntija: EERO MATTILA, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS
Toimittaja: SUSANNA EKFORS
http://yle.fi/akuutti/arkisto2008/200508_a.htm
Osasto: Terveys ja hyvinvointi
Kymmenen sekuntia käsienpesuun
Kuva: YLE
Muistutukset käsienpesun tarpeellisuudesta eivät ole turhia, sillä flunssavirus voi elää ovenkahvassa tai valokatkaisijassa jopa 18 tuntia. Kynnen alle mahtuu Suomen väkiluvun verran mikrobeja.
Hyvä käsihygienia on halvin ja helpoin tapa ehkäistä erilaisia tartuntoja.Mutta miten usein käsiä sitten täytyisi pestä?
- Kädet on hyvä pestä aina silloin, kun aletaan syödä tai valmistaa ruokaa, jos on yskinyt, aivastanut, niistänyt tai tupakoinut. Kädet kannattaa pestä myös, jos on vaihtanut vauvalle vaippoja, silittänyt lemmikkiä tai vienyt roskapussia. Ylipäätään aina, kun on koskenut johonkin sellaiseen, missä kädet voivat likaantua, kertoo ylitarkastaja Taina Niskanen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.
Palasaippuan sijaan nestesaippuaa
Käsissä on luontaisesti mikrobeja, käsien normaaliflooraa. Osa mikrobeista on kuitenkin tauteja aiheuttavia bakteereita. Noin puolet ihmisistä kantaa esimerkiksi staphylococcus aureus -bakteeria, joka tietyn tyyppisenä voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Tartuntaa voidaan ehkäistä huolellisella käsihygienialla.
- Kun aletaan pestä käsiä, ensin kääritään hihat ylös, jotta on tilaa pestä ranteitakin. Otetaan kello, korut ja sormukset pois. Sopivan lämmin vesi valumaan, sitten kastellaan kädet ja otetaan nestesaippuaa. Palasaippuat eivät ole kovin hygieenisiä. Annetaan veden valua, vaahdotetaan saippuaa ja lähdetään pesemään niin, että pestään sormenpäät, peukalot ja sormienvälit sekä käsien ulkoreunat hyvin, painottaa Niskanen.
Pesuun täytyy käyttää riittävästi aikaa, mielellään jopa 10-15 sekuntia. Useimmiten huonoiten pesulle jäävät Niskasen mukaan keskisormen ja nimettömän välit ja peukalot sekä yllättäen myös sormenpäät ja käsien keskiosa.
- Pesun jälkeen kädet huuhdotaan huolellisesti. Kädet kuivataan mieluiten kertakäyttöpyyhkeillä. Kotioloissa voi käyttää puhdasta kangaspyyhettä. Likaiseen hanaan ei kannata koskea puhtailla käsillä, joten jos hana ei sulkeudu automaattisesti, hana kannattaa sulkea ainakin kodin ulkopuolella paperilla.
Pidä kädet kunnossa
Hyvään käsihygieniaan kuuluu muutakin kuin käsienpesu. Käsien iho on hyvä yrittää pitää ehjänä ja huolehtia siitä, etteivät kädet pääse kuivumaan.
– Kynnet pidetään lyhyinä ja kynsinauhat ehjänä, koska pitkien kynsien ja rakennekynsien alle kerääntyy helposti bakteereja. Erityisesti sellaisessa työssä, missä käsihygieniaa tarvitsee noudattaa huolellisesti, niitä ei yleensä suositellakaan, muistuttaa Niskanen.
Käsienpesu on paras tapa ehkäistä tartuntoja. Erityisesti ripulitaudit leviävät käsien välityksellä. Virusvälitteisistä ruokamyrkytysepidemioista, esimerkiksi salmonellaepidemiasta, jopa puolet voitaisiin välttää sillä, että kädet olisi huolellisesti pesty ennen ruoanvalmistusta tai ruoan käsittelyn aikana.
Päiväkodeissa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että lähes kaikkia tartuntatauteja voidaan vähentää sillä, että henkilökunta ja lapset pesevät kätensä huolellisesti.
Lisäksi henkilökunnan suositellaan käyttävän desinfektioaineita.
YLE Akuutti
http://yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2009/05/kymmenen_sekuntia_kasienpesuun_725725.html