Varo väärää A(H1N1)-diagnoosia! 02.09.2009 Suomalaiset lääkärit ja sairaanhoitajat ovat HUS:n osastonylilääkärin Veli-Jukka Anttilan mukaan varsin tietoisia A(H1N1)-influenssasta. Taudista on kuitenkin kohistu niin, että influenssaksi on tulkittu bakteeritulehduksia, esimerkiksi munuaisaltaan tulehduksia, ja potilaita on lähetetty kotiin väärän lääkityksen kanssa. – Tällaisia yksittäistapauksia on esiintynyt. Ongelma on siinä, että A(H1N1)-influenssan laboratoriodiagnostiikka ei ole nopeaa eikä laboratoriokokeita yleensä tehdä. Kun diagnoosi perustuu yleiseen taudinkuvaan, influenssaksi tulkitaan helposti joitakin muita oireiltaan samankaltaisia infektioita, Anttila toteaa. – Edes H1N1-kohorttiosastolla henkilökunnan arvaukset infektiosta eivät osu aina kohdalleen. CRP-arvokin on vaihdellut H1N1-potilailla normaalista yli 300 mg/l:aan. Virhe tavallisin puhelinkontaktissa Anttila on huolissaan vääristä diagnooseista etenkin tilanteissa, joissa oireiden taustalla on antibioottihoitoa vaativa infektio. Helpoimmin väärä diagnoosi saattaa syntyä puhelinkontaktissa. – Siinä vaiheessa, jos epidemia leviää, suuri osa oireisiin perustuvista diagnooseista osuu paremmin kohdalleen A(H1N1)-potilailla. Anttila huomauttaa, että tutkimusten mukaan kliininen influenssadiagnoosi osuu tavallisena epidemiakautenakin oikeaan vain noin 30 %:ssa tapauksista. – Kun A(H1N1)-epidemia ei ole vielä alkanut kunnolla, osuvuus on tätäkin huonompi. Vakavat tapaukset ulkomailta Toistaiseksi HUS:n sairaanhoitopiirissä A(H1N1)-influenssaan on sairastunut satakunta potilasta, joista neljä on saanut vaikean keuhkokuumeen. Taudin vakavat oireet ovatkin yleensä keuhkokuumeita, jotka vaativat ylipainemaskihoitoa tai hengityskonetta. – Arvioidaan, että 1–2 % sairastuneista saa vakavia oireita, Anttila sanoo. Kaikkia potilaita, joiden epäillään sairastavan A(H1N1)-influenssaa, tulee kehottaa hakeutumaan lääkärin vastaanotolle, jos heillä on hengitysvaikeuksia, rintakipuja, rintapistoksia tai sekavuutta. Valtaosa tapauksista ja lähes kaikki vakavat tapaukset ovat ainakin HUS:n alueella peräisin ulkomailta. – Alkuvaiheessa tartuntoja tuotiin Yhdysvalloista ja Englannista, nyt niitä näyttää tulevan myös Espanjasta ja muista maista. Suomessa isoja paikallisia epidemioita ei ole toistaiseksi ollut. Anttila painottaa, että lääkäreiden tulee olla tarkkoina etenkin raskaana olevien suhteen, koska heille A(H1N1) aiheuttaa muita vaikeampia taudinkuvia. – Toistaiseksi tietooni ei ole tullut vakavasti sairastuneita raskaana olevia A(H1N1)-influenssapotilaita, Anttila kertoo. Ketkä kriisitilanteessa hoidetaan? Pahimpien pelkojen mukaan tehohoitopaikat ja osaava henkilökunta loppuvat epidemian huipun iskiessä kesken. Kuinka silloin priorisoitaisiin, ketä hoidetaan hengityskoneessa ja ketä ei? – Se on tietysti aina tapauskohtaista. Lapset ja nuoret on asetettava aina etusijalle. Täytyy katsoa potilaan kokonaisennustetta ja harkita hoidon hyötyä. Toistaiseksi kapasiteetti on kuitenkin riittänyt. Sirpa Kulonen http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7685/news_db=web_lehti2006/type=1