Potilasturvallisuutta aletaan
kohentaa myös THL:n voimin

Sairaalainfektiot aiotaan laittaa kuriin sairaaloiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyöllä.  

LIISA PALONEN

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL alkaa panostaa terveydenhuollon potilasturvallisuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannon mukaan laitos luo sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välisen kansallisen asiantuntijaverkoston, päivittää potilasturvallisuusstrategiaa ja järjestää vuosittain potilasturvallisuuspäivät.

Nyt kun THL:n henkilökunta on sijoittunut tehtäviinsä, pääsee organisaatio aloittamaan työt täydellä teholla. Ensimmäinen tehtävä on koota osaaminen ja asiantuntijat eri toimialoilta yhteen ja järjestäytyä.

Sairaalainfektiot osa

potilasturvallisuutta

THL:n ylilääkäri Outi Lyytikäinen oli mukana perustamassa hoitoon liittyvien infektioiden seurantajärjestelmää Suomeen 1999. Se on osa Euroopan unionin myöhemmin perustetun tautikeskuksen kanssa sovittua kansallista työtä.

Lyytikäinen on iloinen siitä, että sairaalainfektiot on otettu esille potilasturvallisuusstrategiassa. EU:lta on myös tulossa suositus, jonka hän toivoo kulkevan käsi kädessä potilasturvallisuusstrategian kanssa.

- Sairaaloiden hygieniahoitajat, infektiolääkärit ja muut toimijat ovat jo vuosia tehneet infektioiden torjunnan eteen työtä. Toivon, että uusi strategia ja suositukset kohtaisivat vanhat tekijät ja hyvät käytännöt.

Hoitoon liittyvät infektiot mainitaan myös Maailman terveysjärjestön kansainvälisessä potilasturvallisuusstrategiassa, jossa asioihin pureudutaan eri lähtökohdista, koska kohteena ovat erityisesti kehitysmaat. 

THL kouluttaa
ja rekisteröi

Sairaalainfektio-ohjelma Siro otettiin käyttöön 1999, jotta sairaalat voisivat paremmin torjua hoitoon liittyviä infektioita. THL:ssä ohjelmasta vastaava Lyytikäinen kertoo, että aluksi mukaan tuli neljä sairaalaa ja nyt niitä on 15–20 sen mukaan, mitä asiaa seurataan.

Siro-ohjelma kerää standardoitua tietoa hoitoon liittyvistä infektioista ja kehittää seurantatyökaluja. Mukana olevat sairaalat tallentavat itse tiedot infektioista THL:n ylläpitämään nettipohjaiseen tietokantaan.

Siroon osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu osapuolien keskinäiseen luottamukseen. Kun sairaalat vertailevat esiintymislukujen ajallisia muutoksia, ne voivat tunnistaa omia ongelmiaan ja torjua näin tehokkaammin sairaalainfektioita.  Ulkopuoliset eivät pääse vertailemaan sairaaloita.

Yhteiset määritelmät, menetelmät, ohjeet ja suositukset jalkautetaan kursseilla, joita THL järjestää kaksi kertaa vuodessa. Koko sairaalainfektioiden torjuntatyöstä vastaava tiimin eli hygieniahoitajan, infektiolääkärin, mikrobiologin ja kirurgin toivotaan osallistuvan koulutukseen yhtaikaa.

THL:n Siro-tiimi, johon kuuluvat ylilääkäri, hygieniahoitaja ja atk-suunnittelija, ylläpitää rekisteriä sairaalahenkilöstöstä, joka on saanut Siro-koulutuksen.

Jatkuvaa seurantaa

Infektio-olot muuttuvat jatkuvasti. Aluksi oli kaksi infektiotyyppiä, ja paria toimenpideryhmää seurattiin. Nyt seurantaan on otettu uudelleen aktivoitunut Clostridium difficile, antibioottihoitoon liittyvän ripulin aiheuttaja, ja kymmentä toimenpideryhmää seurataan.

Jatkuvan Siro-seurannan lisäksi täytyy tehdä myös kertaluontoisia selvityksiä:

- 30 sairaalaa osallistui vuonna 2005 sairaalainfektioiden yleisyyttä selvittäneeseen tutkimukseen, jolla saatiin asiasta valtakunnallista tietoa. Parhaillaan kartoitamme 20:n keskosia hoitavan yksikön tilannetta, Lyytikäinen kertoo.

Leikkaus
on aina riski

Suomessa sairaalainfektioiden kustannuksia on jonkin verran arvioitu ulkomaiseen kirjallisuuteen ja omaan tuoreeseen tutkimustietoon perustuen.  Hoidon pitkittyminen on yksi mittari, mutta sen arviointi on vaikeaa, koska potilaat saattavat olla sairaaloissa pidempään monista syistä.

Esimerkiksi tekonivelleikkaushoidoissa saatu infektio tarkoittaa usein uutta leikkausta ja lisää hoitopäiviä, kun taas virtsatieinfektiot eivät juuri pidennä hoitojaksoja.

Kaikkia sairaalainfektioita ei voi ehkäistä. Vaikka joitain infektiotyyppejä on saatu häviämään, leikkauksiin liittyy aina riski.

- Hoitomuotojen kehittyessä on myös jatkuvasti opeteltava uusia ehkäisykeinoja. Työsarkaa riittää loppumattomiin. THL:n Sirossa keskitymme seurantaan, tiedon tuottamiseen ja torjuntakeinojen kehittämiseen, mutta varsinainen torjuntatyö tehdään sairaaloissa, teroittaa Lyytikäinen.

Tietoa tarjolla

Tietoa sairaalainfektioiden torjuntaan on saatavilla paljonkin. Suomen sairaalahygieniayhdistys, joka on ollut olemassa 1970-luvulta, on jo 1980-luvulta asti julkaissut kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää Suomen Sairaalahygienialehteä.

Vuodesta 1980 Kuntaliitto on julkaissut Infektioiden torjunta sairaalassa -kirjaa. Kirjoittajina on laaja joukko suomalaisia asiantuntijoita, hygieniahoitajia, infektiolääkäreitä ja kirurgeja. Kirja sisältää epävirallisia asiantuntijaohjeita, jotka perustuvat osin myös kansainväliseen kirjallisuuteen.

Kirjoittaja työskentelee tiedottajana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.