Clostridium difficilen jälkisairauksia potevien kuntoutus on todella tuuliajolla. Pääasiallisimmat syyt ovat siinä, että yksikään lääkäri ei ole erikoistunut hoitamaan tai tutkimaan entisiä Clostridium difficile -potilaita. Jälkisairaudet yritetään kuitata mielenterveyslääkityksellä, vaikka kyseessä ovat somaattiset, hoidettavat sairaudet.  Oikealla tutkimuksella, lääkehoidolla ja kuntoutuksella saataisiin selkeästi parannusta potilaan vaivoihin ja suuriin taloudellisiin uhrauksiin niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle.

KUNTOUTUS JÄÄ HUOMIOTTA Harri Junttila/Mediuutiset, 14.9.2009 klo 9:41 Kuntoutus kompuroi Suomessa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan Suomessa kuntoutusta ei huomioida tarpeeksi terveydenhuollossa. Hyvin hoidettu kuntoutus säästää terveydenhuollon resursseja vähentämällä turhia lääkärikäyntejä ja uudestaan tehtyjä toimenpiteitä. Ministeriö ei ole passiivinen Kansliapäällikkö Kari Välimäki ei niele VTV:n raportin väitteitä, joiden mukaan STM ja sen alainen Kuntoutusasioiden neuvottelukunta KUNK ovat toimineet liian passiivisesti. – Olemme neuvottelukunnassa tehneet tietoisen päätöksen toimintatavanmuutoksesta. Aiemmin KUNK oli lähinnä kuntoutuksen eri toimijoiden välistä yhteistyötä koordinoiva elin. Nyt olemme keskittyneet pohtimaan näitä kuntoutukseen liittyviä yleisiä asioita ja erityisesti sitä, miten kuntoutus saadaan kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjua. Neuvottelukunnassa on käsitelty muun muassa Paras-hanketta ja sosiaali- ja terveydenhuollon uutta lainsäädäntöä. Toimintatavan muutos ja käsiteltävien asioiden muutos tähtää nimenomaan VTV:nkin havaitsemien ongelmakohtien korjaamiseen. Sen lisäksi, että kuntoutus jää huomiotta, on siinä itsessäänkin parantamisen varaa. VTV:n raportti kiinnittää huomiota erityisesti neljään seikkaan: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö ei aina toimi niin hyvin kuin olisi tarpeen. Kuntoutussuunnitelmien teossa olisi parantamisen varaa. Hoitohenkilökunnan osaaminen ei aina ole riittävää, vaan erityisesti lääkärien koulutuksessa kuntoutukseen pitäisi panostaa enemmän. Kuntoutuksen ohjaamisesta ja koordinoinnista vastaava sosiaali- ja terveysministeriö ei hoida hommaansa tarpeesi jämäkästi. Ylilääkäri Merit Kumenius Turun kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen yksiköstä sanoo, että yhteistyö takeltelee lähinnä tiedonkulun ongelmista johtuen. Erityisesti tämä koskee suurempia paikkakuntia. – Erikoissairaanhoidossa voidaan suunnitella monenlaista, josta ei sitten terveyskeskuksessa tiedetä. Tärkeää on, että kuntoutuja jaksaa olla aktiivinen omassa asiassaan, Kumenius sanoo. Kysin kuntoutusklinikan ylilääkäri Timo Miettinen korostaa, että tiedonkulku on erityisen tärkeää vaikeissa tapauksissa. On tiedettävä oikea viestinnän muoto. – Otetaan graavi esimerkki: akuutti selkäydinvamma. Se on erittäin vaativa tapaus hoidollisesti mutta myös kuntoutuksen kannalta. Tällaisissa tapauksissa tiedon kulku on varmistettava vaikka sitten puhelimitse. Kumenius puolestaan varmistaa joskus tiedon perillemenon kirjeellä. Apuvälineitä saa VTV:n raportissa mukavaa kehitystä oli apuvälinepalveluissa: Apuvälineiden saatavuus oli kohentunut Palvelut toteutuvat kohtuullisessa ajassa Rahaa käytetään aiempaa enemmän Potilaiden asema on parantunut Kuntoutus osaksi hoitoketjua Kuntoutuslääkärit jakavat VTV:n näkemyksen osaamispulasta. Varsinkin terveyskeskuksissa on paljon nuoria lääkäreitä, joiden pitäisi tietää jotain vähän kaikesta. Kuntoutuksesta tietoa ei tarpeeksi aina ole. Kuntoutujien kannalta ongelma on myös lääkäreiden suuri vaihtuvuus. – Terveyskeskuksissa pitäisi järjestää jatkuvaa koulutusta. Kuntoutuksen kannalta tärkeää olisi, että tule-osaamista olisi lisää, koska tule-taudeissa kuntoutuksella on suuri merkitys, Merit Kumenius sanoo. Timo Miettisen mukaan kuntoutus pitäisi nähdä tärkeäksi erikoisalakohtaisessa koulutuksessa. – Lääkärikoulutuksessa opetetaan löytämään tauti ja määräämään hoito. Jos erikoisalakoulutuksessa tähän hoitoketjuun lisättäisiin tarvittavan kuntoutuksen suunnittelu, osaaminen lisääntyisi. Samalla parantuisi kuntoutussuunnitelmien laatu, kun ne olisivat kiinteä osa hoitoketjua, eivätkä erillinen välttämätön paha. Lama laittaa tiukalle Kuntien rahapula näkyy kuntoutuksessa. On helpompaa kiristää rahaa sieltä, missä ihmiset eivät kuole käsiin. Siksi ennaltaehkäisy ja kuntoutus saavat maksaa laman laskua. – Kaikessa terveydenhuollossa on raha tiukassa, mutta kuntoutuksessa se on kaikista tiukimmassa, Miettinen tiivistää. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki toteaa, että päättäjän asema ei ole helppo. Kuntoutus maksaa itsensä takaisin viiveellä. Kolmen vuoden päästä tulevat säästöt eivät auta ensi vuoden rahapulassa. Rahan käyttöä hankala perustella, jos kustannusvaikuttavuudesta ei ole tietoa. VTV kiinnittääkin huomiota siihen, että kuntoutukseen käytetystä rahasta on edellisen kerran tehty laskelma vuoden 2000 osalta eli yhdeksän vuoden takaa. Silloin rahaa käytettiin 1,2 miljardia euroa. Raportin mukaan lääkinnällisen kuntoutuksen valtiontaloudellinen merkitys on huomattava. Siksi onkin erikoista, että sen rooli terveydenhuollon kokonaisuudessa on epäselvä. Muualla Talentumin verkostossa Eurooppalainen sairaanhoitokortti jo 180 miljoonalla | Mediuutiset | 6.5.2009 » Nuoret lääkärit pelästyvät kiirettä | Mediuutiset | 30.3.2009 » Kuntouttajamitali kuntoutuspäällikölle | Mediuutiset | 20.3.2009 » Työryhmä: julkiset sairaalat auki yksityisille | Mediuutiset | 1.12.2008 » STM vyörryttää uudistuksia terveyskeskuksiin | Mediuutiset | 30.9.2008 » http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article327850.ece