Virukset ja bakteerit aiheuttajina
Infektiolääkäri Ville Lehtinen keskusteli yhdistyksemme kesäpäivillä Marika Armilon ja Auli Jaatisen kanssa.
Päijät-Hämeen keskussairaalan infektiolääkäri Ville Lehtinen kertoi viruksien ja bakteerien aiheuttavan ripulitautien lisäksi jälkitauteja.
Infektioripulin aiheuttajabakteereja on paljon, ja usein yksittäisen potilaan kohdalla on vaikea erottaa mikä ripulin on aiheuttanut. Ripulitaudin aiheuttajaa etsittäessä tarvitaan ulosteviljely. Erilaisilla menetelmillä etsitään eri aiheuttajia. Ulosteviljely 1. käytetään jos etsitään salmonellaa, yersiniaa,kampylobakteeria taishigellaa.Ulosteviljely2 tai clostridiumtoksiini sekä viljely paljastavat clostridium difficilen. Virusantigeenien osoituksella pyritään löytämään rotavirus, adenovirus tai norovirus.
Norovirus paljastuu myös geenimonistustestillä. Myös verestä voidaan taudin sairastamisen jälkeen tehdä vasta-ainetutkimuksia jotka osoittavat onko potilaalla ollut salmonellaa, yersiniaa tai kampylobakteeria.
Yersinia-infektiosta myös jälkitauteja
Yersinia-infektio ilmenee usein varsin rajuoireisena ja pitkäkestoisena vatsatautina.
- Infektio voi muistuttaa umpilisäkkeentulehdustaja johtaa jopa tarpeettomaan umpilisäkkeen poistoon, Ville Lehtinen kertoo.
Myös jälkitaudit liittyvät tämän bakteerin aiheuttamaan ripulitautiin. Ne ovat samantyyppisiä kuin IBD:ssä, eli niveltulehduksia, kyhmyruusua, silmätulehduksia ja pahimmillaan sydänlihastulehduksia. Yersiniat leviävät pääasiassa elintarvikkeiden välityksellä. Tietty yersinia-tyyppi on yhdistetty erityisesti sianlihaan, mutta sen aiheuttamat epidemiat ovat harvinaisia.Yersinia pseudotuberculosistaas aiheuttaa epidemian Suomessa lähes vuosittain. Välittäjäelintarvikkeeksi on yleensä epäilty kasviksia ja vuosien 2003 ja 2004 epidemioiden todettiin saaneen alkunsa porkkanoista.
Kampylobakteerit enimmillään loppukesällä
Salmonellatapauksia on Suomessa vuosittain 2500- 3000, mutta vain 10-30 % on peräisin kotimaasta, muut tuodaan tuliaisina ulkomailta.
Suurin osa potilaista saa tavanomaisen ripulitaudin, mutta joka kymmenes saa jälkitautina niveltulehduksen. Salmonellaa tuodaan yli sadastamaasta,mutta eniten sitä on saatu Espanjasta ja Thaimaasta. Melko tavallinen kampylobakteeritartunta voi aiheuttaa jo ennen ripulia tulevia yleisoireita kuten pahoinvointia, päänsärkyä, vatsa-, lihas- ja nivelkipuja sekäoksentelua. Ripuliulosteet voivat olla verisiäkin ja usein on myös kuumetta.
Kampylobakteeritapausten huippu Suomessa ajoittuu heinä-elokuuhun ja hyvin usein se leviää perheen sisällä ihmisestä toiseen.
- Osa potilaista saa lievän ripulin ja käy muutaman kerran vessassa, ja osa saa vaikean taudin. Yleensä elimistö kehittää vasta-ainetta ja bakteeriripuli paranee omia aikojaan, Lehtinen toteaa rauhoittavasti. Hän myös vakuutti kuuntelijoille, että bakteerien ja virusten aiheuttamat ripulit eivät jää aiheuttamaan kroonista ripulia. Joskus ulkomaan tuliaisena saatu parasiitti eli loiseläin voi sellaistakin tehdä.
Antibioottikuurin jälkeinen vakava bakteeriripuli
Antibioottihoitoon liittyvistä ripuleista vaarallisin on clostridium difficilen aiheuttama. Se on itiöllinen sauvabakteeri, joka on löydettävissä joka sadannen terveen aikuisen ulosteesta.
Taudista käytetään nimitystä CD koliitti. Tavallisimmat riskitekijät ovat antibioottihoito, sairaalahoito ja ikä. Se leviääkin helposti sairaalassa,sillä sen itiöitä on tavattu sairaalan pinnoilla. Sairaalapotilaista 20-50% ulosteesta kyseinen bakteeri onkin löydettävissä ja osuus lisääntyy sairaalahoidon pitkittyessä. CD koliitti lisää potilaan hoitoaikaa keskimäärin 3-7 vuorokautta ja kuolleisuus nousee jopa kaksinkertaiseksi verrattuna potilaisiin, jotka eivät saa CD koliittia. CD:n tartuntaa edeltää lähes aina antibioottikuuri.
- CD koliitin oireet alkavat useimmiten jo antibioottihoidon aikana, mutta viive kuurista ripuliin voi olla kuitenkin jopa useita viikkoja, huomauttaa Ville Lehtinen. Muita riskitekijöitä ovat krooniset suolistosairaudet, avohoitokäynti sairaalassa sekä happosalpaajien käyttö.
- Mahan happosalpaajat ovat riskitekijänä myös keuhkokuumeessa, Ville Lehtinen lisää.
Taudin oireita ovat ripuli, harvemmin oksentelu, kuume ja vatsakipu.
Tauti voi aiheuttaa myös suolen tukkeutumisen tai paksusuolen laajenemisen, jopa verenmyrkytyksen. Valitettavasti alkoholikäsihuuhteella ei ole vaikutusta tähän bakteeriin ja se säilyy pinnoilla jopa viisi kuukautta. CD potilaiden lähihoidossa suositellaan käytettäväksi suojahanskoja, käsienpesu tapahtuu vedellä ja saippualla.
Uudet bakteerikannat entistä vakavampia
Bakteeritartuntaa voidaan hoitaa toisen tyyppisillä antibiooteilla kuin mikä on ollut ennentartuntaa. Perinteisesti käytössä ovat metronidatsoli ja vankomysiini.
Uusia hoitomuotoja kuitenkin kaivataan, sillä ongelmana on myös taudin mahdollinen uusiutuminen. Clostridium difficilestä on kehittynyt uusi, ns. 027-kanta. Se on kehittynyt vastustuskykyiseksi monille antibiooteille, jotka tehoavat vanhempiin bakteerikantoihin.
Kanta on myös runsaasti A- ja B-toksiinia eli myrkkyjä tuottava.
Tärkeimmät 027-kannan bakteereille altistavat antibiootit ovat fluorokinolonit ja kefalosporiinit. Clostridium difficilen on lisääntynytensin Kanadassa ja USA:ssa ja nyt myös Euroopassa. Sairaalaepidemioita on ollut ainakin Englannissa, Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Suomenkin rannikolla bakteeria on jo tavattu. Diagnooseja on tehty Helsingissä, Turussa, Raumalla, Porvoossa ja Kotkassa.
- Sisämaahan 027-kanta ei ole vielä levinnyt, mutta tilanne tarkkaillaan ja tarvittaessa ulosteviljely lähetetään Helsinkiin tutkittavaksi, koska vain siellä pystytään tuo kannan erottelu tekemään, kertoo Lehtonen.
Norovirus tarttuu herkästi
Noroviruksen tarttuu kosketustartuntana sekä ilman välityksellä ja se voi tarttua myös veden tai ruokaaineen kautta. Tartuntaan tarvitaan 10-100 virusta, mutta sairastunut potilas erittää jopa miljoona virusta grammassa ulostetta. Viruksia on runsaasti myös oksennuksessa.
Viruksen aiheuttaman taudin itämisaika on 10 tunnista pariin vuorokauteen.
Se alkaa usein äkillisesti pahoinvoinnilla, vatsakrampeilla ja ripulilla. Mukana voi olla lievää lämpöilyä ja päänsärkyä. Oireet kuitenkin menevät useimmiten ohi parissa päivässä.
Toisaalta myös vaikeita nestevajauksia on tavattu ja tällöin tarvitaan sairaalahoitoa.
On huomattavaa, että puolet viruksen saaneista on kuitenkin oireettomia.
Taudin leviämistä lisää se, että viruksia erittyy ulosteeseen jo ennen oireiden alkua.
Viruksia erittyy myös taudin parannuttua, jopa viikkojen ajan. Parin viime vuoden ajan norovirus on ollut ongelma sairaaloissamme. Esimerkiksi HYKS:ssä vuodenvaihteen 2006-2007 aikana sairastui 105 potilasta ja 130 henkilökuntaan kuuluvaa viidessä viikossa. Oulussa taas oli kevään aikana 400 henkilökunnan sairastumista. Noroviruksen torjunta on hankalaa, koska sen diagnoosi varmistuu vasta kun oireet ovat jo ohi ja toisaalta se tarttuu niin herkästi. Suuretpotilashuoneet, käytäväpaikat ja vähäiset henkilöresurssit lisäävät tartuntoja. Oleellista on hyvä käsien pesu vedellä ja saippualla sekä sairaalassa kosketuspintojen desinfiointi klooripitoisella aineella.
Johanna Vuori
Crohn & Colitis 4/2008
http://209.85.129.132/search?q=cache:koWjpnrob8UJ:www.crohnjacolitis.fi/cms/fileadmin/pdf/
Lehti/CCtaitto4_08.pdf+ville+lehtinen+p%C3%A4ij%C3%A4t+h%C3%A4me&cd=4&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a
Alla PDF-muodossa Crohn & Colitis 4/2008.
Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä
( Tartuntatautipäivät 2008 )
Ville Valtonen
professori, ylilääkäri
HYKS, infektiosairauksien klinikka,
medisiininen tulosyksikkö, HUS
INFEKTIOILLA ON OSUUTTA ERÄIDEN
KROONISTEN SAIRAUKSIEN SYNNYSSÄ
• reumasairaudet
• ateroskleroosi ja
kardiovaskulaarisairaudet
• syöpäsairaudet
• diabetes
• MS- ja muut neurologiset sairaudet
• astma
• autoimmuunisairaudet
• muut
Alla PDF-muodossa esitelmä:
Suolistoinfektion jälkisairauksia on myös IBD, josta alla tutkimus