Clostridium difficile diagnostiikka CLOSTRIDIUM DIFFICILE - DIAGNOSTIIKKA JA BAKTEERIKANTOJEN LÄHETTÄMINEN KANSANTERVEYSLAITOKSELLE Vuoden 2008 alussa voimaan tullut tartuntatautiasetuksen muutos edellyttää laboratorioiden ilmoittavan Clostridium difficile –löydökset valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin. Kantojen lähettämisestä KTL:lle sovitaan vakavien tautitapausten ja epidemiaepäilyjen yhteydessä samaan tapaan kuin yleensä epidemiaselvityksissä. C. difficile -infektion diagnoosi vaatii joko C. difficile -toksiinien osoittamisen tai toksiinia tuottavan C. difficile -kannan eristämisen ripuliulostenäytteestä. Viljely (’gold standard’) on vaativaa ja saattaa kestää useita vuorokausia. Antigeeni- ja PCR -testit ovat nopeita ja soveltuvat myös seulontatutkimuksiin. Antigeeni ja PCR -testien heikkoutena kuitenkin on, ettei bakteerikantoja saada talteen tyypitystä ja mikrobilääkeherkkyyksien määritystä varten. PCR-pohjainen menetelmä hypervirulenttien Clostridium difficile -kantojen tunnistamiseksi KTL:n bakteeri- ja tulehdustautien osastolla Turussa on pystytetty PCR-menetelmä C.difficile -bakteerin toksiinia tuottavien hypervirulenttien (ribotyyppi 027) kantojen tunnistamiseksi. Menetelmä soveltuu puhtaiden C. difficile -kantojen tutkimiseen. KTL tarjoaa menetelmäkuvaukset ja siihen liittyvät ohjeet kaikkien suomalaisten kliinisen mikrobiologian laboratorioiden käyttöön. PCR-ribotyypitys hypervirulenttien Clostridium difficile -kantojen tyypittämiseksi KTL:n hengitystie- ja anaerobibakteerilaboratorio Helsingissä tekee C. difficile PCR- ribotyypityksiä tavallista vakavampaan taudinkuvaan liittyvän hypervirulentin (ribotyyppi 027) kannan tai muiden epidemiakantojen tunnistamiseksi. Eristettyjä C. difficile -kantoja puhdasviljelminä taustatietoineen voi lähettää jatkotutkimuksiin KTL:ään yksittäisten vakavien C. difficile -infektioiden kohdalla (tehohoito / kolektomia / uudelleen sisäänotto sairaalaan / kuolema) ja epidemiatilanteissa, kun samassa yksikössä todetaan 4 viikon kuluessa kolme tai useampia C. difficile -tapauksia. Kantojen lähetys Ennen kantojen lähettämistä pyydämme ystävällisesti varmistamaan, että tapauskriteerit täyttyvät (vakava tautiepäily tai epidemiaepäily). Lisäksi suosittelemme puhelinsoittoa laboratorioomme, puh 020 610 8248. Kanta pyydetään lähettämään puhdasviljelmänä maljalla tai anaerobeille soveltuvassa kuljetusputkessa. Kannan mukana toivomme taustatiedot tartuntatauti-ilmoitus D -lomakkeen kantakokoelmalähetteellä (TT-kokoelma/ THL, TATO, Mannerheimintie 166, 00300 Helsinki). Tyypitystulos vastataan kirjallisesti lähettävään laboratorioon sekä hoitoyksikköön ja hygieniahoitajalle, mikäli osoitetiedot on ilmoitettu lähetteessä. Lisätietoja Tarkempia tietoja menetelmistä saa ylilääkäri, dos. Anni Virolainen-Julkuselta (020 610 6000 , 0400-408757, anni.virolainen@thl.fi) tai laboratoriojohtaja, dos. Jari Jalavalta (020 610 6629, jari.jalava@thl.fi) sekä tapauskriteereistä ja epidemiaselvityksestä infektioepidemiologian osastolta / tartuntatauti-lääkäriltä (puh 020 6108557) .   CD seurantakäsikirja 2007-1023 Mannerheimintie 166 00300 HELSINKI Puhelin 020 610 6000 Telefax 020 610 8408 Mannerheimvägen 166 00300 HELSINGFORS Telefon 020 610 6000 Telefax 020 610 8408 Mannerheimintie 166 FIN-00300 HELSINKI, FINLAND Telephone +358 20 610 6000 Telefax +358 20 610 8408 http://www.ktl.fi/portal/suomi/osastot/bato/palvelut/ clostridium_difficile_diagnostiikka