H1N1 eli sikainfluenssa ei sinänsä ole mitenkään yhteydessä Clostridium difficileen. Ainoa huolenaihe on tilanne, jolloin joudutaan lääkitsemään vaikea-asteista sikainfluenssaa potevaa potilasta antibiooteilla. Potilaan kunto on jo valmiiksi heikko ja suoliston bakteerikanta altis vaurioille, jolloin antibioottikuuri voi olla laukaiseva tekijä Clostridium difficilelle. Olisi toivottavaa, että niin lääkärit kuin potilaatkin huomioivat Clostridium difficilen, tämän vaikean ja vaarallisen sairauden uhan olemassaolon. Lääkärien olisi syytä määrätä H1N1-potilaalle antibioottien lisäksi tarvittava probioottisuojalääkitys. Jos H1N1-potilas saa antibioottikuurista Clostridium difficilen, niin potilas pitää saada ulosteensiirtoon ilman kuukausien vitkuttelua! Suomeen tarvittaisiin nyt ulostepankki, jotta hoito toimenpiteineen olisi kaikkien edun mukaista ja riittävää!

 

SIKAINFLUENSSA Ursula Grönvall, 17.9.2009, klo 12:10 Infektiopotilaita hoitavat saavat rokotteen ensimmäisinä Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on laatinut ehdotuksen sikainfluenssarokottamisen järjestyksestä. Ehdotuksesta on tarkoitus tehdä päätös 24. syyskuuta. Ensimmäiset sikainfluenssan ehkäisyyn tarkoitetut rokotteet saapuvat Suomeen lokakuussa. Rokottaminen aloitetaan infektiopotilaita tai infektioille alttiita potilaita hoitavasta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä sairaankuljetuksen henkilöstöstä sekä apteekkien asiakaspalvelussa työskentelevistä. Terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen suojaa myös niitä potilaita, joilla itsellään rokotteen teho voi olla heikko heikentyneen vastustuskyvyn vuoksi. Toisena rokotettavaan ryhmään kuuluvat raskaana olevat naiset. Vaikka valtaosa raskaana olevista sairastaa lievän taudin, heillä on kuitenkin muita samanikäisiä suurempi riski vakavan taudinkuvan kehittymiseen. Kolmantena rokotetaan sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat yli kuuden kuukauden ikäiset mutta alle 64-vuotiaat. Tähän ryhmään kuuluvat ne, joilla on säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus tai keuhkosairaus, metabolinen sairaus, krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai hoito, krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti. Neljäntenä rokotetaan terveet 6–35 kuukauden ikäiset lapset. Pienillä lapsilla on korkea sairastavuus, tauti on johtanut keskimääräistä useammin sairaalahoitoon, ja lapset ovat tehokkaita tartuttajia. Viidentenä rokotusvuorossa ovat terveet 3–24-vuotiaat lapset ja nuoret sekä varusmiehet. Kuudentena rokotetaan sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet. Tässä ikäluokassa sairastuvuus on kertyneiden tietojen valossa selvästi muita alhaisempi. Koko väestön rokottamista harkitaan myöhemmin Koko väestö on mahdollista rokottaa syksyn ja talven aikana. Koko väestön rokottamisen tarve arvioidaan, kun nähdään, kuinka tilanne kehittyy. Mikäli epidemiatilanne yhä vaatii rokotusten jatkamista, rokotetaan seuraavaksi terveet 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat painottaen rokotusten aloittamista nuoremmista ikäryhmistä. Kunnat järjestävät rokotukset pääsääntöisesti terveyskeskuksissa. Rokotusten ottaminen on vapaaehtoista. Todennäköisesti rokotukset päästään aloittamaan lokakuun loppupuolella. http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article329003.ece

 

Lääkärilehdestä Varo väärää A(H1N1)-diagnoosia! 02.09.2009 Suomalaiset lääkärit ja sairaanhoitajat ovat HUS:n osastonylilääkärin Veli-Jukka Anttilan mukaan varsin tietoisia A(H1N1)-influenssasta. Taudista on kuitenkin kohistu niin, että influenssaksi on tulkittu bakteeritulehduksia, esimerkiksi munuaisaltaan tulehduksia, ja potilaita on lähetetty kotiin väärän lääkityksen kanssa. – Tällaisia yksittäistapauksia on esiintynyt. Ongelma on siinä, että A(H1N1)-influenssan laboratoriodiagnostiikka ei ole nopeaa eikä laboratoriokokeita yleensä tehdä. Kun diagnoosi perustuu yleiseen taudinkuvaan, influenssaksi tulkitaan helposti joitakin muita oireiltaan samankaltaisia infektioita, Anttila toteaa. – Edes H1N1-kohorttiosastolla henkilökunnan arvaukset infektiosta eivät osu aina kohdalleen. CRP-arvokin on vaihdellut H1N1-potilailla normaalista yli 300 mg/l:aan. http://www.clostridiumdifficile.fi/laakarilehti/

 

Blogit Mari Heikkilä, Mediuutiset, 13.5.2009 14:39 Pandemia vie hallinnan tunteen Kuva: Timo Pylvänäinen Ihmisiä huolestuttavat tilanteet, joissa hallinnan tunne tuntuu häviävän. Sellainen on pandemia. Sikainfluenssa on saanut median ja ihmiset varpailleen. Asiasta riittää kohua. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kyseessä on suhteellisen lieväoireinen tauti. Maailmalla on WHO:n viimeisimmän tiedon mukaan yhteensä varmistettu vajaat 6 000 tapausta, joista noin 60 kuolemantapausta. Pääosa kuolemista, 56 on vahvistettu Meksikossa. Länsimaissa kuolleet ovat olleet kroonisesti sairaita. Toisaalta, on myös hyvä, että asiasta kohistaan. Loppuvuodesta luultavasti saadaan sikainfluenssarokote, jonka ehkä myös ottaa suurin osa suomalaisista. Vaikka liiallinen paniikki on haitallista, myös turtuminen on ongelma. Jos jostain asiasta tulee liian "arkipäiväistä" ja periaatteessa hallittavaa, se voi karata käsistä. Moni infektiolääkäri varmaan toivoisi, että saisi edes jonkinlaisen kohun aikaiseksi jokavuotisesta, tavallisesta kausi-influenssasta. Se aiheuttaa Suomessa arviolta 300–1500 ylimääräistä vanhusten kuolemaa joka talvi. Yli puolet terveydenhuoltohenkilöstöstä saa oireettoman influenssatartunnan ja voi tartuttaa viruksen potilaisiinsa. Suomessa riskiryhmät, yli 65-vuotiaat sekä alle 3-vuotiaat, saisivat rokotteen ilmaiseksi. Sen saisi moni myös työpaikallaan. Tosiasiassa kuitenkin piikki jää usein ottamatta. Myös sairaalabakteeri Clostridium difficile tappaa Suomessa kuukausittain. Sen pystyisi estämään käsihygienialla ja desinfektioaineilla. Estettävissä, ainakin periaatteessa, olisivat myös viinakuolemat. Vuonna 2007 alkoholin käytön suoranaisiin seurauksiin kuoli 1 796 työikäistä ja 371 eläkeikäistä. Se oli työikäisten yleisin kuolemansyy. Alkoholimyrkytyksiä oli lähes 600. Mitä tästä opimme? Tärkeintä on ilmeisesti periaatteellinen hallinnan tunne. Pitää olla olemassa rokote, jotta voisi ainakin periaatteessa suojautua. Muualla Talentumin verkostossa Parhaimmillaan pandemiarokote ehtii ajoissa | Mediuutiset | 14.5.2009 » Rokoteosake turvaa kulkutaudilta | Talouselämä | 12.5.2009 » Nytkö se tulee? | Mediuutiset | 30.4.2009 » Pandemiaan on varauduttu rokottein | Mediuutiset | 29.4.2009 » Influenssakaudesta odotetaan tavanomaista | Mediuutiset | 22.10.2008 » http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/blogit/article286152.ece

 

Laitoshuoltaja Nina Tapio puhdistaa Turun influenssapäivystyksen tiloja. Lähes miljoonalla suomalaisella iso riski sairastua sikainfluenssaan Turun Sanomat 22.8 2009 20:49:58 Reilut 800 000 suomalaista eli yli 15 prosenttia Suomen väestöstä kuuluu johonkin sikainfluenssan riskiryhmistä. Arvio perustuu Tilastokeskuksen väestötilastoihin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusryhmän laskelmiin. Riskiryhmään kuuluu ihminen, joka on jostain syystä alttiimpi sairastumaan sikainfluenssaan kuin tavallinen keskivertokansalainen. Ryhmiin kuuluvat THL:n mukaan alle kolmevuotiaat lapset, raskaana olevat naiset ja osa pitkäaikaissairaista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on lisännyt omaan listaansa huonokuntoiset vanhukset. Infektiolääkäri Reijo Peltonen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta perustelee lisäystä sillä, että huonokuntoiset vanhukset kuuluvat tavallisen kausi-influenssankin riskiryhmään. – Näyttää siltä, että sikainfluenssaan sairastuu vanhuksia oletettua vähemmän. Mutta kun vanhus sairastuu, kuoleman riski on korkeampi kuin tavallisessa kausi-influenssassa. Siksi huonokuntoisten vanhusten tulee saada lääkitys heti sairastuttuaan, Peltonen korostaa. Sairaiden määrää vaikea ennustaa Peltosen mukaan on mahdotonta ennustaa, miten moni riskiryhmiin kuuluvista tulee sairastumaan sikainfluenssaan. Alttius sairastua vaihtelee rajusti eri ryhmien välillä. Heinäkuun lopussa julkaistun amerikkalaistutkimuksen mukaan raskaana olevalla naisella on nelinkertainen todennäköisyys joutua sikainfluenssan takia sairaalahoitoon kuin keskivertokansalaisella. – Tutkimuksen tulokset tuntuvat erittäin uskottavilta, Peltonen kommentoi the Lancet -lehdessä julkaistua tutkimusta. Tutkimuksen mukaan ensimmäisen kuukauden aikana sikainfluenssan puhkeamisesta Yhdysvalloissa yhteensä 34 raskaana olevaa naista 13 osavaltiosta oli sairastunut sikainfluenssaan. Heistä 11 oli joutunut sairaalahoitoon. Kahden kuukauden aikana sikainfluenssan puhkeamisesta tutkijat saivat tiedon kuuden raskaana olevan naisen kuolemasta keuhkokuumeen ja hengitysvaikeuksien seurauksena. Raskaana olevat naiset sairastuvat Peltosen mukaan sikainfluenssaan helpommin, koska raskaus on kehon vastustuskykyä heikentävä tila. – Raskaana olevan naisen keho ei reagoi niin jyrkästi vieraita proteiineja vastaan. Myös hormonitasapainon muutokset raskauden aikana lisäävät sairastuvuutta. Välittömästi hoitoon Peltosen mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että riskiryhmiin kuuluvat ihmiset hakeutuvat hoitoon mahdollisimman nopeasti oireiden ilmaannuttua. Sikainfluenssan oireita ovat äkillinen kuume, yskä, nuha, kurkkukipu ja lihassärky. Peltosen mukaan Tamiflu-lääke tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin oireiden alkamisesta sen ottaa. Alle kolmevuotiaat kuuluvat riskiryhmään siksi, että he eivät ole ehtineet kehittää minkäänlaista vastustuskykyä tautia vastaan. Moni pitkäaikaissairaus alentaa vastustuskykyä, jolloin virus pääsee leviämään kehossa ärhäkämmin. Sydän- ja keuhkosairailla valmiiksi heikko sydän tai keuhkot kestää sikainfluenssan tuomaa rasitusta huonosti. Sairaalloisesti ylipainoiset on lisätty listaan, koska Amerikassa havaittiin, että huomattava osa sikainfluenssaan kuolleista on sairaalloisen lihavia. Peltosen mukaan pandemiaan on varauduttu Suomessa hyvin, ja kaikki lääkehoitoa tarvitsevat pystytään hoitamaan. Hän neuvoo riskiryhmäläisiä elämään normaalia arkea, mutta olemaan tietoisia alttiudestaan sairastua. Lisäksi tulee muistaa pitää huolta hygieniasta ja pysytellä kaukana sikainfluenssaa sairastavista, mikäli se on mahdollista. Tämänhetkisen ennusteen mukaan Suomeen iskevä sikainfluenssa on Peltosen mukaan ”varsin leuto tauti”. Taudin lievyyden takia tartuntatapausten laskeminen lopetettiin heinäkuun loppupuolella, jolloin varmistettuja tapauksia oli 270. HEIDI PELANDER Kuvat (1)Laitoshuoltaja Nina Tapio puhdistaa Turun influen.. http://www.ts.fi/online/kotimaa/69298.html

 

SIKAINFLUENSSA Maria Tojkander, 13:04, 7.8.2009 Tätä et vielä tiennyt sikainfluenssasta 1. Tautiin kuolleiden varsinainen kuolinsyy on lähes aina ollut keuhkojen toimintavajaus. Kuinka moni Suomessa sairastuneista tarvitsee hengityskonetta? – Jos H1N1-viruksen saisi kolmasosa väestöstä, kuten Suomen pandemiasuunnitelmassa ja tuoreiden Ison-Britannian lukujen perusteella on arvioitu, hengityskoneeseen päätyisi 1 000–2 000 potilasta koko epidemian aikana. Iso osa heistä toipuu. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Petri Ruutu 2. Montako tehohoitopaikkaa Suomessa on? – Hus-piirissä on noin 80 tehohoitopaikkaa. Ei-kiireellisestä leikkaushoidosta voimme epidemian pahimpina viikkoina vapauttaa lisäksi noin 40 tehohoitopaikkaa. Pahimpina viikkoina tehohoitohenkilökunnasta tulee pula, jos arviot toteutuvat ja kolmannes tehohoitohenkilökunnasta sairastuu. Koko maassa on laskennallisesti noin 240 tehohoitopaikkaa, mutta luultavasti koko maan todellinen tehohoitopaikkojen määrä on tätä pienempi. Husin infektioylilääkäri Ville Valtonen 3. Voiko muiden sairauksien hoito vaarantua, kun voimavarat suuntautuvat sikainfluenssaan? – Ei varmaan vaarantua, mutta viivästyä kyllä. On mahdollista, että joudumme syksyllä priorisoimaan hoitoja. Silloin turvataan sikainfluenssan hoidon lisäksi muut kriittiset ja kiireelliset hoidot. Ei-kiireelliset leikkaukset ja hoidot sekä suun terveydenhoito viivästyvät. Pahimmassa tapauksessa kiireelliset syöpäleikkauksetkin voivat viivästyä, jos alan harvat superosaajat sairastuvat. Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö 4. Keillä riskiryhmiin kuuluvista komplikaatioiden ja kuoleman riskit ovat pahimmat? – Emme pysty vielä vertailemaan riskiryhmien välistä riskien suuruutta. Tietoa tästä epidemiasta on kertynyt liian vähän, enkä uskalla alkaa arvailemaan. Nämä asiat selviävät yleensä vasta pandemian ensi aallon jälkeen. Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Petri Ruutu 5. Pelkääkö lääkärikin? – En pelkää, meillähän on suojavarusteet. Influenssa on aina ollut olemassa. Miksi pitäisi pelätä nyt, kun sen leviämistä yritetään rajoittaa? Laakson sairaalan influenssaterveysaseman vs. ylilääkäri Timo Aronen 6. Miksi sikainfluenssa pelottaa enemmän kuin aikuistyypin diabetes, vaikka diabeteksen komplikaatioihin kuolee paljon enemmän ihmisiä kuin sikainfluenssan? – Sikainfluenssa pelottaa, koska se on ”ulkopuolinen uhka”. Omiin elintapoihin liittyvät riskit hyväksytään moninkertaisina. Myös tiedotusvälineiden kannalta uusi epidemia on uutinen. Se että noin 5 000 ihmistä kuolee vuosittain tupakan – ja suunnilleen sama määrä alkoholin – seurauksena ei ole uutinen eikä hallinnollinen ongelma. Sitä pidetään normaalina. On hyvä, että Suomi valmistautuu huolella pandemiaan, mutta toivoisi, että suomalainen yhteiskunta suhtautuisi samanlaisella ponnella ehkäistävissä olevien kansantautien torjuntaan! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska 7. Millaista roolia apteekkilaisille on kaavailtu sikainfluenssan hoitoketjussa? – Rooli on sama kuin muussakin lääkehoidossa: avohoidon lääkkeet haetaan apteekista ja apteekki neuvoo lääkkeen käytössä. STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Pekka Järvinen 8. Paljonko sikainfluenssaan valmistautuminen on toistaiseksi maksanut? – Tarkkaa summaa kukaan tuskin on laskenut. Influenssapandemiaan valmistautuminen ylipäätään on maksanut Huoltovarmuuskeskukselle, valtiolle ja kunnille kymmeniä miljoonia euroja. STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Pekka Järvinen 9. Miten terveydenhuollon työpaikat ovat varautuneet siihen, että työntekijät ja työtekijöiden lapset sairastuvat ja tulee poissaoloja? – Jos poissaoloja tulee paljon, neuvottelemme alan oppilaitosten kanssa opiskelijoiden saamiseksi töihin. Kutsumme eläkeläisiä töihin. Siirrämme organisaatiomme sisällä henkilökuntaa vähemmän kriittisistä toiminnoista kriittisimpiin. Esimerkiksi hammashoitaja saa pikakoulutuksen ja siirtyy työskentelemään vanhainkotiin. Suljemme tarvittaessa terveysasemia siihen saakka, että auki on vain kaksi terveysasemaa. Vantaan terveyspalvelujen johtaja Timo Aronkytö 10. Influenssapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta rokotetaan ensimmäisenä. He ovat myös riskiryhmiin kuuluvien lisäksi ainoita, joille viruslääkkeitä saa nyt määrätä. Keitä tähän ryhmään kuuluu? – Emme ole vielä miettineet, kuuluvatko esimerkiksi apteekkien farmaseutit ja proviisorit tähän ryhmään. Otamme asiaan tarkemmin kantaa lähiviikkoina. STM:n sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Pekka Järvinen http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article315178.ece?s=u&wtm=medi-07082009

 

Sikainfluenssa oireilee raskaana olevilla tavallisesti lievänä 29.7.2009 0:53 A A Jussi Pullinen Helsingin Sanomat Raskaana olevien riski saada sikainfluenssasta vakavia oireita on vain vähän suurempi kuin muilla. Raskaana olevilla ja aivan pienillä lapsilla esiintynee enemmän vakavia taudinmuotoja kuin muilla, mutta ero on pieni, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiotautien osastonylilääkäri Jukka Lumio. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan influenssa osoittautui kolmen aikaisemman pandemian aikana vakavaksi raskaana oleville. Sikainfluenssan vakavuudesta raskaana oleville on laitoksen mukaan rajallisesti tietoa. Valtaosalla riskiryhmiin kuuluvista tauti on THL:n tutkimusprofessorin Petri Ruudun mukaan kuitenkin samanlainen kuin muillakin. Raskaana olevat ovat riskiryhmää. Tauti on ollut kaikkiaan oireiltaan lievä ja tavallisen kausi-influenssan kaltainen. Kaikkiaan vain 1–2 prosenttia kaikista oireita saaneista on tarvinnut taudissa sairaalahoitoa. Sekä raskaana olevilla että alle kolmevuotiailla lapsilla riskin oletetaan olevan sen verran suurempi, että oireiden ilmaannuttua on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Helsingin Sanomien lukijoilta keräämistä sikainfluenssaan liittyvistä kysymyksistä yli puolet on tullut raskaana olevilta naisilta ja pienten lasten vanhemmilta. Kysymyksiä sikainfluenssasta voi lähettää osoitteeseen sikainfluenssa@hs.fi tai kirjepostissa osoitteeseen Helsingin Sanomat, Kotimaantoimitus / Sikainfluenssa, PL 75, 00089 Sanoma. Kysymykset julkaistaan nimettöminä. Lisää aiheesta: Työnantajat: Sikainfluenssa ei oikeuta omaan sairauslomaan 29.7. 14:41 Työnantajille suositellaan joustoa sikainfluenssassa 29.7. 7:18 H1N1-rokotetta voidaan testata suomalaislapsilla jo ensi kuussa 28.7. 20:17 Muualla HS.fi:ssä: ErikoissivuLukijoiden kysymyksiä ja vastauksia sikainfluenssasta http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Sikainfluenssa+oireilee+raskaana+olevilla+tavallisesti+liev%C3%A4n%C3%A4/1135248033526

 

TIETOKULMA Näille riskiryhmille suositellaan viruslääkettä 22.7.2009 15:39 A A Helsingin Sanomat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi keskiviikkona listan ryhmistä, joille viruslääkettä on syytä määrätä sikainfluenssaepidemian aikanakin. Lääkettä saavat:  Sairaalahoitoon joutuneet potilaat.  Raskaana olevat naiset.  Alle 3-vuotiaat lapset.  Influenssapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta.  Säännöllistä lääkitystä vaativasta sydän- tai keuhkosairaudesta ja diabeteksesta kärsivät. Lievästä verenpainetaudista kärsivät eivät kuulu ryhmään.  Potilaat, joilla on krooninen maksan tai munuaisten vajaatoiminta.  Potilaat, joiden sairastama tauti heikentää vastustuskykyä tai jotka saavat vastutuskykyä heikentävää hoitoa. Tällaisia ovat esimerkiksi elinsiirtopotilaat tai solunsalpaajahoitoa saavat syöpäpotilaat.  Kroonisesta neurologisesta sairaudesta tai hermolihastaudista kärsivät.  Sairaalloisesti ylipainoiset (bmi-indeksi yli 40). Lisää aiheesta: Suomen tv-kampanja: Pese kädet sikainfluenssan varalta 22.7. 15:02 Risikko: Ei syytä paniikkiin, mutta tauti on otettava vakavasti 22.7. 15:07 http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/N%C3%A4ille+riskiryhmille+suositellaan+virusl%C3%A4%C3%A4kett%C3%A4/1135247866310